Suomalaisen perusteollisuuden eli teknologiateollisuúden tila ja tulevaisuus.

1. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
Hyvinvointi-Suomi ja
pk-teknologiayritykset,
yhteen sidottu kohtalo
Heikki Lindevall
Yrittäjä, kehitysveturi
Huhtikuussa 2014

2. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
1
Sisällysluettelo
Vastarannan kiisket valloillaan ................................................................... 2
Hyvinvointi-Suomi uhattuna ...................................................................... 3
Teknologiateollisuus on talouselämän ydin .................................................... 5
Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus ................................. 8
Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta.............. 9
Optimistit ja pessimistit vai realistit ja …? ....................................................13
Matalan jalostusasteen tuotteet – mennyt maailma ..........................................16
Teknologiateollisuuden tulevaisuus?............................................................18
Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma .....................................................24
Voiko väistämättömän välttää? ..................................................................26
Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja yritysten kehitystä...................28
Suomi 2030 - älykkäiden pk-yritysten Suomi..................................................30
Uusi uljas pk-teollisuus ............................................................................34
Toisinajattelijan loppulausunto ..................................................................35

3. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
2
Vastarannan kiisket valloillaan
Suomella meni 2000-luvulla paremmin kuin koskaan, talouselämä kukoisti ja kuluttajalla
oli rahaa matkusteluun ja mukavaan elämään. Vähitellen heräsi epäily, entäpä jos tämä
kaikki onkin tyyntä myrskyn edellä? Yrittäjä-ystäväni Timo Nikkilän kanssa teimme
johtopäätöksiä pk-yritysten valmennuksissa, kehitysprojekteissa ja vuokrajohtajana
saamistamme kokemuksista ja - epäilimme yhä enemmän. Luimme joukon kirjoja,
tutkimuksia sekä tilastoja ja keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ymmärtääksemme
paremmin kokonaiskuvaa ja saadaksemme edes jotakin vahvistusta epäilyillemme.
Lokakuussa 2007 olimme Timon kanssa luennoimassa Suomen yrittäjien
laivaseminaarissa. Siellä möläytimme – tahallamme – että parin vuoden sisään Suomeen
iskee pahin lama aikoihin. Muistan vieläkin tilaajamme kasvoille kohoavan häpeän
punan ja 70 yleisössä istuvan pk-yrittäjän epäuskon, jopa myötähäpeän. Illalla
uskalsimme hädin tuskin hilautua baaritiskille. Muutama yrittäjä tuli kuitenkin
tokaisemaan, että ”olen samaa mieltä, jokin on vinossa”. Marraskuussa 2008 sitten
rysähti.
Olen tänään - seitsemän vuotta myöhemmin - hurjasti enemmän huolissani Suomen
taloudellisesta tulevaisuudesta kuin koskaan ennen. Pk-yritystoiminnan ja erityisesti
teknologiateollisuuden – suomalaiset elinkeinoelämän ytimen – tila on kehno.
Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä alamäessä. Ainoa poikkeus on ICT. Huoleni
perustuu 31:n yrityksen johtajan haastatteluihin, jotka toteutin 2-4/2014. Olen myös
keskustellut eri asiantuntijoiden kanssa. Lukuisat ”toisinajattelija-kolumnistit” ovat myös
vahvistaneet näkemyksiäni. Omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt 31-
vuotisen sarjayrittäjäurani aikana. On syntynyt ”perstuntuma”, joka ei ole vailla
merkitystä sekään.
Mikäli näkemykseni upotetaan ja todistetaan, että teknologiateollisuuden tulevaisuus
Suomessa on selvästi valoisampi kuin maalailemani, olen ensimmäisenä kiitollisena
myöntämässä näkemykseni virheellisyyden. Mieleeni tulee kuitenkin Tuntemattoman
sotilaan sivuilta löytyvät sanat: ”Saapi tuota eppäillä.”
Vaikka tämä pamfletti keskittyy teknologiateollisuuden pk-yritysten problematiikkaan, samat
ongelmat koskevat kaikkien toimialojen pk-yrityksiä. Niiden kansantaloudellinen merkitys on suuri,
mutta saama huomio ja siten resurssointi on puutteellista. Toivon ajatusteni synnyttävän
päättäjien, vaikuttajien ja yrittäjien keskuudessa rakentavaa keskustelua teollisuutemme ja siten
Suomen tulevaisuudesta.

4. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
3
Hyvinvointi-Suomi uhattuna
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pahimmin uhattuna kuin ehkä koskaan tätä
ennen; Globaalin talouden kriisiytymisen jälkimainingit ja uudelleen kriisiytymisen riskit,
globalisaatio kivenkovine sääntöineen, taloudellisen painopisteen siirtyminen Aasiaan,
Kiinan rajun kasvun kasvattamat riskit ja viimeaikainen oirehtiminen, Venäjä-Ukraina
-tilanne ja vientimaittemme talouden horjuminen sekä talouden heikohko kasvu
Euroopassa horjuttavat hyvinvointimme perustaa. Kansainvälisessä verokilpailussa
häviämme keskeisille kilpailijamaillemme.
Suomessa on maailman 4. vanhin väestö ja lievästi sanoen ongelmallinen
maahanmuuttaja-tilanne. Kaupungistuminen ja sen vastapoolina tyhjentyvä maaseutu ja
paheneva työvoiman ja työn kohtaanto-ongelma asettavat kovat haasteet kehityksellemme.
Meillä on vakava elinkeinoelämän rakenneongelma. Investoinnit Suomeen ja Suomessa
ovat vähäisiä, yritysten tuotekehityspanostukset ovat laskussa samaan aikaan, kun
tutkimukset todistavat, ettei vanhan parantaminen enää riitä kilpailukyvyn
ylläpitämiseksi. 2000-luvulla vain 28 yhtiötä on pystynyt kasvamaan 10-20 M€ tasosta yli
100 M€ yritykseksi. Viennistä voimakkaasti riippuvainen kansantaloutemme ja teollisesta
viennistä riippuvainen elinkeinoelämämme ovat kovien haasteiden edessä jo tänään.
Meillä on vain noin 8.000 suoraa vientiä harjoittavaa yritystä ja noin puolet viennin
volyymista syntyy parinkymmenen vientiyrityksen voimin! Hälyttävää on se, että 2014
Pk-yritysbarometrin mukaan vain 6 % yrityksistä aikoo hakea rahoitusta
kansainvälistymiseen.
Julkishallinnon suuri osuus bruttokansantuotteestamme ja julkishallinnon kestävyysvaje sekä
erityisenä piirteenä kuntatalouksien kriisiytyminen, lataavat kovia paineita elintasomme ja
palvelutasomme säilymiseen. Korkea veroaste ja kasvussa olevat maksut syövät kansalaisten
kulutuskykyä ja heikentävät yritysten omistajien kehitysmotivaatiota. Iso ongelma on myös
julkishallinnon rakenne ja siellä vallitsevat toimintamallit sekä asenneongelmat. Julkishallinto on
kuin Gordionin purkamaton solmu, mutta ei mennä siihen tässä pamfletissa.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää ja voi hyvin vain, jos kansalaisilla on riittävästi
työpaikkoja, mistä nostaa palkkaa. Tarvitsemme myös vahvan vientitoiminnan. Uudet
työpaikat syntyvät pk-sektorille, kolmannelle sektorille ja osuuskuntatyyppisiin
organisaatioihin. 73 % uusista työpaikoista syntyi viime vuonna pk-yrityksiin.
Huolestettuvaa on se, että suuret yritykset työllistävät vuosi vuodelta vähemmän ja
kaupan alan suuret ovat alkaneet vähentää työvoimaa. Työpaikkoja syntyy keskisuuriin
yrityksiin (50-249 työntekijää). Tarvitsemme 50.000 täysin uutta yritystä ja sen lisäksi
60.000 uutta yrittäjää ottamaan vastaan yrityksiä, joiden omistajat ovat vetäytymässä
ansaitulle eläkkeelle. Meidän on nelinkertaistettava nykyinen uusien yritysten
syntymisvauhti per vuosi!

5. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
4
On olemassa realistinen riski, että Suomi joutuu näivettymisen kierteeseen, johon myös
Björn Wahlroos viittasi TV-haastattelussa jokin aika sitten. Investoinnit Suomeen ja
Suomessa ovat vaatimattomia, yksityisen sektorin kantokyky heikkenee, vienti sakkaa,
kuluttajan kulutuskyky heikkenee, kauppa näivettyy.
Poliittinen koneisto ei näytä pystyvän tekemään riittävän voimakkaita päätöksiä, jotta
rakennemuutos vietäisiin läpi ”suurella rytinällä ja kertaparkumisella”.
Virkamiesarmeijalla ei myöskään näytä olevan suurempia muutoshaluja, pikemminkin
on haluja säilyttää mittava julkinen hallinto. Tästä oireena ovat 8 Mrd € nousseet
kustannukset parin viime vuoden aikana. Täytyy onnitella poliitikkoja ja johtavia
virkamiehiä siitä, että ovat onnistuneet myymään nousseet kustannukset medialle ja siten
myös kansalle säästöinä.
Luottoluokittajat ovat antaneet varoitusmerkkejä siitä, että korkojen nousu voi olla
lähempänä kuin uskommekaan. Jos ja kun näin käy nopeasti velkaantuvassa Suomessa,
edessä on vuosien elintasokuoppa. Se on pelottava näkymä.
Mille toimialoille uusi yrityksiä pitäisi syntyä? Kysymys on ehkä väärin asetettu. On
vaikea ennustaa, mille toimialoille syntyy menestyvää liiketoimintaa. Todennäköistä toki
on se, että uusien energioiden ja teknologioiden, hyvinvointi- ja elämyspalveluiden sekä
senioripalvelujen kysyntä kasvaa, mutta pitäisikö kansallisessa yritysten kehittämistyössä
ja innovaatiopolitiikassa lähteä siitä ideologiasta, että ”annetaan kaikkien kukkien
kukkia”? Annetaan markkinoiden ja yrittäjien päättää, missä liiketoiminnassa
onnistumismahdollisuus lymyää. Valtiovallan tehtävänä on luoda tuki- ja
kehittämisjärjestelmä, joka taipuu tällaiseen ideologiaan. Yritys ja siis työpaikkoja syntyy vain,
jos markkinassa on olemassa arvotyhjiö, tarve ja yrittäjällä idea, jolla tuo arvotyhjiö
täytetään. Yrityksiä ja työpaikkoja ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja
poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka suosii yrittäjyyttä ja
työllistämistä tai estää sitä.
Hyvinvointi-Suomi voidaan pelastaa, mutta vain rajuin ottein. Yrittäjyydestä ja yksityisen
sektorin työpaikkojen luomisesta pitää tehdä hyvin houkuttelevaa ”hinnalla millä
hyvänsä”. Ilman yksityisen sektorin työtä ei ole hyvinvointiakaan. Tässä näkökulmassa
julkisen sektorin työpaikat ovat toki palvelujen tuottajia, mutta myös kuluerä,
kansatalouden rasite, ei sen pelastus.

6. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
5
Teknologiateollisuus on talouselämän ydin
Päättäjillä näyttää olevan harhainen kuva perusteollisuuden eli teknologiateollisuuden ja
erityisesti sen pk-sektorin roolista ja merkityksestä. Päättäjien ja viranomaisten ja
rahoittajienkin fokus on Start Up –yrityksissä, joka on väärä fokus lyhyellä aikavälillä.
Niiden merkitys konkretisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä, pk-teollisuuden kohtalo
ratkeaa lähi vuosina, ehkä jopa vain 2-5 vuodessa!
Teknologiateollisuudessa puhumme noin 80 Mrd liikevaihdosta ja 290.000 työpaikasta.
Pkt-yritysten liikevaihto on hieman alle 40 Mrd ja työpaikkoja on lähes 140.000.
Vastapainoksi Start Upien liikevaihto on korkeintaan 1,5 Mrd ja ne työllistävät kolmisen
tuhatta henkilöä.
Mittava osa yritysten tukitoimista ja julkisesta rahoituksesta suuntautuu seksikkäisiin
Start Upeihin ja uusiin mielenkiintoisiin liiketoimiin, kuten peliteollisuus ja hyvin
erikoistuneet innovaatiot. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja erilaiset
kehittämishankkeet ovat yhtä lailla kiinnostuneita uudesta ja tulevaisuuden kannalta
tärkeästä.
En toki ole sanomassa, että tuo on kaikki turhaa ja väärin sammutettu, mutta samanaikaisesti
on unohdettu pk-sektorin teollisen toiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle lyhyellä
aikajänteellä. Numerot kertovat kiistatta sen, että emme voi laiminlyödä teollisen
toimintamme vanhaa ydintä, vaikka sen kehittäminen ja ylläpito ei kovin seksikästä
olekaan.
Perusteollisuudessamme on valitettavan suuri osa pk-yrityksiä, jotka menetämme joka
tapauksessa. Ne toimivat nääntyvillä toimialoilla, sellaisilla, jotka eivät sisällä
kehittämispakkoa. Alihankintakonepaja toki pohtii työstökone-investointia, mutta
kehittämisen mahdollisuus on toimintatavasta ja yritystoiminnan luonteesta johtuen
kapea-alainen. Näiden yritysten vetäjät ovat ikääntyneet, jatkajia ei löydy epäseksikkäille
aloille, organisaatiot ovat menettäneet kehitysenergiansa, kehittämisen osaamistakaan ei
juurikaan ole. Viennin käynnistämisestä voi vain haaveilla ja resurssipula vie loputkin
kehittämismahdollisuudet. Nämä yritykset ovat suorastaan kehnoja ulkopuolisten
palvelujen käyttäjiä, ei edes yrittäjäjärjestön oma toiminta näytä näiden yritysten johtoa
kiinnostavan. Yritykset jatkavat laskevaa elinkaartaan, kunnes tappiot lopettavat
yrittäjien kärvistelyt. Olen arvioinut ”hiharavistus”-menetelmällä “Nääntyjät”-ryhmän
osuudeksi 30 % koko pkt-sektorin yrityskannasta. TTY:n tutkimuksen mukaan
kehittämisessä passiivisia pk-yrityksiä on 30 %, joka antaa ymmärtää, että arvioni on
suuruusluokaltaan oikein.

7. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
6
Taulukko 1: Koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys. Pk-yritysten osuus on 45 % eli noin
37 Mrd €. Liikevaihtolukujen sisällä on myös vahva polarisoitumisilmiö eli siinä, missä toinen
yritys menestyy, toinen kamppailee näivettymistä vastaan samalla toimialalla ja samanlaisista
lähtökohdista huolimatta.
Onneksi pk-teollisuudesta on löydettävissä kolme ryhmää, joissa on paljonkin toivoa.
Arvioni mukaan noin 50 % teollisista pk-yrityksistä on pelastettavissa autettuina. Näillä
”Selviytyjät” -yrityksillä on muutoshalua, mutta ei osaamista eikä aina resurssejakaan
muutoksen tekemiseen. Panostamalla tämän ryhmän kehittämiseen rahoitusta,
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja kehitysyhtiöiden ja muiden palvelutuottajien
osaamista, saamme lyhyellä aikavälillä säilytettyä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Näiden
yritysten tuotekehitykseen, palvelukehitykseen, viennin aloituksiin voidaan vaikuttaa,
niitä voidaan vauhdittaa. Näin väittävät korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja
monet muut palveluntuottajat. Niin väitän minäkin.
Toinen ryhmä on ”Helmet”. Ne ovat usein sukupolvenvaihdoksen, omistajavaihdoksen
tai vetäjävaihdoksen läpikäyneitä yrityksiä tai ”uusherännäisiä”, joilla on muutoshalua ja
rutkasti energiaa ja resursseja sen toteuttamiseksi. Joukossa on myös Start Upeja. Nämä
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Turnover of the Technology Industry in Finland
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
2005 = 100
Tietotekniikka-ala / Information
technology
Suunnittelu ja konsultointi /
Consulting engineering
Kone- ja metallituoteteollisuus /
Mechanical engineering
Metallien jalostus / Metals industry
Elektroniikka- ja sähköteollisuus /
Electronics and electrotechnical
industry
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos / Change: 1,2014 / 1,2013, %
Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland
R:tuotantojptu22df.ppt 16.4.2014/pr
Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %,
elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % / Seasonally adjusted
turnover index, latest information 1/2014. Share of total turnover in 2012: mechanical engineering 41 %, electronics and electrotechnical
industry 26 %, metals industry 14 %, information technology 11 %, consulting engineering 8 %
+5 %
+11 %
-5 %
-12 %
-8 %

8. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
7
yritykset pystyvät osin itsenäisestikin kehitystyöhön ja jos eivät niin tunne pystyvänsä
tekemään, ne ovat aktiivisia palveluverkoston hyödyntäjiä. ”Helmien” toimialat sisältävät
laaja-alaisen kehittämisen potentiaalin. Ne voivat soveltaa ydinosaamistaan hyvinkin
erilaisissa asiakkaissa ja applikaatioissa. Näitä toimijoita lienee 5 % pkt-yrityksistä.
Taulukko 2: Teknologiateollisuuden pk-yritykset voidaan ryhmitellä kaavion mukaisesti.
Prosenttiluvut ovat valistuneita arvioita, mutta TTY:n tutkimuksen ja teknologiateollisuuden
toimijoiden mukaan suuruusluokat ovat oikein.
Kolmas ryhmä ovat Aalto-yliopiston professorin Arto Lahden tutkimusten kohteet,
”Salaiset menestyjät”, joiden menestys perustuu vahvaan vientiin. Tilastojen mukaan
viennin osuus näissä yrityksissä on yli 60 %, usein lähes koko tuotanto menee ulkomaille.
Selittäviä tekijöitä menestyksen takana ovat omat tuotteet, korkea jalostusaste,
kustannustietoisuus ja markkinointiosaaminen, jota vientimarkkinamenestys edellyttää.
Merkittävää on myös se, että ”Salaiset menestyjät” eivät ole riippuvaisia Suomen
teollisuuden ravintoketjuista. Liikevaihtoa nämä yritykset tekevät keskimäärin 25-70 M€
ja edustavat ehkä 15 % pkt-yrityskannasta.
Cleantech-yritykset, jotka on tässä yhteydessä pakko mainita erikseen, sisältyvät
edellisistä ryhmistä ”Salaisiin menestyjiin”, Start Upeihin ja ”Helmiin”. 27 Mrd €
liikevaihdollaan ja valtavalla kasvupotentiaalillaan yritysryhmä on hyvin merkittävä
Suomen tulevaisuudelle. Cleantech pitää sisällään myös teknologiateollisuuteen
kuulumattomia toimialoja.

9. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
8
Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva
teknologiateollisuus
Tämä pamfletti pohjautuu 21:een teknologiateollisuuden pk-yrityksen avainhenkilön
haastatteluun ja 10:een täydentävään haastatteluun. Haastattelut tehtiin 2-4/2014.
Taustalla on myös Teknologiateollisuuden tilastot ja mittava joukko asiantuntija-
artikkeleita, kolumneja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa.
Haastatellut edustavat laajalti teknologiateollisuutta eli ICT-alaa, asennus- ja
kunnossapitoalaa, komponenttien ja koneiden valmistusta, cleantechia, alihankinta-
konepajateollisuutta, elektroniikkaa, metallin jalostusta, logistiikkapalveluja,
energiateollisuutta ja jätteenkäsittelyä sekä suunnittelua.
Haastateltuihin kuuluu kolme teknologiateollisuuden suuryrityksen toimitusjohtajaa.
Täydennykseksi haastateltiin myös kahta rakennusalaa palvelevan toimijan johtoa, yhtä
rakennusalan pk-yrityksen johtajaa, yhtä elintarviketeollisuuden edustajaa, kahta
kiinteistöjä välittävän ja hallinnoivan yrityksen johtajaa ja yhtä peruselinkeinon
tukkuliikkeen johtajaa.
Haastateltujen pk-yritysten liikevaihto on 0,5 - 26 M€. Valtaosa yrityksistä osuu ryhmään
5-10 M€. Henkilömäärä on yrityksissä 3-220, keskimäärin yritykset työllistävät 30-60
työntekijää.
Ravintoketjut perustana
Suomen teollisuus on perinteisesti toiminut ravintoketju-mallilla, jossa suurteollisuus
ruokkii keskisuurta toimitusverkostoa, joka ruokkii omaa alihankintaverkostoaan, jonka
alla on vielä usein mikro-yrityskokoinen alihankkijaverkosto. Perinteisesti tämä malli on
kattanut viisi klusteria: Metsä-, perusmetalli-, energia- ja telekommunikaatioklusterin
(ICT) sekä rakennusklusterin. Klusterirakenne on myös elintarviketuotannossa ja
jakelussa. Nousevia klustereita ovat hyvinvointi-, logistiikka-, matkailu- ja
koulutusklusteri.
Ravintoketjumalli on synnyttänyt rakennemuutostilanteen kannalta hankalan
toimintakulttuurin pk-sektorille. Mitä alemmaksi ravintoketjussa mennään, sitä enemmän
ovat pk-yritykset fokusoineet toimintaansa tuotannon kehittämiseen. Tuottavuus,
tehokkuus, kustannusten hallinta ovat olleet huomion kohteena. Ravintoketjujen
ehtyminen pakottaa pk-yritykset siirtämään fokuksen markkinointiin ja sitä kautta omien
tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tällä alueella pkt-yrityksillä ei ole osaamista eikä juuri
minkäänlaisia perinteitä.

10. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
9
Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden
pk-yritysten nykytilasta
Suomessa on menossa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa hyvin
voimakkaasti teknologiateollisuuteen yhdessä menossa olevan laman kanssa. Suuri
teollisuus vähentää toimintojaan Suomessa, sulkee tuotantoaan, siirtää toimintojaan
lähemmäksi asiakkaitaan, raaka-ainelähteitään tai halpatuotannon maihin ja
edullisemman toimintaympäristön maihin (verotus, maksut, energia, tukipolitiikka jne.).
Merkittävää on myös se, että suuryhtiöt siirtävät osan alihankintaostoistaan halpamaiden
verkostoille.
Taulukko 3: Teknologiateollisuuden nettotulos on romahtanut ja on myös jatkanut putoamistaan
2013. Pk-yritykset ovat kärsineet murroksesta eniten.
Teknologiateollisuuden nettotulos-% Suomessa
Net Profit-% of the Technology Industry in Finland
Luvut kuvaavat kotimaan toimintoja (eivät sisällä ulkomaisia tytäryrityksiä) / The figures cover
domestic business activities (not including overseas subsidiaries)
Nettotulos-% = Nettotulos / Liiketoiminnan tuotot yhteensä * 100 /
Net Profit-% = Net Profit / Operating Income in total * 100
Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland
-15%
-10%
-5%
0%
5%
10%
15%
20%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus /
Electronics and
electrotechnical industry
Kone- ja
metallituoteteollisuus /
Mechanical engineering
Metallien jalostus / Metals
industry
Suunnittelu- ja konsulttiala /
Consunlting engineering
Tietotekniikka-ala /
Information technology
Teknologiateollisuus /
Technology industry

11. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
10
Noin 20 M€ liikevaihtoa tekevän alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja tuskaili
markkinan heikkoutta:
”Olemme konsernin hallituksessa käyneet vakavia keskusteluja siitä, mitä teollisuutta
Suomeen ylipäätään tulee jäämään? Onko meillä kohta asiakkaita jäljellä?”
Puhtaan alihankkijakonepajan omistaja-johtaja totesi alistuneesti, että yrityksen
liikevaihto oli 2008 vielä 15 M€, josta tänään on jäljellä 4 M€. Hän kertoi yrityksensä
olevan vain yksi monista samanlaisista yrityksistä.
”Olemme nyt kehittäneet oman tuotteen ja perustaneet yksikön Viroon. Näillä keinoilla
yritämme uutta nousua, mutta resurssit ovat kovin vähäiset.”
”Meillä oli yli sata työntekijää vielä 10 vuotta sitten, nyt on vajaa puolet tuosta.
Halpamaiden tavaravyöry vei meiltä jalkoja alta. Panostamme automaatioon
parantaaksemme kilpailukykyämme. Ay-liike pitää huolen siitä, että olemme
haluttomia palkkaamaan käsiä”, kertoi toinen murroksen läpikäynyt yrittäjä.
Enemmistö haastatelluista totesi kysynnän olevan heikko tai erittäin heikko. Muutama
iso sopimus pitää yritykset hengissä. Lisämyynnin tarve on huutava, mutta sitä on hyvin
vaikea löytää. Venäjän tilanne heijastuu myös kotimarkkinoihin.
”Aika suosii nyt kovia saneerauksia ja osittain siksi kysyntä on heikkoa”, analysoi
eräs haastateltu. ”Rahaa investointeihin kyllä olisi, mutta nyt pelätään tulevaa.”
”Teknologiateollisuusyritysten ja erityisesti konepajasektorin tulokset heiluvat välilllä
-10 %...+3 %. Ei tätä oikein voi enää liiketoiminnaksi kutsua, pikemminkin kallis
harrastus!”, ironisoi yli 20 M€:n liikevaihtoon yltävän konepajakonsernin
toimitusjohtaja.
Tukkuliikkeen toimitusjohtaja epäilee Suomen talouselämän kestävyyttä.
”Kehitys on pelottavaa, koska olemme niin pieni tekijä maailmantaloudessa.
Suomessa yrittäjyyden henkinen kynnys on korkea ja siten uusia työpaikkoja
syntyy hitaasti. Lisäksi olemme muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi.”
On toki todettava, että haastateltujen joukossa on myös menestyviä yrityksiä. Näillä
menestyjillä on oma, korkealle jalostettu tuote- ja palvelukonsepti ja kovat panostukset
myyntiin. Ne ovat myös sopeuttaneet kustannuksiaan aktiivisesti.
”Yksikkömme menestyvät, koska meillä on hyvin tiukka fokus, olemme niche-
toimijoita, joilla on korkeaa osaamista ja korkeahko jalostusaste. Osaava hallitus tukee
johtoa ja pitää jatkuvan kehittämisen painetta päällä. Ymmärrämme myös
markkinoinnin ja myynnin kriittisen merkityksen.”

12. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
11
”Suunnittelupalvelujemme asiakkaat ovat sairaaloita, siis julkishallinto. Meillä ei näy
lamaa, ei taantumaa. Hyvin menee pienessä kasvussa koko ajan”, totesi
insinööritoimiston yksikönjohtaja. Hän lisäsi vielä, että on hieman huvittavaa
seurata investointikeskusteluja mediassa: ”Tampereen tunneli-investointi on noin
180 M€ ja poru on hirveä, samaan aikaan TAYS:n uudistushanke on 360 M€, josta en
ole kuullut pihaustakaan”.
”Toimimme niin erikoistuneella ja kapealla alueella, että meillä riittää asiakkaita niin
kotimaassa kuin viennissäkin, jota olemme käynnistelemässä. Emme ole riippuvaisia
kotimaisista ravintoketjuista, joten emme ole havainneet mitää muutosta omalla
toimialueellamme. Kasvu jatkuu”, kertoo cleantech-yrityksen toimitusjohtaja.
Elintarvikealan avainhenkilö viittasi pk-yritysten heikkoihin muutosjohtamiskykyihin.
”Pelifirmat ja ICT-firmat ovat oivaltaneet postmodernien nuorten älykköjen
johtamisesta jotakin oleellista. Nuoret yrittäjät ja johtajat rikkovat kaikkia opittuja
sääntöjä surutta, luovat oppien vastaisesti työntekemisen ekosysteemejä – ja menestyvät
pirun hyvin!”
Rakennusteollisuuden yrittäjä – hyvin menestyvä sellainen - on yksi tuskastuneista ja
turhautuneista:
”Kustannukset ovat hurjan korkeat ja julkisen hallinnon pulleus tuo lisää kuormaa.
Talouden ymmärrys on heikkoa ay-liikkeessä ja valtaosassa virkakuntaa, eikä
poliitikkojakaan voi vapauttaa tästä synnistä kuin osittain. Työelämästä on rakennettu
hurjan jäykkä, byrokraattinen ja pitkälle säännelty. Eniten sapettaa se, että poliittista
pälinää riittää, mutta tekoja ei näy. Jotkut pikku parannukset nostetaan tikun
nokkaan, ikään kuin ne ratkaisisivat syvät ongelmat.”
Ostotoiminnan kehittämisessä isot yritykset ovat tukeutuneet konsultteihin, jotka toivat
Suomeen ”Exel-taulukko-ostamisen” ja ostajien kierrätyksen. Alihankkijat eivät ole
ymmärtäneet tarvetta kansainvälistyä samaan aikaan, kun suurteollisuus siirtää ostojaan
halpatuotantomaiden alihankintaverkostoille. Haastatelluista useat korostivat sitä, että
kotimaista ah-verkostoa ei arvosteta suurteollisuuden piirissä. Suuri toimija kiristää
toimittajiaan, pakottaa antamaan tietoa ja heikentää hankintaehtoja, joista pidentyneet
maksuajat on yksi esimerkki.
”Suuryritys tuli ja auktorisoi laatu- ja ympäristönsuojelujärjestelmämme. Sitten
samainen asiakas löi vertailuksi hintaneuvotteluissa kiinalaisen tarjouksen. Se ei
tietämäni mukaan sisällä sen enempää laatu- kuin ympäristöjärjestelmän
kustannuksiakaan!” ”Nyt tarvittaisiin kaikilla tasoilla kansallisaatetta,
suomalaisuuden nostamista etualalle”, jatkoi eräs toimitusjohtaja.

13. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
12
”Isot toimijat tuhoavat oman alihankintaverkostonsa kiristämällä ehtoja liikaa. Emme
pysty investoimaan ja vastaamaan siten vaatimuksiin”, toteaa konepajan omistaja.
Haastattelujen perusteella toimintamalli näyttää kulkevan läpi koko ravintoketjun.
Keskisuuret yritykset antavat melko kovasanaisia palautteita oman
alihankintaverkostonsa toiminnasta. Pk-yritysten kehittymishalu ja –kyky on usein
heikko. Vaativat asiakkaat ovat paras kehittäjä, vanhat tutut asiakkaat eivät kehtaa vaatia.
”Kansainväliset asiakkaamme ovat hyvin vaativia, on pakko kehittyä ja siksi meidän
alihankintaverkostonkin pitäisi kehittyä, mutta näin ei juurikaan tapahdu”, toteaa
eräs keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja.
Sukupolven vaihdokset ovat haastateltujen mukaan yksi syy heikkoon toimintakykyyn:
”Investoinnit ja kehittäminen ovat jääneet syrjään, tuottavuuden kehittäminen on
jäänyt. Ikä-ongelma vaivaa laajalti pk-yrityksiä. Meidän ah-verkostomme ei reagoi
vaatimuksiimme. Laatukäsite ei mene läpi, tuloksena on heikkoa laatua, virheitä,
joustamattomuutta. On jääty vanhaan laatuun ja toimintatapaan.”
Alihankintaverkoston heikohkoon suorituskykyyn löytyy haastateltujen mukaan useita
syitä:
”Suomalainen laatu ja ahkeruus ovat myyttejä ja globaalit toimijat ja globaalit säännöt
ovat tulleet Suomeen. Emme ole olleet valmiita tähän pk-sektorilla.”
Muutama haastateltu nosti esiin sen, että pk-sektorilla on tarvetta katsoa peiliin.
”Me pk-yrittäjät olemme haluttomia muuttumaan ja kehittymään, se on myönnettävä.
On vaikea tulla ulos omalta mukavuusalueelta, alkaa tekemään asioita uudella tavalla.
Se on yksilölle vaikeaa ja vielä vaikeampaa organisaatioille.”
Pörssiyhtiön toimitusjohtaja huomautti, että perusteollisuus ei kiinnosta hyvää johtaja-
ainesta. Pilke silmäkulmassa hän heitti ilmoille ajatuksen:
”Entä jos laittaisimmekin peliteollisuuden älyköt johtamaan konepajoja? Mitähän
mielenkiintoista kehitystä siitä syntyisi?”

14. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
13
Ensimmäisen portaan keskisuuri toimija
arvostelee päämiehiään:
”Suomalaiset pörssiyhtiöt salailevat tulevaa
eli investointejaan ja toiminnassaan
tapahtuvia muutoksia, haittaavat
kehitystyötä. Kvartaaliajattelu on vallitseva.”
Suomessa on menossa kehitys, jossa
konepajakonsernit sulkevat
bulkkituoteyksikkönsä, jättävät jäljelle
erikoisosaamiseen perustuvat yksiköt –
jos niitä on – ja muuntuvat
projektinjohto-organisaatioiksi. Takoma
Oyj lienee yksi viimeaikaisimmista ja
selkeimmistä tapauksista.
Optimistit ja
pessimistit vai realistit
ja …?
Haastatellut henkilöt jakaantuvat
selkeästi kahteen ryhmään:
Optimisteihin, joiden liiketoiminta menee
hyvin ja/tai heidän toimialansa ei näytä
reagoivan rakennemuutokseen sen
enempää kuin lamaankaan. Toinen
ryhmä on pessimistit, joiden mielestä
teknologiateollisuuden tulevaisuus on
hyvinkin kyseenalainen
rakennemuutoksen ja globaalin kilpailun
vuoksi sekä kulutuskysynnän laskun
vuoksi, jolla on heijastusvaikutuksensa
myös teollisuuteen. ICT- ja cleantech-
yrityksissä on optimisteja eniten, mikä on
luonnollista, koska kasvu- ja
kehityspotentiaali on heidän
toiminnassaan merkittävä.

15. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
14
Jäin miettimään, onko optimistien valoisa näkemys isossa kuvassa näköharha,
avainhenkilöiden tarve nähdä maailma vain oman yrityksen ja toimialan
näkökulmassa? Vaikuttaako se, että joillakin ihmisillä on voimakas psykologinen
tarve nähdä tulevaisuus valoisana – joskus tosiasioita vastaan? Haastattelussa jotkut
henkilöt myönsivät, että teknologiateollisuuden käyrät ovat ICT:tä lukuunottamatta
laskussa, mutta silti he tulkitsivat oman yrityksensä tulevaisuuden olevan positiivinen.
Viennissä vastaus?
Ne haastatelluista, joilla ei ole suoraa vientiä, toteavat viennin aloittamisen olevan
käytännössä hyvin vaikeaa.
”Ei ole osaamista, ei kielitaitoa, eikä resurssejakaan. TEM on vähentänyt viennin
tukipanoksia. Iso kysymys on, mistä apua löytyy? En minä ainakaan oikein tiedä”,
toteaa pienehkön yrityksen johtaja.
”Me kokeilimme vientiä Ruotsiin ja turpiin tuli. Selvittelimme oman kokemuksen
jälkeen muiden markkinoiden mahdollisuuksia ja vakuutuimme siitä, että
alihankintakonepajan palvelujen vienti on mahdotonta. Miksi joku saksalainen ostaisi
konepajapalveluja Suomesta, kun kotinurkilla on korkealaatuista tarjontaa yllin kyllin
ja naapuri-Puolassa vielä todella halvalla?”
Kielitaidon puutteet nostivat esiin yllättävänkin monet:
”Ei meillä ole todellisuudessa kuin 3-4 neuvottelutasoon yltävää kielitaitajaa”, totesi
aktiivisesti vientiä harjoittavan yrityksen johtaja.
Vientimarkkinoilla toimivat pk-yritykset joutuvat kovaan hinta- ja laatukilpailuun
mukaan. 38 maahan vievän korkean jalostusasteen tuotteiden valmistaja kommentoi:
”Vientimarkkinoilla kilpailu on äärimmäisen kovaa. Vastassa on hyvää laatua
halvalla tuottavia kilpailijoita. Siellä pärjää vain, jos oma tuote ja palvelukonsepti
tuottaa selvästi kilpailijoita enemmän arvoa asiakkaalle. On osattava myös olla hyvin
tiukka neuvottelija.”
Yleisesti ymmärretään, että globaaleihin asiakkaisiin pääsee kiinni vain ratkaisuilla,
järjestelmillä, ei yksittäisillä perustason tuotteilla. Tätä taustaa vastaan ymmärretään
tuotannollisen ja markkinoinnillisen verkostoitumisen tarve. Siitä tarkemmin hieman
myöhemmin.
Kokenut vientimies korosti voimakkaasti sitä, että suomalainen laatu on myytti, jota
esimerkiksi kiinalaiset eivät juurikaan arvosta. He haluavat tehdä edullisen investoinnin
eivätkä pistä paljoakaan painoa ylläpitokustannuksille ja huoltokonsepteille. Hänen

16. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
15
mukaansa meillä suomalaisilla on taipumus uskotella itsellemme, että laatu on kaikki
kaikessa ja siksi teemme helposti ylilaatua.
”Jos ulkolainen asiakas haluaa päästä investointivaiheessa liikkeelle vähällä rahalla ja
edellyttää laitteen takuuksi kaksi vuotta, miksi hänelle pitäisi myydä laite tai ratkaisu,
joka kestää viisi tai kymmenen vuotta?
Haastateltava lisäsi vielä, että teknisen laadun pitää täyttää specsit. Ylilaadusta ei haluta
maksaa. Joskus jälkimarkkinointipalveluilla on merkitystä, mutta ei likimainkaan aina.
Hän korosti, että tekninen laatu ja matalan jalostusasteen tuotteet eivät ole sama asia.

17. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
16
Matalan jalostusasteen tuotteet – mennyt maailma
Teknologiateollisuuden matalan jalostusasteen yritykset ovat vaaravyöhykkeellä, toteavat
haastatellut lähes yhdestä suusta. Jalostusasteen nosto on pakollista. Fokus on ollut
tuotannossa, kun sen pitäisi olla markkinoinnissa ja asiakasohjautuvassa
tuotekehityksessä.
Muutama haastateltu nosti näivettymisen syylliseksi myös ay-liikkeen, minkä väittämät
toinen kumosi.
”Ay-liike on ahneuksissaan aiheuttanut pk-sektorilla ja koko arvoketjussa isoja
vahinkoja. Paperiliiton tase esimerkkinä on 600 M€. Ei heillä ole tarvetta olla
kiinnostunut lähitulevaisuudesta. Laittomat lakot on yksi kirous. Kun menee huonosti,
ei olla valmiita osallistumaan, mutta jakovara käytetään hanakasti.”
”Metallin ay-johto on tajunnut hyvin, missä mennään. Paikallinen sopiminen sujuu
varsin hyvin”, toteaa toinen toimitusjohtaja.
On todettava, että ay-liikkeen rooli yritysten toimintaedellytysten kehityksen sallijana on
hyvin tärkeä. Omituiseksi tämän ay-liikkeen valta-aseman tekee se, että ay-liike on saanut
asemansa ja merkityksensä ilman demokraattista prosessia. Eduskunta vain antoi ay-
liikkeelle sen valta-aseman ilman, että me äänestäjät olemme antaneet siihen valtuutusta.
Kolmikanta-sopimusmalli syntyi ”kabineteissa”. Vastaavaa päätäntäjärjestelmää ei ole
missään muualla.
Suuryhtiön toimitusjohtajan näkemys on se, että Suomi ei päädy puhtaaksi
tuotekehitysmaaksi, koska malli ei toimi arjessa. Suunnittelun ja tehtaan on oltava
lähekkäin hänen näkemyksensä mukaan. Tytäryhtiö-Suomi –kehityksen hän kyllä nosti
esiin. Suunnittelutoimiston toimitusjohtaja lisäsi oman näkemyksensä:
”Virossa suunnitteluinsinööri maksaa puolet suomalaiseen verrattuna ja siellä tehdään
todella ahkerasti töitä. Tämä on haaste Suomen hallitukselle, millä pidämme
teollisuuden Suomessa? Toistaiseksi vientiyritykset ovat pääosin pysyneet tällä, koska
meillä on hyvää teknologiaosaamista, jota voi myydä vähän kalliimmallakin. Kuinka
kauan näin on, kun muualla osaaminen ajaa meitä kovaa vauhtia kiinni?”
Muutamassa haastattelussa nousi esiin, mihin kannattaa panostaa ja mihin ei.
”Heikkoja pk-yrityksiä ei pidä verovaroin tukea, kuolevia ei kannata elvyttää.
Investointituet pitäisi lopettaa, koska maailmalla on muutenkin ylikapasiteettia. Sen
sijaan pitäisi tukea markkinoinnin ja myynnin ja etenkin viennin kehittämistä.”

18. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
17
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan yritystukien vaikutuksen
nykytavalla suunnattuina ovat vaatimattomia. Lyhyellä aikavälillä ei ole kyetty
havaitsemaan merkittää tuottavuuden kehittymistä. On havaittu myös ilmiö, jossa tuet
ohjaavat yrityksiä investoimaan ”tukiohjautuvasti”. Tutkimuksen mukaan pääosa tuen
saajista on matalan tuottavuuden yrityksiä (Näivettyjiä), jotka pysyvät markkinoilla
tekohengitettyinä. Tukipolitiikka on syytä miettiä kokonaan uusiin puihin.
Tiikerinloikka
Haastatteluissa tuli voimakkaasti esiin se, että muutos alihankintakonepajasta oman
tuotteen valmistajaksi ei ole sitä, että keksitään kiva tuote ja aloitetaan valmistus. Asiaan
syvällisesti perehtynyt alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja selitti:
”Oman tuotteen kehittäminen tarkoittaa sitä, että yritys siirtyy aivan toisenlaiseen
liiketoimintakonseptiin. Alihankkija keskittyy ostotoimintoihin ja tuotantoon ja
toimituslogistiikkaan siinä missä oman tuotteen valmistajan täytyy edellisen lisäksi
hallita markkinointi, jakelutieproblematiikka, myynti, jälkimarkkinointi. Mistä
sellainen osaaminen yhtäkkiä repäistään?
Kirjoittajalle tuli mieleen, että miten hyvin me konsultit, yritysvalmentajat ja muut
palvelun tarjoajat olemme ymmärtäneet tuon eron. Em. toimitusjohtajan mukaan
huonosti aina TEKESiä myöten.

19. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
18
Teknologiateollisuuden tulevaisuus?
Haastatellut ja myös tutkijat toteavat, että jalostusasteen on oltava nykyistä selkeästi
korkeampi, toiminnallisen suorituskyvyn, tuottavuuden ja palveluasenteen on noustava
uudelle tasolle.
”Meistä kaikista Suomessa tulee protosarjojen suunnittelijoita ja valmistajia”, toteaa
konepajan toimitusjohtaja.
Kaikki haastatellut eivät allekirjoittaneet tätä, vaan uskovat parhaiden
alihankkijayritysten pärjäävän.
”Pk-sektorin on kehitettävä vientikelpoisia tuotteita ja palvelukonsepteja ja lähdettävä
globaaleille markkinoille. On nojattava suomalaisuuteen, meidän parhaimpiin
ominaisuuksiimme, jotka ovat luotettavuus ja joustavuus. Cargotechilla oli muutama
vuosi sitten 30.000 alihankkijaa, nyt niitä on 10.000. Olemmeko me valmiita tähän
kehityssuuntaan?”
Asiakasymmärrykseen ja –hallintaan on pakko panostaa. Vain hyvät markkinoijat
pärjäävät jo nyt, saatikka sitten lähitulevaisuudessa. Teknologiateollisuus menestyy
tulevaisuudessa, jos sen onnistuu muuttaa fokuksensa tuotannosta markkinointiin.
”Operatiivinen ja tekninen laatu on must, sen osaavat kaikki ja kaikkialla. Nyt pitää
panostaa asiakkaan arvoketjujen ymmärtämiseen, on mentävä hyvin lähelle asiakkaita.
On löydyttävä suunnitteluosaamista, prosessit pitää hallita ja meidän on kiivaasti
opeteltava markkinoimaan ja myymään!“
Yleisesti korostettiin sitä, että Suomi tarvitsee investointeja, toimivat rahoitusmarkkinat ja
tolkulliset toimitusehdot alihankintaverkostoissa. Yltiöpäinen sääntely ja ”etunojainen”
EU-direktiivien tulkinta ärsyttää lähes kaikki vastaajia.
”Kaivamme ihan itse itsellemme kuopan, johon kaatua samaan aikaan, kun Etelä-
Eurooppalainen veli vähät välittää direktiiveistä.”
”On vaikea ymmärtää julkishallinnon ja erityisesti kuntien ostopolitiikkaa.
Käytännössä vain hinta ratkaisee tai se, että innovaatiolla on jo referenssit. Se, että
kunnat toimisivat uuden kokeilijoina ja auttaisivat siten yrityksiä vientimarkkinoille,
on kai sitten liian vaikea yhtälö.”
Yleinen näkemys on haastateltujen keskuudessa, että nyt on hyvin haastavat ajat.
Kysyntä on juuri nyt heikkoa tai korkeintaan normaali. Tilauskannat ovat yleisesti
lyhyitä ja heikkoja. Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä pudotuksessa, vain ICT
on poikkeus. Isohkon konepaja-konsernin toimitusjohtaja totesi, että mahdollisuus on

20. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
19
väistää eli erikoistua, nostaa tuotteen jalostusastetta, aloittaa vientitoiminta. Lisäksi hän
totesi panostavansa myyntiin. Yritykset myös polarisoituvat eli saman alan yritykset
vierekkäisillä tonteilla voivat erota hurjasti toisistaan: Toinen menestyy ja toinen
kamppailee, ettei menehtyisi.
Panosta, kehity ja kehitä!
Tuottavuus, prosessien kehittäminen, palvelukonseptien kehittäminen ovat avainsanoja,
kun teknologiateollisuus rakentaa tulevaisuuttaan. Markkinoinnin ja myynnin
kehittäminen, tuotteistus, asiakaskunnan kehitys on keskeisen tärkeää. Yllättävää on se,
että strategian kehittämistä piti tärkeänä vain muutama eli selvästi kehityshakuiset
yritykset. Toimiva hallitus on tärkeimpiä strategiaa luovia elimiä.
”Hallituksen rooli olisi tärkeä, meillä vain ei ole kunnollista hallitusta, vaikka olemme
asiasta usein puhuneetkin”, oli monen vastaus kysymykseen hallitustyöstä ja
strategiatyöstä.
Pienissä yrityksissä systemaattista strategista ajattelua on hyvin vähän. Yrittäjä kehittää
yritystään ”selkäytimellä”, intuition varassa. Ympäristötietoisuus on usein puutteellista.
”Nääntyjät ovat kuin sammakko liedellä vesikattilassa; Aluksi on kiva uiskennella
lämpimässä vedessä, mutta pian ei ole enää voimia hypätä kattilasta ja kohtalona on
päätyä sammakonreitenä kulinaristin gourmet-pöytään.”
Moni haastatelluista korosti useaan eri otteeseen sitä, että nyt on alettava panostamaan
markkinointiin ja erityisesti myyntiin. Tuotteistaminen, palvelukonseptien kehittäminen
ja asiakasläheisyys ovat suunnitelmissa. Yritykset korostavat, että heidän on päästävä
asiakkaaseen kiinni jo siinä vaiheessa, kun hän aloittaa tuotteen suunnittelun.
Erittäin kokenut johtaja totesi viisaasti arvioidessaan pk-yritysten menestyksen eväitä
lähitulevaisuudessa.
”Jos haluat tietää, miten sinulla meni eilen, katso tuloslaskelmaasi. Jos haluat tietää,
miten sinulla menee tänään, katso asiakkaitasi ja jos haluat tietää, miten sinulla tulee
menemään huomenna, katso henkilökuntaasi!”
Teknologian hyödyntämistä kehitettäessä uutta liiketoimintaa pidettiin yleisesti
merkittävänä. Uudet teknologiat, pinnoitteet, materiaalit, vanhan raaka-aineen
uusiokäyttö, uudet valmistusmenetelmät kuten 3D-tulostus ja monet muut
mahdollisuudet ovat mielenkiinnon kohteita yrityksissä.

21. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
20
Taulukko 4: Teollisuuden rooli hyvinvointimme peruskalliona on alkanut murentua. Osuus on
pudonnut 25,3 %:sta 15,3 %:iin. Siihen meillä ei ole varaa. Elintasomme on vaarassa romahtaa
jyrkästi ja nopeasti.
Robotiikka ja automaatio tulevat olemaan hyvin tärkeässä roolissa tuottavuuden,
palvelukyvyn ja kustannusten hallinnan kannalta. Mielenkiintoisen näkökulman nosti
esiin varsin korkean jalostusasteen laitteiden valmistaja:
”Automatisoimme kaiken, koska haluamme säästää työntekijöitämme.” Toinen
vastustaa: ”Mitä me automaatiolla tai robotiikalla teemme, kun päädymme protojen
tekijöiksi kaikki tyynni.”
”Me näemme teknologian kehittymisen mahdollisuutena, emme uhkana, kuten
valitettavan moni näkee”, toteaa eräs aktiivinen investoija.
Digitaalisuuteen tulee panostaa kehitettäessä tuottavuutta, tehokkuutta, dokumentaatiota,
prosessien hallintaa ja viestintää niin sisäisesti kuin erityisesti asiakaspinnassa.
Teollisuustuotannon määrä
80
90
100
110
120
130
140
2005 = 100
Koko teollisuus /
Total industry
Teknologia-
teollisuus* /
Technology
industry*
Volume of Industrial Output
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos / Change: 1-2,2014 / 1-2,2013, %
*) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsulttiala. Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 2/2014.
*) Excl. Information Technology and Consulting Engineering. Seasonally adjusted volume index, latest information 2/2014.
Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland R:tuotantojptu24af.pptx 10.4.2014/pr
-8 %
-5 %

22. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
21
”Olemme lisänneet älyä tuotteisiimme niin paljon kuin on ollut mahdollista. Lisäksi
käytämme teknologiaa yrityksen sisällä aktiivisesti. Projektikokoukset pidämme kaikki
videoneuvotteluina.”
”Kotisivuista on tullut tärkeä käyntikortti meille ja muille. Jokainen asiakaskontakti
johtaa googlaamiseen ja kotisivujen tutkimiseen. Niiden on syytä olla informatiiviset ja
mielenkiintoiset”, selitti eräs konepajan toimitusjohtaja.
Logistiikka-alan yrityksen toimitusjohtaja nosti esiin esteen, joka on näkemykseni
mukaan hyvin suomalainen ongelma, kulttuuriimme rakennettu:
”Logistiikan alueella on runsaasti hienoa teknologiaa, joka ei löydä ostajaansa, koska
ostavat organisaatiot ovat puolijulkishallinnollisia ja hyvin jäykkiä. Uudet järjestelmät,
silloinkin kun niiden hyödyt olisivat kiistattomat, eivät päädy ostolistalle, koska on
mukavampi tehdä asiat vanhalla tavalla. Tämä johtaa siihen, että myyjäyrityksen on
rakennettava testimalli, kokeiltava ja testattava. Tämä on hyvin kallista, jolloin vain
hyvin vahvat yhtiöt pystyvät tähän. Suomesta löytyy vain kourallinen niin vahvoja pk-
yrityksiä.”
Samainen toimitusjohtaja-yrittäjä harmitteli sitä, että innovaatioita kyllä löytyy todella
monen pk-yrittäjän päästä, mutta ne päätyvät liian usein pöytälaatikkoon rahoituksen
puutteen ja lopulta ostajien traditionaalisuuden vuoksi.
Ison konsernin johtaja viittasi eräänlaiseen kulttuurirasitteeseen:
”En usko pk-sektorilla robotiikan investointivyöryyn Suomessa, koska meillä on niin
vähäiset resurssit, että investointi on erittäin vaikeaa. Rahoittajat vierastavat perinteisiä
teollisuusaloja, joten sieltäkään ei tule apuja tähän tautiin. Pelkäänpä pahoin, että me
olemme aika hitaita omaksumaan uusia asioita. Joskus olimme nopeita omaksujia,
tänään olemme taantuneet vähän joka teknologian alueella hitaasti heräävien
joukkoon.”
Kaikki haastatellut eivät allekirjoittaneet tätä, vaan uskovat parhaiden
alihankkijayritysten pärjäävän.
”Pk-sektorin on kehitettävä vientikelpoisia tuotteita ja palvelukonsepteja ja lähdettävä
globaaleille markkinoille. On nojattava suomalaisuuteen, meidän parhaimpiin
ominaisuuksiimme, jotka ovat luotettavuus ja joustavuus.”

23. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
22
Taulukko 5: Kotimaiset investoinnit kotimaahan ovat vähentyneet samoin kuin ulkolaisten
sijoitukset Suomeen. Erityisen huolestuttavaa on tuotekehitysinvestointien vähentyminen.
ICT-yrityksen toimitusjohtaja uskoo ICT:n pelastavan merkittävän osan
perusteollisuudesta.
”ICT:n avulla pystytään kehittämään valtavasti konepajankin toimintaa. Meillä on
osaamista, pitäisi vain onnistua myymään näkemyksemme konepajamiehille.”
Eräs johtaja viittasi traditionaaliseen yrityskulttuuriimme, suunnitelmatalous-taustaamme
ja taipumukseemme ajatella ja toimia siilo-periaatteella erityisesti julkishallinnossa, mutta
myös teollisuudessa. Uuden teknologian hidas käyttöönotto ja uusien menetelmien
vierastaminen vaikuttavat investointivauhtiin. Suunnitelmatalous-historia tarkoittaa sitä,
että markkinointi- ja myyntitaidot eivät kestä vertailua kansainvälisten kilpailijayritysten
kanssa. Siilo-ajattelu tarkoittaa julkishallinnossa vertikaalista putkea ministeriöstä
kuntatasolle ja sitä, ettei putkesta juurikaan tulla ulos saamaan vaikutteita ja oppia muilta
Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2 000
2 200
2 400
2 600
2 800
3 000
3 200
3 400
3 600
3 800
4 000
4 200
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013e
2014e
Milj. €, käyvin hinnoin /
Mill. € at current prices
Kiinteät investoinnit / Fixed investment T&k-investoinnit / R&D investment
Technology Industry Investments in Finland
Lähde/Source: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (helmikuu 2014), Teknologiateollisuus ry /
Statistics Finland, Confederation of Finnish Industries’ Investment Survey (February 2014), The
Federation of Finnish Technology Industries
r:investoinnitinjpin04af.pptx 31.3.2014/pr

24. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
23
toimijoilta. Samankaltaiseen ”ravihevos”-näköalaan syyllistytään myös
yksityisssektorilla.
Verkostoituminen ja verkottuminen ratkaisu?
”Verkostoituminen on tärkeä, mutta ongelmallinen toimintatapa”, oli yleinen vastaus. Pk-yritys
ei pääse globaalien toimijoiden kanssa asiakassuhteeseen ilman tuotannollista ja myös
markkinoinnillista verkostoitumista. Ilman verkostoitumista ei myöskään löydä parhaita
työntekijöitä.
”Kateus on valtava ongelma. Meillä on vamma tässä asiassa. Verkostot kaatuvat hyvin
herkästi keskinäiseen kateuteen. Verkostoitujan pitää pitää fokus kokonaisedussa,
asiakaslupauksen toteutumisessa eikä siinä, montako prosenttia enemmän joku
ansaitsee kuin minä”, toteaa verkostomallia tehokkaasti soveltavan yrityksen
johtaja.
”Meillä on vieläkin vallalla pelkoja oman idean varastamisesta, jonka vuoksi
panttaamme tietojamme mustasukkaisesti. Se ei ole verkostomallissa mahdollista.
Verkostot ovat avoimen tiedon alustoja.”
Samanlaisen lausunnon antoi viranomainen, joka on luonut verkostoja mittavat määrät ja
todennut niiden kaatuvan yrittäjien keskinäiseen kateuteen. Kaikki eivät osaa nähdä
kokonaisetua, vaan tuijottavat vain omaa rooliaan.
Eräs johtaja totesi, että innovaatioiden ympärille rakennettu henkinen verkosto,
kehittämisryhmä, ideointipiiri tuottaa tuloksia. Ideariihet tuottavat kaupallisestikin
merkittäviä ideoita. Muihin verkostoihin hän ei usko. Teknologiateollisuuden Kasvu
Camp –ohjelma pyrkii vastaamaan haasteeseen, mutta alan toimijat pohtivat, miten
hanke voisi toimia nykyistä tehokkaammin.
Palveluverkostoja (Yrittäjäjärjestö, toimialajärjestö, yksityiset palveluntarjoajat jne.)
hyödynnetään yleensä melko heikosti. Vain valistuneimmat pk-yritykset käyttävät
ulkopuolisia resursseja.

25. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
24
Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma
Teknologiateollisuuden menestys edellyttää tuotteiden jalostusasteen ja toiminnan laadun
selkeää nostamista. Se onnistuu vain, jos yrityksissä on käytössä riittävän korkeatasoista
osaamista.Tutkimusten mukaan radikaalit innovaatiot syntyvät käytännössä vain
yritysten ja korkeakoulujen ja muiden palveluntuottajien yhteistyösä. Pienimuotoiset
innovaatiot syntyvät yritysten/yrittäjien omin voimin.
Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö jakaantuu haastateltujen
joukossa selkeästi kahteen ryhmään: Pienissä, alhaisen jalostusasteen tuotantoyrityksissä
avainhenkilöiden koulutustaso on usein alhainen. Heillä ei ole koulutuksen luomaa
luontaista yhteyttä korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin tai muihin palveluntarjoajiin ja
heillä on myös melko voimakas näkemys siitä, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset
eivät ole kiinnostuneita pienistä toimijoista. Toinen ryhmä ovat korkeakoulutaustan
omaavat firmojen avainhenkilöt. He tuntevat oppilaitokset ja oikeat henkilöt, tietävät mitä
hakevat ja keneltä ja miten. Näiden yritysten ja palvelutuottajien yhteys on luontaista ja
arkipäivää jo nyt.
Korkeakoulut samoin kuin muutkin pk-sektorille palveluja tarjoavat, syyllistyvät
lähestymiskulmaongelmaan; Korkeakoulut pistävät tarjottimelle tutkijalähtöisiä
tutkimusprojekteja ja toivovat, että pk-yrittäjät löytävät itse tai autettuna itselleen sopivat
tutkimushankkeet. Yrittäjät eivät ehdi, osaa, jaksa kaivaa korkeakoulujen ja muiden
tarjontaa esiin ja niin kontaktit jäävät niukiksi.
Toinen tärkeä ongelma on kieli. Tutkijat ja korkeakoulujen henkilökunta puhuvat kieltä, jota
usein kouluttamaton tai vähäisen koulutuksen omaava yrittäjä ei ymmärrä. Toinen puoli
kieliongelmaa on se, että korkeakouluyhteisö ei ymmärrä pk-yrittäjän arjen ajattelu- ja
toimintapoja, jolloin yhteisen lähestymiskulman löytäminen on vaikeaa. Mikroyritykset
ja pienet pk-yritykset ovat henkisesti hyvin kaukana korkeakouluista ja
tutkimuslaitoksista. He kokevat korkeakoulujen olevan kiinnostuneita vain suurista
yrityksistä. Korkeakouluyhteistyötä haittaa myös se, että pk-yritykset eivät saa rahoitusta
kehityshankkeilleen ja jäävät siksi ulos.
”Osasyy vierastamiseen on Hanke-humppa –mielikuva tai todellisuus. Aito
liiketoiminnan lisäarvotuotanto ei aina toteudu”, huomautti muutama
toimitusjohtaja.
”Korkeakouluja eivät pk-yrittäjän asiat kiinnosta. Tutkijat puhuvat kieltä, jota en
ymmärrä. Tutkijat eivät ymmärrä pk-yrittäjän arkea ja ajattelutapaa. Korkeakoulut ja
tutkijat suuntaavat kaikki toimenpiteensä suuriin yrityksiin tai keskisuuriin tai Start
Upeihin.”

26. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
25
Hieman isommat pk-yritykset ovat yleisesti tyytyväisiä korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön:
”Esimerkiksi TTY on erinomainen
voimavara tuotekehityksessä ja tuotannon
kehittämisessä. Ainakin meihin ollaan
aktiivisesti yhteydessä, joten ei valittamista.
Kauppatieteilijät sensijaan kiertävät pk-
yritykset kaukaa.”
”Apua saa, kun osaa pyytää. Ymmärrän
hyvin, että oudon on vaikea löytää oikeita
kontaktihenkilöitä korkeakoulun viidakosta”,
mietiskeli eräs paljon diplomitöitä
teettävä toimitusjohtaja.
”Viestikää enemmän ja kohdistetusti,
jalkautukaa kentälle pk-yritysten piiriin,
törmäyttäkää aktiivisesti osapuolia,
hyödyntäkää pk-yrittäjien luontaisia heimoja,
kuten yrittäjäyhdistyksiä, yhteisiä
tapaamisia, messuja”, valistettiin
tiedeyhteisöjä pk-sektorilta.
”Tutkijoiden pitää toimia siten, että he hakevat omalle tutkimukselleen applikaatioita
eli yrityksiä, joita tutkimushanke koskettaa ja hanke on myytävä näille pk-yrityksille
kuin tuote konsanaan.”
Korkeakoulu- ja tutkijayhteisöissä on tiettyä arroganssia, ylimielisyyttä, joka heijastuu
kiinnostuksen suuntautumisena suuriin ja ”seksikkäisiin” toimijoihin. Sama
asenneongelma koskee ainakin osittain rahoittajia.
Pörssiyhtiön toimitusjohtajalla oli hyvä irtoidea. Hän kysyi, että ”miksi yliopistoihmisiä on
niin vähän pk-yritysten hallituksissa?”

27. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
26
Voiko väistämättömän välttää?
Lukija todennäköisesti ihmettelee negatiivista näkemystäni samaan aikaan, kun
Kauppalehden pk-barometri näyttää positiivisia lukuja, hyviä odotusarvoja. Vastaan
tähän siten, että oletteko koskaan nähneet ekonomistien ennustetta, joka ennustaisi
seuraavalla vuodelle kovaa pudotusta tähän vuoteen verrattuna? Se seuraava vuosi on
aina ”se hyvä vuosi, parempi kuin tämä”. Samalla tavalla myös arvioivat tulevaisuuttaan
pk-yrittäjät. Kukapa haluaisi ennustaa itselleen vaikeuksia? Tosiasia on myös se, että kun
on talouskuopan pohjalla tai ainakin kovin alhaalla entiseen verrattuna, on aika
luonnollista ennustaa nousua – edes pientä.
Lukijan ihmettelyyn antaa vastauksia sarja kysymyksiä tai perusolettamuksia, joita olen
yön hiljaisina hetkinä pohdiskellut:
1. Suomalaisyritysten päämarkkinat eivät kasva merkittävästi lähivuosina ehkä Kiinaa
lukuunottamatta, jossa sielläkin alkaa olla sisäisiä paineita. Saksa ei yksin meitä
pelasta. Globaali markkinatalous seisoo horjuvin polvin ja riski finanssijärjestelmän
romahtamisesta kasvaa. Vientimarkkinoiden kehitys on hyvin epävarmaa. Venäjän
tilanteen kaltaisia ”häiriöitä” syntyy ennakoimattomasti.
2. Suomessa ketjuuntuneiden rakenteiden vuoksi pkt-sektori on käytännössä täysin
riippuvainen suurista toimijoista, joiden ostot Suomesta vähenevät.
3. Suomalaiset pk-yritysten tuotteet eivät ole enää kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
Onneksi poikkeuksiakin on (”Salaiset menestyjät”).
4. Meillä on liian vähän vientiyrityksiä pk-sektorilla. Kyvyt ja taidot aloittaa vienti ovat
puutteellisia.
5. Uusien liiketoimintojen (peliteollisuus jne.) volyymi on marginaalinen
perusteollisuuden volyymeihin vielä useita vuosia.
6. Keskittynyt kauppa (K- ja S-ryhmän ylisuuri markkinaosuus) näivettää
kivijalkakauppaa. Kansainvälinen verkkokauppa näivettää kauppaa yleensä.
Kuluttajan ostovoiman voimakas heikentyminen tulee vaikuttamaan niin suuren
kaupan (Stockman, Tiimari, Anttila-ketju, Kodin1 jne.) ja erityisesti kivijalkakaupan
kannattavuuteen voimakkaasti. Tällä on heijastuvaikutuksensa myös teollisuuteen.
7. Suomalaisten pk-yritysten fokus on tuotteiden ja tuotannon kehittämisessä.
Ostaminen (usein 60-80 % tuotteen kustannusrakenteesta) ja markkinointi (kyky
viedä tuotteita ja palveluja markkinoille) eivät ole agendalla niiden edellyttämällä
paikalla.
8. Suomalaisten pk-yritysten kyky kehittää liiketoimintaansa nykytilanteen vaatimusten
mukaiseksi on heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Palvelukonseptien ja kokonaisten
liiketoimintakonseptien kehittämiskyky on heikko.
9. Verkostomainen tapa toimia niin tuotannossa ja erityisesti markkinoinnissa on
suomalaisille pk-yritykselle pääosin vierasta, jopa kulttuurin vastaista.

28. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
27
Taulukko 6: Suomen teollisuuden päämarkkinoiden kehitys on jäämässä vaatimattomaksi. Lisäksi
Kiinan taloudessa on havaittavissa hiipumisen merkkejä. Venäjän kehitys on täysi arvoitus,
todennäköisesti kuitenkin negatiivinen Suomen kannalta.
10. Ay-liike ei ole vielä valmis tarvittaviin joustoihin ja myönnytyksiin, jotta yritysten
kyky toimia suurta joustavuutta vaativilla globaaleilla markkinoilla kehittyisi.
11. Suomen viranomaisten päätöksillä on jonkin verran vaikutusta suurteollisuuden
investointi- ja sijaintipäätöksiin (verotus, energian hinta, sääntely ja sen
kustannukset, työvoiman saatavuus ja laatu, työelämän joustavuus). Poliitikkojen
päätökset syntyvät kuitenkin hyvin hitaasti ja niiden vaikutukset näkyvät usein vasta
vuoden tai vuosien päästä. Demokraattisen päätöksenteon vuoksi isot
muutospäätökset jäävät tekemättä kokonaan. Suuryritysten valuma edullisemmille
toiminta-alueille jatkuu – halusimme tai emme.
12. Viranomaisten toiminta keskittyy lain ja säännösten kirjaimelliseen tulkintaan, joskus
jopa yli säännöksen säätäjän tarkoituksen. Tavoitteena on tarkka säännösten
noudattaminen, ei kansantalouden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten
kehittäminen.
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2013e
teknologiateollisuuden vientiosuuksin
Breakdown of World Economic Growth in 2013e with the Export Shares of
Technology Industry
Lähde/Source: IMF (April 2013), Tullihallitus / Board of Customs r:/kvtalous/jpkv80cf.ppt 17.4.2013/jp
Brasilia/Brazil
Lähi-itäjaAfrikka/
MiddleEast,Africa
BKT:n kasvu 2013 / GDP growth in 2013, %
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2012, % /
The width of the bar indicates the export share of technology industry from Finland in 2012, %
Kasvu keskimäärin /
Average growth: +1,9 %
Pohjois-Amerikka
North America
Länsi-Eurooppa
Western Europe
Japani
Japan
Kiina
China
Intia
India
Muu
Aasia
Rest of
Asia
MuuLat.Am./RestofLat.Am.
Venäjä
Russia
Muu it.
Eurooppa
Rest of
Eastern
Europe

29. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
28
Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja
yritysten kehitystä
Suomalainen kulttuuri on negaatioiden kulttuuri. ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi
emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”, kuvastaa tarvettamme mieltää itsemme
vastakohtaisten negaatioiden kautta. Olemme olemassa, jos meillä on ”vihollinen”.
Tämän päivän Suomessa asenne ilmenee epäonnistumisille ilkkumisena, menestyneiden
kadehtimisena, tasapäistämisenä, erilaisuuden vierastamisena. Vain rohkeilla ja
”kylähulluilla” on oikeus tehdä, mitä haluaa. ”Kell onni on, hän onnen kätkeköön”,
”vaatimattomuus kaunistaa” tai ”joka kuuseen kurkottaa, hän katajaan kapsahtaa” ovat
vanhoja sananlaskuja, jotka kuvaavat hyvin kansanluonnettamme. Älä luule olevasi hyvä
tai jos olet hyvä, älä ainakaan näytä sitä, on asenneilmastomme ilmentymä.
Professori Markku Wileniuksen”Suomi suomalaisten silmin” -aineiston mukaan kateus
on yksi piirre, joka johtaa turhautumiseen siitä, ettei järjestelmämme toimi ja suuri osa
tekemisestämme valuu hukkaan. Byrokratia, työttömyys ja hukatut voimavarat ovat
kateuden rinnakkaisilmiöitä turhautumisen taustalla. Kulttuurinen hajonta eli siis
hajottavan tai tuottamattoman energian määrä Suomessa on 48 %. Noin puolet
energiastamme suuntautuu johonkin vähemmän rakentavaan.
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kannalta asenneilmaston vinoutuma on hankala; Miten
voimme kehittää toimintaa, joka vaatii myönteisen, kannustavan, arvostava yleisen
ilmapiirin, yksilötasolla rohkeutta, riskinottokykyä ja kykyä kestää vastoinkäymisiä ja
vieläpä kykyä nousta uudelleen epäonnistumisen kohdatessa?
”Olemme jotenkin perusmasentuneita, torppaamme aina kaiken, jos ei muuten niin
varmuuden vuoksi. Kehityksen aikaansaaminen on vaivalloista. Pitää kannustaa
rohkeisiin kokeiluihin, epäonnistumisiin, oppimiseen. Jos tekee jotakin, tulee
väistämättömiä takapakkeja, mutta tulee myös niitä onnistumisia. Jos ei tee mitään, ei
saavutakaan mitään. Tyhjän saa pyytämättäkin”, kuvaili eräs yrittäjä.
Meidän on tavoiteltava kulttuuria, ilmapiiriä, jossa ”Ei onnistu” –asenne muutetaan
”Ratkaistaan ongelma” –asenteeksi. Väitän, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahva
pyrkimys asennoitua ensin negatiivisesti, vastustaa uudistusta tai muutosta, keksiä
selityksiä, miksi joku asia ei onnistu. Olen usein miettinyt sitä, onko julkishallinnon
jäykkyys, tarve luoda tiukkoja sääntöjä, rajoituksia ja ehtoja lähtöisin ainakin osittain
negaatio-kultuuristamme? Ei yksityinen elinkeinoelämämmekään tästä vapaa ole!
Mietipä kuinka suuri ero olisi arjen toiminnoissa, jos asenteemme olisikin
ratkaisuhakuinen? ”Kerro minulle ongelmasi, minä ratkaisen sen tai ratkaistaan se
yhdessä!” Sillä syntyisi positiivinen, kehittävä asenneilmasto, juuri se, mitä

30. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
29
yritystoiminnan laajentaminen ja kehittäminen edellyttää. Tätä kautta luomme
edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle = uusille työpaikoille.
Onneksi nuori yrittäjäpolvi on optimistisempaa. Helene Auramo, sosiaalisen median
konsultointiyrityksen Zipipopin toimitusjohtaja totesi Aamulehden sunnuntailiitteessä
syyskuussa 2010:
”Olen todella positiivisin mielin. Kulttuuri on muuttunut, yhä useammat nuoret
kiinnostuvat yrittämisestä. On hieno nähdä, että nuoret yrittäjät eivät pelkää
epäonnistumista. Mennään ja kokeillaan. Jos idea ei toimi, ei siinä mitään.”
Samassa lehdessä tuottaja-yrittäjä Pirjo Suhonen Ivana Helsingistä totesi:
”Yrittämisen ilmapiiri on parantunut. Nuoret haluavat uskoa omaan juttuunsa,
painaa kovasti duunia ja ottaa silloin vapaata, kun haluavat. Se mahdollistuu vain
yrittämisen, itsensä ja muiden työllistämisen kautta.”

31. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
30
Suomi 2030 - älykkäiden pk-yritysten Suomi
Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko 2030 (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja
18/2013) toteaa: ”Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa kansalaisten ja Suomessa asuvien
hyvinvoinnin rahoituksen turvaava kasvu ei toteudu ilman erityisiä ponnistuksia.”
Mitä tämä tulevaisuudenkuva tarkoittaa pk-yritysten kannalta, mihin meidän pitää
varautua? Minkälaiset pk-yritykset menestyvät tulevaisuuden Suomessa? Miten tässä
kehityksessä käy teknologiateollisuuden pk-yritysten?
Voimme nousta takaisin menestyvien kärkimaiden joukkoon, mutta se edellyttää rajuja
muutoksia ajattelussa ja asenteissa, erityisesti päätöksenteossa ja lopulta arjen
työskentelyssä ja asioiden organisoinnissa. Poliittisten päättäjien ja viranomaisten pitää
herätä, mutta yhtä hyvin pk-sektorin yritysten avainhenkilöiden pitää katsoa peiliin ja
ottaa kohtalo omiin käsiin, käynnistää pakottavat muutokset ja pistää kilpailupalikat
kuntoon.
Taulukko 7: (Tulli) Suomen korkean teknologian vienti on voimakkaassa laskussa. Korkean
teknologian osuus viennistämme on enää vaatimattomat 6 %.
Oleellisia piirteitä murroksessa ovat kehityksen ennakoimattomuus ja digitaalisuuden
vauhdittama muutosten hurja nopeus sekä virtuaalisuuden tuomat muutokset ihmisten
välisiin suhteisiin niin työssä kuin arjessakin. Liiketoimintakonseptien muutokset on
myös iso vaikuttaja, ei niinkään, että pk-yritykset olisivat muuttaneet tai muuttamassa
toimintatapojaan, ansaintalogiikkojaan, vaan suuret yritykset ja suuret organisaatiot. Eu-
kriisin vuoksi eurooppalainen kysyntä on ollut heikkoa, jonka seurauksena Suomi on

32. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
31
menettänyt yli 100.000 teollista työpaikkaa. Suomi myös ikääntyy
maailmanennätysvauhtia.
Yksi merkittävä syy murrokseen on yksipuolinen elinkeinorakenteemme. Romahtaneen
vientimme rakenne kuvaa hyvin elinkeinoelämämme ydinongelmaa; Viemme alhaisen
jalostusasteen tuotteita ja raaka-aineita siinä, missä kilpailijamaamme vievät selvästi
isomman osan korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja. Korkean teknologian osuus
viennistämme on vaatimattomat 6 % (Tulli, Tilastointi 2013). Meidän on kyettävä
monipuolistamaan elinkeinorakennettamme, jotta myös vientimme rakenne kehittyy ja
siten vientiyritysten kilpailuasetelma paranee.
Suomen on nopeasti onnistuttava monipuolistamaan elinkeinoelämän rakenteita, jotta
syntyy tasapaino vientiyritysten ja supistuvilla kotimarkkinoilla toimivien yritysten välille.
Start Up –yrityksissä on paljon hyvää ”pöhinää”, mutta perusteollisuuden rooli on silti
edelleen keskeinen, kuten edellä olen yrittänyt korostaa.
Taulukko 8: (Tulli) Suomen tavaravienti kuvaa sitä, että viemme kilpailijamaitamme enemmän
matalan jalostusasteen tuotteita. Se taas heijastelee yksipuolista elinkeinoelämän rakennetta.

33. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
32
Menestyvän pk-yrityksen muotokuva
Minkälaiset pk-sektorin teknologia-yritykset menestyvät tulevaisuudessa?
Kansainvälisyys, verkostomaiset liiketoimintakonseptit ja monikulttuurisuus ovat
normaaleja toimintamuotoja menestyville pk-yrityksille. Se edellyttää kielitaitoa,
tiimiosaamistaitoja, henkistä joustavuutta ja jatkuvaa oppimista. Se vaatii kokonaan uutta
työkulttuuria, uudenlaista johtajuutta pk-yrittäjiltä ja palkkajohtajilta.
Ay-liikkeen rooli työelämän uudistamisessa on merkittävä. Se joko sallii tarvittavat
joustot ja muutokset tai sitten jää juoksuhautoihinsa ja ajaa Suomen taloudellisesti
polvilleen.
Tulevaisuuden arvonluonnista suuri osa syntyy tuotannon ja jakelun järjestämisestä,
laitteiden, tuotteiden ja tuotannon suunnittelusta sekä huolto-, brändäys- ja
markkinointitoiminnasta. Suomesta tullee 0-sarjojen suunnittelija ja tekijä.
Sarjatuotannoissa pärjäämme vain poikkeustapauksissa (Uudenkaupungin autotehdas,
Agco Diesel jne.).
Robotiikka ja automaatio, 3D-tulostus, digitaalisuus, uusi energiatuotanto, bioteknologia,
geeniteknologia, nano- ja muut materiaaliteknologiat sekä lukuisat muut tuhoavat
nykyisiä tuotantoja, jopa toimialoja, mutta synnyttävät samalla merkittävästi uusia
mahdollisuuksia.
Suurten yritysten ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen muutokset ovat vauhdittamassa
pk-sektorin toimijoiden näivettymistä, jos pk-yrityksiltä ei löydy kykyä kehittää kokonaan
uutta liiketoimintaa, uudistaa strategiansa, kehittää uudenlaisia asiakkuuksia, vastata
asiakasyritysten kiristyviin muutoksiin jopa kohtuuttomuuksiin asti menevässä Exel-
taulukko -ostamiskulttuurissa ja maksuaikojen pidennyksissä.
Kyky toimia nopeasti, muuttua vikkelästi sekä riskinottokyky ovat tulevaisuuden pk-
yritysten kilpailukykyä määrittäviä ominaisuuksia. Verkostopohjaiset pk-toimijat
menestyvät vientimarkkinoilla, koska asiakkaat edellyttävät kattavaa tarjoomaa
arvoketjuihinsa.
Asiakkaiden käyttäytymistä syvästi ymmärtävät yritykset - ja vain ne - menestyvät niin
teollisessa ympäristössä kuin kuluttajakaupassakin. Pk-sektori joutuu ottamaan
tiikerinloikan digiteknologian hyödyntämisessä, tuottavuuden parantamisessa ja
innovaatioiden kehittämisessä jalostusasteen nostamiseksi, jotta kilpailukyky palautuu
nopeasti. Samoja tekoja tarvitaan, jotta pk-yritykset voivat menestyä vientimarkkinoilla,
jonne niiden on pakko mennä, koska kotimarkkina näivettyy monilta osin.

34. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
33
Tulevaisuuden pk-yritys on tulevaisuutta ennakoiva, asiakaslähtöinen, strategisesti
joustava ja nopealiikkeinen, henkilöstöstään huolehtiva, taktisesti älykäs organisaatio.
Asiakasymmärrykseen perustuva markkinointi ja myynti on tärkeä osa
menestyskonseptia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin.
Menestyvät pk-yritykset etsivät aktiivisesti globaaleilta markkinoilta sovellusalueita
osaamisellemme ja kyvyllemme tuottaa korkealuokkaista teknologiaa ja systeemejä. Pk-
yrityksen pitää osata hallita verkostomaisia tuotanto- ja markkinointirakenteita sekä
projektimainen työskentely ja sen johtaminen. Pk-yrittäjän pitää osata etsiä ja analysoida
tietoa, hyödyntää eri palvelutuottajia niin tuotannon kuin tuotteidenkin kehittämisessä,
markkinoinnissa ja asiakasymmärryksen lisäämisessä. Korkeakoulut, eri alojