KESELAMATAN & KESEHATAN KERJA (K3)
•Télécharger en tant que PPT, PDF•
3 j'aime•1,502 vues
Ilmu dan penerapan teknologi pencegahan kecelakaan kerja dan penyakit akibat kerja
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
Similaire à KESELAMATAN & KESEHATAN KERJA (K3)
Similaire à KESELAMATAN & KESEHATAN KERJA (K3) (20)
KESELAMATAN & KESEHATAN KERJA (K3)
- 1. MMoodduull KK33 NNaammaa :: AAddiittyyaa bbaagguuss ssttiiaawwaann AAnnggkkaattaann :: AA
- 2. PENGANTAR KESELAMATAN & KESEHATAN KERJA (K3) Ilmu dan penerapan teknologi pencegahan kecelakaan kerja dan penyakit akibat kerja Keilmuan PENYEBAB KKEECCEELLAAKKAAAANN :: AA.. TTIINNDDAAKKAANN//PPEERRBBUUAATTAANN TTIIDDAAKK AAMMAANN ((BBEERRBBAAHHAAYYAA)) BB.. KKOONNDDIISSII YYAANNGG TTIIDDAAKK AAMMAANN ((BBEERRBBAAHHAAYYAA))
- 3. Keselamatan BBaappaakk mmeenneennttuukkaann mmaassaa ddeeppaann ssaayyaa llhhoo,, HHaabbiiss kkaallaauu bbaappaakk cceellaakkaa,, ssiiaappaa yyaanngg aakkaann mmeemmbbiiaayyaaii ssaayyaa ????
- 4. TTIINNDDAAKKAANN TTIIDDAAKK AAMMAANN AAddaallaahh ssuuaattuu ppeellaannggggaarraann tteerrhhaaddaapp pprroosseedduurr kkeesseellaammaattaann yyaanngg mmeemmbbeerriikkaann ppeelluuaanngg tteerrhhaaddaapp tteerrjjaaddiinnyyaa kkeecceellaakkaaaann KKOONNDDIISSII TTIIDDAAKK AAMMAANN Adalah suatu kondisi fisik atau keadaan yang berbahaya yang mungkin dapat langsung mengakibatkan terjadinya kecelakaan
- 5. KKEENNAAPPAA PPEERRBBUUAATTAANN TTIIDDAAKK AAMMAANN DDIILLAAKKUUKKAANN ?? KKUURRAANNGG PPEENNGGEETTAAHHUUAANN KKUURRAANNGG TTEERRAAMMPPIILL// PPEENNGGAALLAAMMAANN TTIIDDAAKK AADDAA KKEEMMAAUUAANN FFAAKKTTOORR KKEELLEELLAAHHAANN JJEENNIISS PPEEKKEERRJJAAAANN YYGG TTIIDDAAKK SSEESSUUAAII GGAANNGGGGUUAANN MMEENNTTAALL KKEESSAALLAAHHAANN DDAALLAAMM SSIIFFAATT DDAANN TTIINNGGKKAAHH LLAAKKUU MMAANNUUSSIIAA
- 6. PPEERRBBUUAATTAANN BBEERRBBAAHHAAYYAA ((UUNNSSAAFFEE AACCTTIIOONN)) MMeennjjaallaannkkaann MMeessiinn// PPeerraallaattaann ttaannppaa wweewweennaanngg MMeennjjaallaannkkaann MMeessiinn// PPeerraallaattaann ddggnn kkeecceeppaattaann yygg ttiiddaakk sseemmeessttiinnyyaa MMeemmbbuuaatt AAllaatt PPeennggaammaann ttiiddaakk bbeerrffuunnggssii LLaallaaii mmeenngggguunnaakkaann AAPPDD MMeennggaannggkkaatt bbaarraanngg ddeennggaann ccaarraa yygg ssaallaahh MMeennggaammbbiill ppoossiissii ppaaddaa tteemmppaatt yyaanngg bbeerrbbaahhaayyaa MMeemmbbeettuullkkaann mmeessiinn ddaallaamm kkeeaaddaaaann jjaallaann LLaallaaii mmeemmbbeerriikkaann ppeerriinnggaattaann aattaauu lluuppaa mmeennggaammaannkkaann tteemmppaatt kkeerrjjaa BBeerrsseennddaa gguurraauu ttiiddaakk ppaaddaa tteemmppaattnnyyaa MMeemmaakkssaakkaann ddiirrii uunnttuukk bbeekkeerrjjaa wwaallaauuppuunn ssaakkiitt MMeerraannccaanngg //mmeemmaassaanngg ppeerraallaattaann ttaannppaa ppeennggaammaann
- 7. KKOONNDDIISSII BBEERRBBAAHHAAYYAA ((UUNNSSAAFFEE CCOONNDDIITTIIOONN)) PPeelliinndduunngg aattaauu ppeemmbbaattaass//ppeennggaammaann yyaanngg ttiiddaakk mmeemmaaddaaii PPeerraallaattaann// ppeerrkkaakkaass ddaann bbaahhaann yyaanngg rruussaakk tteettaapp ddiigguunnaakkaann PPeenneemmppaattaann bbaarraanngg yyaanngg ssaallaahh SSiisstteemm ppeerriinnggaattaann yyaanngg ttiiddaakk mmeemmaaddaaii PPeennggaabbaaiiaann tteerrhhaaddaapp ppeerrkkiirraaaann bbaahhaayyaa kkeebbaakkaarraann//ppeelleeddaakkaann KKeebbeerrssiihhaann lliinnggkkuunnggaann kkeerrjjaa yyaanngg jjeelleekk PPoolluussii uuddaarraa ddii rruuaannggaann kkeerrjjaa ((ggaass,, uuaapp,, aassaapp,, ddeebbuu,, ddssbb..)) KKeebbiissiinnggaann yyaanngg bbeerrlleebbiihhaann PPeemmaappaarraann RRaaddiiaassii VVeennttiillaassii yyaanngg ttiiddaakk mmeemmaaddaaii PPeenneerraannggaann yyaanngg ttiiddaakk mmeemmaaddaaii
- 8. PPEENNYYEEBBAABB DDAANN AAKKIIBBAATT KKEERRUUGGIIAANN LEMAHNYA KONTROL SEBAB DASAR PENYEBAB TAK LANGSUNG INSIDEN (Kontak) PROGRAM TAK SESUAI STANDAR TAK SESUAI KEPATUHAN PELAKSANAAN FAKTOR PERORANGAN FAKTOR KERJA PERBUATAN TAK AMAN & KONDISI TAK AMAN <KEJADIAN> KONTAK DENGAN ENERGI ATAU BAHAN/ ZAT KERUGIAN KECELAKAAN ATAU KERUSAKAN YANG TAK DIHARAPKAN
- 9. LEMAHNYA PENYEBAB PENYEBAB TAK KONTROL DASAR LANGSUNG INSIDEN KERUGIAN KERUGIAN • MANUSIA • PERALATAN • MATERIAL • LINGKUNGAN
- 10. LEMAHNYA PENYEBAB PENYEBAB TAK KONTROL DASAR LANGSUNG INSIDEN KERUGIAN INSIDEN STRUCK AGAINST menabrak/bentur benda diam/bergerak STRUCK BY terpukul/tabrak oleh benda bergerak FALL TO jatuh dari tempat yang lebih tinggi FALL ON jatuh di tempat yang datar CAUGHT IN tusuk, jepit, cubit benda runcing CAUGHT ON terjepit,tangkap,jebak diantara obyek besar CAUGHT BETWEEN terpotong, hancur, remuk CONTACT WITH listrik, kimia, radiasi, panas, dingin OVERSTRESS terlalu berat, cepat, tinggi, besar EQUIPMENT FAILURE kegagalan mesin, peralatan EVIRONMENTAL RELEASE masalah pencemaran
- 11. LEMAHNYA PENYEBAB PENYEBAB TAK KONTROL DASAR LANGSUNG INSIDEN KERUGIAN PERBUATAN TAK AMAN KONDISI TAK AMAN SEBAB LANGSUNG PELINDUNG/PEMBATAS TIDAK LAYAK APD KURANG, TIDAK LAYAK PERALATAN RUSAK RUANG KERJA SEMPIT/TERBATAS SISTEM PERINGATAN KURANG BAHAYA KEBAKARAN KEBERSIHAN KERAPIAN KURANG KEBISINGAN TERPAPAR RADIASI TEMPERATUR EXTRIM PENERANGAN TIDAK LAYAK VENTILASI TIDAK LAYAK LINGKUNGAN TIDAK AMAN OPERASI TANPA OTORISASI GAGAL MEMPERINGATKAN GAGAL MENGAMANKAN KECEPATAN TIDAK LAYAK MEMBUAT ALAT PENGAMAN TIDAK BERFUNGSI PAKAI ALAT RUSAK PAKAI APD TIDAK LAYAK PEMUATAN TIDAK LAYAK PENEMPATAN TIDAK LAYAK MENGANGKAT TIDAK LAYAK POSISI TIDAK AMAN SERVIS ALAT BEROPERASI BERCANDA, MAIN-MAIN MABOK ALKOHOL, OBAT GAGAL MENGIKUTI PROSEDUR
- 12. LEMAHNYA PENYEBAB PENYEBAB TAK KONTROL DASAR LANGSUNG INSIDEN KERUGIAN FAKTOR PRIBADI FAKTOR KERJA SEBAB DASAR PENGAWASAN / KEPEMIMPINAN ENGINEERING PENGADAAN (PURCHASING) KURANG PERALATAN MAINTENANCE STANDAR KERJA SALAH PAKAI/SALAH MENGGUNAKAN KEMAMPUAN FISIK ATAU PHISIOLOGI TIDAK LAYAK KEMAMPUAN MENTAL TIDAK LAYAK STRESS FISIK ATAU PHISIOLOGI STRESS MENTAL KURANG PENGETAHUAN KURANG KEAHLIAN MOTIVASI TIDAK LAYAK
- 13. LEMAHNYA PENYEBAB PENYEBAB TAK KONTROL DASAR LANGSUNG INSIDEN KERUGIAN LACK OF CONTROL LEMAHNYA PENGENDALIAN PROGRAM TIDAK SESUAI STANDARD TIDAK SESUAI KEPATUHAN TERHADAP STANDAR
- 14. Faktor-faktor yg mempengaruhi kesehatan tenaga kerja Beban kerja Lingkungan kerja Kapasitas kerja -Fisik -Mental - Ketrampilan - Kesegaran jasmani rohani - Status kesehatan/gizi - Usia - Jenis kelamin - Ukuran tubuh -Fisik -Kimia -Biologi -Ergonomi -Psikologi
- 15. TTUUJJUUAANN PPEENNGGAAWWAASSAANN LLIINNGGKKUUNNGGAANN KKEERRJJAA Upaya perlindungan kepada : • Tenaga Kerja • Orang Lain Dari potensi bahaya yang berasal dari : 1. Mesin, pesawat, alat kerja, bahan, dan energi 2. Lingkungan kerja 3. Sifat pekerjaan 4. Cara kerja 5. Proses produksi
- 16. FFaakkttoorr--FFaakkttoorr LLiinnggkkuunnggaann Faktor Fisika KKeerrjjaa bising, getaran, radiasi, Penerangan kurang baik, temperature extremes debu, gas, uap, asap, kabut, dll. Tenaga terlalu diporsir, berdiri lama/berlebihan, salah gerakan, angkat beban terlalu berat, job monotony, dll Faktor Biologi virus, bakteri, jamur, parasites, insects, dll Faktor Ergonomi Faktor Kimia Faktor Psikologi Hub dg : orang, pekerjaan, dan lingk. kerja
- 17. 11)).. FFaakkttoorr FFiissiikkaa a. Kebisingan (Noise) b. Iklim Kerja c. Ventilasi d. Penerangan (Illumination) e. Getaran
- 18. KKEEBBIISSIINNGGAANN Nilai Ambang Batas (NAB) : 85 dB Dampak Kebisingan : TTrraauummaa aakkuussttiikk:: kkeerruussaakkaann ggeennddaanngg tteelliinnggaa sseeccaarraa mmeennddaaddaakk,, kkaarreennaa eenneerrggii ssuuaarraa yygg bbeerrlleebbiihhaann KKeettuulliiaann sseemmeennttaarraa KKeettuulliiaann mmeenneettaapp GGaanngggguuaann kkoommuunniikkaassii GGaanngggguuaann ppssiikkoollooggii
- 19. PPeennggeennddaalliiaann KKeebbiissiinnggaann DDiillaakkuukkaann ddeennggaann ccaarraa aannttaarraa llaaiinn :: • DDeessaaiinn mmeessiinn yyaanngg bbaaiikk,, MMaacchhiinneerryy eenncclloossuurree yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii:: ttrraannssmmiissiioonn llooss mmaatteerriiaall,, ddaammppiinngg mmaatteerriiaall,, aabbssoorrbbeenntt mmaatteerriiaall,, vviibbrraattiioonn iissoollaattoorr,, mmuufffflleerrss ddaann sseeaalleennttss • PPeennggooppeerraassiiaann aallaatt sseessuuaaii ddeennggaann kkeemmaammppuuaann mmeessiinn • MMeerraawwaatt mmeessiinn sseeccaarraa tteerraattuurr • RRoottaassii ppeekkeerrjjaaaann • RRuuaanngg kkoonnttrrooll • PPeennyyeelleennggggaarraaaann ppeellaattiihhaann ddaann ppeennddiiddiikkaann • PPeemmeerriikkssaaaann kkeesseehhaattaann • PPeemmaannttaauuaann lliinnggkkuunnggaann kkeerrjjaa ((ppeenngguukkuurraann iinntteennssiittaass kkeebbiissiinnggaann)) • Alat Pelindung Diri -- SSuummbbaatt tteelliinnggaa ((eeaarr pplluugg)) mmeerreedduukkssii 1155 -- 2200 ddBBAA -- TTuuttuupp tteelliinnggaa ((eeaarr mmuuffff )) mmeerreedduukkssii 2200 -- 3300 ddBBAA
- 20. NNAABB KKEEBBIISSIINNGGAANN WWaakkttuu ppeemmaajjaannaann // HHaarrii IInntteennssiittaass kkeebbiissiinnggaann ((ddBB..AA )) WWaakkttuu ppeemmaajjaannaann // hhaarrii IInntteennssiittaass KKeebbiissiinnggaann ((ddBB..AA )) 88 jjaamm 8855 2288,,1122 ddeettiikk 111155 44 jjaamm 8888 1144,,0066 ddeettiikk 111188 22 jjaamm 9911 77,,0033 ddeettiikk 112211 11 jjaamm 9944 33,,5522 ddeettiikk 112244 3300 mmeenniitt 9977 11,,7766 ddeettiikk 112277 1155 mmeenniitt 110000 00,,8888 ddeettiikk 113300 77,,55 mmeenniitt 110033 00,,4444 ddeettiikk 113333 33,,7755 mmeenniitt 110066 00,,2222 ddeettiikk 113366 11,,8888 mmeenniitt 110099 00,,1111 ddeettiikk 113399 00,,9944 mmeenniitt 111122 Catatan : Tidak boleh terpajan lebih dari 140 dB.A, walaupun sesaat
- 21. IIKKLLIIMM KKEERRJJAA SSuummbbeerr ppaannaass:: mmaattaahhaarrii,, ttaannuurr,, ddaappuurr,, ggeennsseett,, bbooiilleerr,, bbeejjaannaa uuaapp,, lliigghhttiinngg TTeekkaannaann ppaannaass ddiippeennggaarruuhhii:: ssuummbbeerr ppaannaass,, rraaddiiaassii mmaattaahhaarrii,, ppaannaass ttuubbuuhh,, kkeecc..uuddaarraa,, kkeelleemmbbaabbaann uuddaarraa SSuuhhuu nnyyaammaann :: 2244 -- 2266 ddeerraajjaatt CCeellcciiuuss,, sseelliissiihh ssuuhhuu ddiiddllmm ddiilluuaarr ttddkk llbbhh 55 ddeerraajjaatt CCeellcciiuuss KKeelleemmbbaabbaann uuddaarraa yygg bbaaiikk :: 6655 -- 9955%%
- 22. NNAABB IIkklliimm KKeerrjjaa TTaabbeell llaammppiirraann IISSBBBB yyaanngg ddiippeerrkkeennaannkkaann Pengaturan waktu kerja setiap jam ISBB (0C) Beban kerja Waktu kerja Waktu istirahat Ringan sedang berat Kerja terus menerus (8 jam sehari) - 30.0 26.7 25.0 75% 25% 30.6 28.0 25.9 50% 50% 31.4 29.4 27.9 25% 75% 32.2 31.1 30.0 CCaattaattaann :: -- BBeebbaann kkeerrjjaa rriinnggaann mmeemmbbuuttuuhhkkaann kkaalloorrii 110000 -- 220000 KKkkaall//jjaamm -- BBeebbaann kkeerrjjaa sseeddaanngg mmeemmbbuuttuuhhkkaann kkaalloorrii 220000 -- 335500 KKkkaall//jjaamm -- BBeebbaann kkeerrjjaa bbeerraatt mmeemmbbuuttuuhhkkaann kkaalloorrii 335500 -- 550000 KKkkaall//jjaamm
- 23. DDaammppaakk IIkklliimm KKeerrjjaa yyaanngg BBuurruukk PPrriicckkllyy hheeaatt// hheeaatt rraasshh//mmiikkaarriiaa rruubbrraa yyaaiittuu ttiimmbbuullnnyyaa bbiinnttiikk-- bbiinnttiikk mmeerraahh ddii kkuulliitt ddaann aaggaakk ggaattaall kkaarreennaa tteerrggaanngggguunnyyaa ffuunnggssii kkeelleennjjaarr kkeerriinnggaatt HHeeaatt ccrraammppss yyaaiittuu ttiimmbbuullnnyyaa kkeellaaiinnaann sseeppeerrttii oottoott kkeejjaanngg ddaann ssaakkiitt,, tteerruuttaammaa oottoott aannggggoottaa bbaaddaann aattaass ddaann bbaawwaahh HHeeaatt EExxhhaauussttiioonn yyaaiittuu ttuubbuuhh kkeehhiillaannggaann ccaaiirraann ddaann eelleekkttrroolliitt HHeeaatt ssttrrookkee yyaaiittuu hheeaatt ssttrreessss yyaanngg ppaalliinngg bbeerraatt,, mmeennggaakkiibbaattkkaann tthheerrmmoorreegguullaattoorryy tteerrggaanngggguu,, jjaannttuunngg bbeerrddeebbaarr,, nnaaffaass ppeennddeekk ddaann cceeppaatt,,tteekkaannaann ddaarraahh nnaaiikk aattaauu ttuurruunn ddaann ttiiddaakk mmaammppuu bbeerrkkeerriinnggaatt,, ssuuhhuu bbaaddaann ttiinnggggii,, hhiillaanngg kkeessaaddaarraann
- 24. PPeennggeennddaalliiaann TTeekkaannaann PPaannaass DDiillaakkuukkaann ddeennggaann ccaarraa aannttaarraa llaaiinn :: IIssoollaassii SSuummbbeerr PPaannaass LLooccaall eexxhhaauusstt vveennttiillaattiioonn LLooccaalliizzeedd ccoooolliinngg aatt wwoorrkk ssttaattiioonn VVeennttiillaassii uummuumm PPeerrmmeerriikkssaaaann kkeesseehhaattaann sseebbeelluumm kkeerrjjaa,, bbeerrkkaallaa ddaann sseeccrraaaa kkhhuussuuss.. PPeennggaaddaaaann aaiirr mmiinnuumm hhaarruuss ddiisseeddiiaakkaann ddaallaamm jjuummllaahh yyaanngg mmeemmaaddaaii MMeennyyeelleennggggaarraakkaann ppeellaattiihhaann ddaann ppeennddiiddiikkaann PPeennggaattuurraann llaammaannyyaa kkeerrjjaa ddaann iissttiirraahhaatt AAllaatt PPeelliinndduunngg DDiirrii • KKaaccaammaattaa ((ggoogggglleess)),, TTooppii,, CCeelleemmeekk,, PPaakkaaiiaann kkeerrjjaa yyaanngg ddiillaappiissii ddeennggaann aalluummuunniiuumm,, SSaarruunngg ttaannggaann ddaarrii kkuulliitt aattaauu ggaauunnlleettss,, SSeeppaattuu kkeerrjjaa..
- 25. VVeennttiillaassii Penting untuk meningkatkan dan memelihara kkuuaalliittaass uuddaarraa ddiitteemmppaatt kkeerrjjaa TTuujjuuaann:: • MMeenniinnggkkaattkkaann ddaann mmeemmppeerrttaahhaannkkaann kkoonnddiissii uuddaarraa,, aaggaarr tteettaapp sseeggaarr ddaann nnyyaammaann • MMeennuurruunnkkaann kkaaddaarr kkoonnttaammiinnaann ddii uuddaarraa NNAABB :: -- PPeerrggaannttiiaann uuddaarraa ppeerr--jjaamm ddii ppaabbrriikk == 66 xx// jjaamm -- VVoolluummee uuddaarraa sseettiiaapp oorraanngg == 1188 mm33// jjaamm// oorraanngg ((SSuummbbeerr:: SSNNII 0033 -- 66557722 -- 22000011 tteennttaanngg TTaattaa CCaarraa PPeennaannggaannaann SSiisstteemm VVeennttiillaassii ddaann PPeennggkkoonnddiissiiaann UUddaarraa ppaaddaa BBaanngguunnaann GGeedduunngg))
- 26. Penerangan Penerangan yg bbaaiikk aaddaallaahh aappaabbiillaa:: aa.. ttddkk mmeennyyiillaauukkaann bb.. ttddkk mmeenniimmbbuullkkaann ppaannaass bbeerrlleebbiihh cc.. ttddkk mmeenngghhaassiillkkaann ggaass dd.. ttddkk mmeenniimmbbuullkkaann bbaayyaannggaann kkoonnttrraass ee.. ttddkk bbeerrkkeeddiipp ff.. ppeennccaahhaayyaaaannnnyyaa rraattaa SSuummbbeerr ppeenneerraannggaann :: aa.. ccaahhaayyaa aallaamm :: mmaattaahhaarrii lluuaass jjeennddeellaa :: 11//66 -- 11//1100 lluuaass llaannttaaii bb.. ccaahhaayyaa bbuuaattaann :: llaammppuu ffiillaammeenn ((ppiijjaarr)),, fflluuoorreesseenn ((nneeoonn)),, mmeerrkkuurrii
- 27. DDaammppaakk PPeenneerraannggaann yyaanngg BBuurruukk Kelelahan mata berkurangnya daya, sseerrttaa eeffiissiieennssii kkeerrjjaa KKeelleemmaahhaann mmeennttaall PPeeggaall ddiisseekkiittaarr mmaattaa ddaann rraassaa ssaakkiitt kkeeppaallaa ddiisseekkiittaarr mmaattaa KKeerruussaakkaann iinnddeerraa mmaattaa DDaappaatt mmeennggaakkiibbaattkkaann kkeecceellaakkaaaann
- 28. Getaran JJeenniiss ggeettaarraann:: aa.. wwhhoollee bbooddyy vviibbrraattiioonn ((ggeettaarraann sseelluurruuhh ttuubbuuhh)) bb.. ttooooll hhaanndd vviibbrraattiioonn ((ggeettaarraann ttaannggaann)) GGeettaarraann ttaannggaann,, NNAABB :: 44 mm//ddeettiikk22 GGeettaarraann sseelluurruuhh ttuubbuuhh,, NNAABB :: 00..55 mm//ddeettiikk22 DDaammppaakk GGeettaarraann :: KKeellaaiinnaann ppeerreeddaarraann ddaarraahh ddaann ssyyaarraaff KKeerruussaakkaann ppdd ppeerrsseennddiiaann ddaann ttuullaanngg,, rraassaa nnyyeerrii ssaammppaaii ddeennggaann mmaattii rraassaa
- 29. PPeennggeennddaalliiaann GGeettaarraann • DDiippaassaanngg bbaannttaallaann bbeerruuppaa kkaarreett aattaauu ppeeggaass ppdd aallaatt//mmeessiinn • PPeennggggaannttiiaann kkoommppoonneenn mmeessiinn yygg ssddhh aauuss • PPeenngguuaattaann bbaauutt//iikkaattaann yygg lloonnggggaarr NNAABB GGEETTAARRAANN Jumlah waktu pemajanan Nilai percepatan pd frek dominan per hari kerja Meter per detik kuadrat (m/det 2) Grafitasi (G) 4 jam dan kurang dari 8 jam 4 0.40 2 jam dan kurang dari 4 jam 6 0.61 1 jam dan kurang dari 2 jam 8 0.81 kurang dari 1 jam 12 1.22 Catatan : 1 G = 9.81 m / det 2
- 30. 22)).. FFaakkttoorr KKiimmiiaa BBaahhaann KKiimmiiaa :: sseemmuuaa bbaahhaann bbaakkuu yygg ddiigguunnaakkaann ddllmm pprroosseess pprroodduukkssii ddaann aattaauu pprroosseess kkeerrjjaa,, sseerrttaa ssiissaa--ssiissaa pprroosseess pprroodduukkssii ddaann aattaauu pprroosseess kkeerrjjaa DDpptt bbeerrbbeennttuukk ppaaddaattaann,, ggaass//uuaapp,, ccaaiirraann PPaaddaatt :: ddeebbuu,, sseerraatt,, aattaauu ppaarrttiikkeell yyaanngg ddaappaatt bbeerraassaall ddaarrii ddeebbuu rrookkookk,, ddeebbuu llooggaamm,, ddeebbuu mmiinneerraall ((ssiilliikkaa,, aassbbeess)).. CCaaiirr :: mmiissaallnnyyaa sseemmpprroottaann ppeemmbbaassmmii sseerraannggggggaa.. GGaass ddaann uuaapp sseeppeerrttii OO22,, NN22,, CCOO22,, PPbb,, NNOO22,, HH22SS,, ddssbb..
- 31. PPeennggeennddaalliiaann FFaakkttoorr KKiimmiiaa PPeennggeennddaalliiaann sseeccaarraa mmeekkaanniiss aattaauu tteekknniiss bbeerrttuujjuuaann uunnttuukk mmeennggeelliimmiinnaassii aattaauu mmeenngguurraannggii ppeemmaappaarraann ddeennggaann ccaarraa sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt :: SSuubbssttiittuussii OOttoommaattiissaassii IIssoollaassii SSuummbbeerr KKoonnttaammiinnaann SSeeggrreeggaassii ((pprroosseess ppeemmiissaahhaann//ppeemmeenncciillaann)) VVeennttiillaassii
- 32. 33)).. FFaakkttoorr BBiioollooggii Virus Bakteri Jamur Cacing Microorganisme yang dapat berinteraksi dengan manusia adalah : Bakteri, Jamur, Virus dan Protozoa.
- 33. Bahaya faktor Biologi : • Menimbulkan infeksi akut/ kronis • Parasit dalam tubuh. • Menghasilkan toxin atau racun bagi tubuh. • Menimbulkan reaksi alergi. • Menimbulkan iritasi CCAARRAA MMAASSUUKK BBIIOOLLOOGGIICCAALL AAGGEENNTTSS KKEE DDAALLAAMM TTUUBBUUHH 1. Inhalasi (pernafasan) 2. Digesti (pencernaan) 3. Kontak di kulit, mata, hidung dan mulut.
- 34. Pengendalian Faktor Biologi 1. Gunakan peralatan yang bersifat melindungi dari bahaya kontak langsung (safety equipment and facility design) 2. Peran pekerja dalam pengendalian bahaya di tempat kerja (worker initiated workplace controls) 3. Bekerja/teknik dengan azas kehati – hatian (carefully executed techniques) 4. Gunakan alat pelindung diri
- 35. 44)).. FFaakkttoorr PPssiikkoollooggii SSttrreessss kkeerrjjaa,, kkaarreennaa :: -- HHuubbuunnggaann ddeennggaann oorraanngg ((RReellaattiioonnsshhiipp)) -- HHuubbuunnggaann ddeennggaann ppeekkeerrjjaaaann -- HHuubbuunnggaann ddeennggaann lliinnggkkuunnggaann kkeerrjjaa
- 36. 55)).. FFaakkttoorr EErrggoonnoommii Posisi Kerja Cara Kerja Tata Letak Beban Kerja
- 38. Tempat Kerja dalam rruuaanngg sseemmppiitt ((tteerrbbaattaass)) Bahaya Penyebab Effect Rincian Defisiensi oksigen -Api (pengelasan) -O2 digunakan bakteria -Akumulasi berbagai gas Pekerja dapat lemas mendadak Udara normal kadar O2 18% 18% berbahaya Gas beracun -Carbon monoksida, -Hydrogen sulfida, -Sulfur dioksida Iritasi mata, hidung, tenggorok Menyebabkan sakit dan mati Pekerja lemas Sementara gas beracun tidak berbau Tidak dapat dideteksi Gas mudah terbakar -Termasuk bahan bakar -Solven Dapat menyebabkan kebakaran dan ledakan Beberapa gas mudah terbakar uapnya juga beracun Bahan kimia -Solven cat Iritasi kulit, ritasi mata Toksisitas sistemik - Panas -Suhu tinggi Penyebaran panas Pusing Efek dapat dipercepat bila ventilasi burukPelindung panas thd muka dan tubuh tidak sesuai Noise - Suara berisik (85dB) Mengganggu komunikasi Hearing loss Efek tergantung intensitas, frekuensi dan durasi
- 39. RReessiikkoo BBaahhaann KKiimmiiaa tteerrhhaaddaapp KKuulliitt Bahaya Penyebab Effect A.P.D. BAHAN KIMIA -solvent -kulit menjadi merah - nyeri - Melepuh sarung tangan karet, vinyl atau neoprene untuk -asam (mis: air keras aki =H2SO4, -air keras patri =HCl cacat, melepuh, luka kerusakan paru (untuk asam yang menguap seperti HCl) gunakan sarung tangan tahan asam gunakan pelindung pernapasan -caustics (soda api) Cacat melepuh luka gunakan cream pelindung sarung tangan
- 40. TTAAHHAAPPAANN PPEENNGGEENNDDAALLIIAANN RRIISSIIKKOO 1. Peniadaan 2. Substitusi 3. Engineering 4. Administrasi 5.ORGANISASI 6. APD
- 41. LLIISSTTRRIIKK SENTUH LANGSUNG SENTUH TIDAK LANGSUNG PADA INSTALASI LISTRIK BISA BERBAHAYA ATAU TIDAK TERGANTUNG DARI : TTEEGGAANNGGAANN AARRUUSS WWAAKKTTUU ddaann KKOONNDDIISSII BBAADDAANN MMAANNUUSSIIAANNYYAA..
- 42. KKEEBBAAKKAARRAANN KKAARREENNAA LLIISSTTRRIIKK • Pembebanan lebih • Sambungan tidak sempurna • Perlengkapan tidak standar • Pembatas arus tidak sesuai • Kebocoran isolasi • Sambaran petir
- 43. TABLE TEGANGAN SENTUH YANG DIIJINKAN (IEC) Tegangan Sentuh Waktu Maksimum (Volt) Yang Diijinkan (Detik) 50 50 5 75 1 90 0.5 110 0.2 150 0.1 220 0.05 280 0.03 £ ~
- 44. NO ARUS LISTRIK PENGARUH TERHADAP TUBUH MANUSIA WAKTU 1 1 mA Menimbulkan kejutan kecil pada badan sehingga Tidak berbahaya (Aman). 10 menit 2 2 mA Mulai terasa kejang pada bagian badan yg awal dialiri arus listrik, rasa kejang akan hilang memerlukan waktu beberapa hari. 30 detik 3 5 mA Memberikan stimulasi (rangsangan) yg cukup tinggi pada otot badan yg awal dialiri arus listrik, rasa sakit akan hilang memerlukan waktu dan pengobatan. 20 detik
- 45. NO ARUS LISTRIK PENGARUH TERHADAP TUBUH MANUSIA WAKTU 4 10 mA Memberikan stimulasi (rangsangan) yang cukup tinggi pada otot badan (organ tubuh yg peka) shg terasa sakit yang hebat, untuk penyembuhan memerlukan waktu untuk istirahat dan pengobatan. 10 detik 5 15 mA Memberikan stimulasi (rangsangan) yang cukup tinggi pada otot badan, sehingga menyebabkan terjadinya pengerutan sebagian otot organ tubuh yg peka thd aliran listrik (jantung) yg berakibat tingkat kesadaran mulai berkurang karena gerakan jantung sedikit terganggu/berhenti maka darah ke otak ikut terganggu, untuk penyembuhan memerlukan waktu yang cukup dan pengobatan, kemungkinan bisa timbul cacat fungsi sebagian badan. 5 detik
- 46. NO ARUS LISTRIK PENGARUH TERHADAP TUBUH MANUSIA WAKTU 6 20 mA Menyebabkan terjadinya pengerutan pada otot badan yang cukup hebat khususnya jantung, sehingga darah ke otak berhenti sesaat yg mengakibatkan KESADARAN HILANG, maka untuk melepaskan sentuhan aliran listrik diperlukan bantuan orang lain. 2 detik 7 30 mA Menyebabkan pengerutan otot badan sangat hebat , jika tak tertolong kemungkinan cacat fungsi tetap. 1 detik 8 40 mA SANGAT BERBAHAYA bagi orang yang dialiri listrik. 0,2 detik CATATAN : Arus listrik 1 (satu) Ampere = 1000 mili Ampere Tegangan listrik 220 / 380 Volt.
- 47. 0099//2299//1144 APA YANG SALAH DENGAN GAMBAR INI ????
- 48. Tegangan sseennttuuhh yyaanngg bbeerrbbaahhaayyaa:: 5500 VV ddii rruuaanngg nnoorrmmaall,, 2255 VV ddii rruuaannggaann lleemmbbaabb DDaayyaa 110000 WWaatttt JJaarraakk aammaann aattaauu ddiilluuaarr jjaannggkkaauuaann TTeeggaannggaann kkVV JJaarraakk ((ccmm)) 11 5500 1122 6600 2200 7755 7700 110000 115500 112255 222200 116600 550000 330000 PPRROOTTEEKKSSII BBAAHHAAYYAA ““JJAARRAAKK AAMMAANN””
- 49. PERTOLONGAN PERTAMA PADA KECELAKAAN LISTRIK Penolong harus mengamankan diri dahulu untuk mengindarkan pengaruh arus listrik, berada pada papan kering, kain kering, pakaian, alas yang serupa itu yang bukan logam (kayu, karet). Jika tidak mungkin kedua tangan penolong dibalut dengan kain kering, pakaian kering atau bahan serupa itu (kertas, karet). Pada saat memberikan pertolongan, penolong harus menjaga diri agar tubuhnya jangan bersentuhan dengan benda logam.
- 50. a. Cara membebaskan penderita dari aliran listrik • Penghantar dibuat bebas dari tegangan dengan memutuskan sakelar atau gawai pengaman, penghantar ditarik sampai terlepas dari penderita dengan menggunakan benda kering bukan logam, kayu atau tali yang diikat pada penghantar. • Penderita ditarik dari tempat kecelakaan. • Penghantar dilepas dari tubuh penderita dengan tangan yang dibungkus dengan pakaian kering yang dilipat-lipat. • Penghantar dihubungpendekan atau dibumikan. b. Berikan pertolongan medis secepatnya.
- 51. Instalasi Listrik Ketel Uap Alat penerangan ddaann aallaatt lliissttrriikk llaaiinnnnyyaa ttiiddaakk ddiiiijjiinnkkaann mmeenngggguunnaakkaann tteeggaannggaann lleebbiihh ddaarrii 5500 VVoolltt JJiikkaa ddiigguunnaakkaann kkaabbeell fflleekkssiibbeell hhaarruuss bbeerrsseelluubbuunngg kkaarreett aattaauu bbeerrppeerriissaaii llooggaamm fflleekkssiibbeell.. BBiillaa ddiippeerrlluukkaann tteeggaannggaann lleebbiihh ddaarrii 5500 VV,, mmaakkaa bbaaggiiaann llooggaamm ddaarrii kkeetteell uuaapp hhaarruuss ddiibbuummiikkaann JJeenniiss kkaabbeell yyaanngg ddiigguunnaakkaann hhaarruuss bbeerrsseelluubbuunngg kkaarreett ddaann bbeerrppeerriissaaii llooggaamm
- 54. BBUUDDAAYYAA KKEERRJJAA YYAANNGG HHAARRUUSS DDIIKKEEMMBBAANNGGKKAANN MMEENNIINNGGKKAATTKKAANN :: 11.. KKIINNEERRJJAA PPEERRUUSSAAHHAAAANN 22.. SSEEBBAAGGAAII CCOONNTTOOHH PPAADDAA ““AANNAAKK”” NNIILLAAII--NNIILLAAII BBUUDDAAYYAA KKEERRJJAA IInntteeggrriittaass aappaa yyaanngg ddiillaakkuukkaann ssaammaa ddeennggaann aappaa yyaanngg ddiiuuccaappkkaann.. PPrrooffeessiioonnaalliissmmee KKeeppuuaassaann kkoonnssuummeenn KKeetteellaaddaannaaaann
- 55. CCIIRRII--CCIIRRII PPRROOFFEESSIIOONNAALL MMeemmiilliikkii kkeeaahhlliiaann kkhhuussuuss ddiibbiiddaannggnnyyaa KKeemmaammppuuaann mmeennggkkoonnvveerrssiikkaann kkeeaahhlliiaann tteerrsseebbuutt ddaallaamm pprraakktteekk BBeekkeerrjjaa bbeerrddaassaarrkkaann SSOOPP MMeennccaarrii ccaarraa uunnttuukk mmeemmbbuuaatt bbeerrbbaaggaaii hhaall mmeennjjaaddii lleebbiihh mmuuddaahh AAnnttiissiippaassii ddaann iinniissiiaattiiff MMeemmaahhaammii oorraanngg yyaanngg ddiillaayyaannii BBeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb
- 56. BBUUDDAAYYAA KKEERRJJAA SSEEMMAANNGGAATT KKEERRJJAA PPRROOFFEESSIIOONNAALLIISSMMEE MMEEMMIILLIIKKII SSIIFFAATT UULLEETT AASSPPEEKK KKEETTEELLAADDAANNAANN SSUUKKAA MMEENNOOLLOONNGG BBEEKKEERRJJAA SSEECCAARRAA OOPPTTIIMMAALL KKOOMMIITTMMEENN TTEERRHHAADDAAPP PPEEKKEERRJJAAAANN IINNOOVVAATTIIFF DDAANN KKRREEAATTIIFF SSEERRIIUUSS DDAANN TTUUNNTTAASS DDAALLAAMM PPEEKKEERRJJAAAANN PPOOSSIITTIIFF TTHHIINNKKIINNGG LLOOYYAALLIITTAASS
- 57. SSEEMMAANNGGAATT KKEERRJJAA KKeerrjjaa aaddaallaahh rraahhmmaatt bbaannggggaa ddaann bbeerrssyyuukkuurr KKeerrjjaa aaddaallaahh aammaannaahh sseehhiinnggggaa hhaarruuss jjuujjuurr ddaann ddaappaatt ddiippeerrccaayyaa KKeerrjjaa aaddaallaahh kkeesseemmppaattaann ppeennaammppiillaann ddiirrii kkoommppaakk ddaann ssiinneerrggii KKeerrjjaa aaddaallaahh iibbaaddaahh KKeerrjjaa aaddaallaahh kkeehhoorrmmaattaann pprrooaakkttiiff ddaann iinnoovvaattiiff KKeerrjjaa aaddaallaahh ppeennggaabbddiiaann bbeerrjjuuaanngg ddaann bbeerrkkoorrbbaann KKeerrjjaa aaddaallaahh ppeellaayyaannaann mmeellaayyaannii ddaann mmeennoolloonngg
- 58. PPRROOFFEESSIIOONNAALLIISSMMEE PPeerrhhaattiiaann ddaann mmeennaarruuhh kkeeppeerrccaayyaaaann tteerrhhaaddaapp ppeerruussaahhaaaann PPeedduullii ddaann ttaanngggguunngg jjaawwaabb RRaassaa mmeemmiilliikkii SSIIFFAATT UULLEETT YYAANNGG HHAARRUUSS DDIIMMIILLIIKKII TTiiddaakk mmuuddaahh ppuuttuuss aassaa ddaallaamm mmeellaakkuukkaann ppeekkeerrjjaaaann BBeekkeerrjjaa kkeerraass tteekkuunn,, ddaann ttiiddaakk mmuuddaahh mmeennyyeerraahh ddaallaamm mmeenngghhaaddaappii ttaannttaannggaann ddaann kkeennddaallaa
- 59. AASSPPEEKK KKEETTEELLAADDAANNAANN AAssppeekk mmoorraall yyaanngg bbiissaa ddiijjaaddiikkaann ppaannuuttaann ppeekkeerrjjaa mmeemmiilliikkii ssttaannddaarr mmoorraall yyaanngg ttiinnggggii AAssppeekk pprreessttaassii kkeerrjjaa AAssppeekk ssiikkaapp yyaanngg bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann iinntteerraakkssii sseessaammaa ppeekkeerrjjaa AAssppeekk ppeennaammppiillaann SSUUKKAA MMEENNOOLLOONNGG MMeemmbbaannttuu rreekkaann kkeerrjjaa aattaauu bbaaggiiaann llaaiinn aappaabbiillaa ddiibbuuttuuhhkkaann MMeennjjaawwaabb ppeerrttaannyyaaaann ddaarrii rreekkaann kkeerrjjaa bbeerrkkaaiittaann ppeennyyeelleessaaiiaann ppeekkeerrjjaaaann MMeemmbbaaggii iinnffoorrmmaassii ddaann ppeennggaallaammaann yyaanngg bbeerrmmaannffaaaatt
- 60. BBEEKKEERRJJAA SSEECCAARRAA OOPPTTIIMMAALL MMeenngggguunnaakkaann sseelluurruuhh ppeennggeettaahhuuaann kkeemmaammppuuaann ddaann kkeettrraammppiillaann yyaanngg ddiimmiilliikkii uunnttuukk bbeekkeerrjjaa MMeenniinnggkkaatt hhaassiill kkeerrjjaa ddiiaattaass ssttaannddaarr MMeennjjaallaannkkaann pprroosseess kkeerrjjaa ddeennggaann cceerrmmaatt ddaann tteelliittii KKOOMMIITTMMEENN TTEERRHHAADDAAPP PPEEKKEERRJJAAAANN MMeennjjaaggaa ddaann mmeemmppeerrttaahhaannkkaann pprreessttaassii kkeerrjjaa MMeellaakkssaannaakkaann ppeekkeerrjjaaaann sseessuuaaii ddeennggaann SSOOPP MMeennyyeelleessaaiikkaann ppeekkeerrjjaaaann sseessuuaaii ddeennggaann ttaarrggeett wwaakkttuu yyaanngg ddiitteettaappkkaann
- 61. IINNOOVVAATTIIFF MMeellaakkuukkaann ppeekkeerrjjaaaann ddeennggaann mmeenngghhaassiillkkaann iiddee-- iiddee ddaann mmeettooddee--mmeettooddee bbaarruu MMeennccaarrii mmeettooddee yyaanngg lleebbiihh bbaaiikk yyaanngg aaddaa ppaaddaa ssaaaatt iinnii MMeennggiimmpplleemmeennttaassiikkaann mmeettooddee--mmeettooddee tteerrbbaarruu uunnttuukk mmeenngghhaaddaappii ddaayyaa ssaaiinngg KKRREEAATTIIFF MMeennccaarrii jjaallaann kkeelluuaarr tteerrhhaaddaapp ppeerrmmaassaallaahhaann MMeennccaarrii ccaarraa mmeennyyeelleessaaiikkaann ppeekkeerrjjaaaann ddeennggaann sseeeeffiissiieenn mmuunnggkkiinn
- 62. SERIUS DDAALLAAMM MMEELLAAKKSSAANNAAKKAANN PPEEKKEERRJJAAAANN MMeellaakkssaannaakkaann ppeekkeerrjjaaaann ddeennggaann ssuunngggguuhh-- ssuunngggguuhh,, kkoonnsseennttrraassii ppeennuuhh ddaann ffookkuuss BBeerrppiikkiirr sseebbeelluumm mmeemmuullaaii ppeekkeerrjjaaaann MMeellaakkuukkaann ddeettaaiill ppeekkeerrjjaaaann ddeennggaann bbeennaarr TTUUNNTTAASS DDAALLAAMM MMEELLAAKKSSAANNAAKKAANN PPEEKKEERRJJAAAANN TTiiddaakk sseetteennggaahh--sseetteennggaahh ddaallaamm mmeennyyeelleessaaiikkaann ppeekkeerrjjaaaann MMeennyyeelleessaaiikkaann ppeekkeerrjjaaaann sseettiiaapp bbaaggiiaann ppeekkeerrjjaaaann sseeccaarraa mmeennyyeelluurruuhh MMeellaakkuukkaann ppeekkeerrjjaaaann ddaarrii aawwaall ssaammppaaii sseelleessaaii
- 63. PPOOSSIITTIIVVEE TTHHIINNKKIINNGG TTiiddaakk mmeenndduuggaa--dduuggaa sseessuuaattuu ttaannppaa ffaakkttaa jjeellaass MMeennggkkoonnffiirrmmaassii bbiillaa mmeennddeennggaarr bbeerriittaa nneeggaattiiff TTiiddaakk bbeerrpprraassaannggkkaa aattaauu mmeellaakkuukkaann ppeenniillaaiiaann bbuurruukk tteerrhhaaddaapp rreekkaann kkeerrjjaa ddaann aattaassaannnnyyaa LLOOYYAALLIITTAASS MMeemmbbeellaa//cciinnttaa tteerrhhaaddaapp ppeerruussaahhaaaann MMeemmppeerrttaahhaannkkaann aappaabbiillaa aaddaa ggaanngggguuaann MMeennccaarrii iinnffoorrmmaassii ddaann iinnoovvaassii uunnttuukk kkeemmaajjuuaann ppeerruussaahhaaaann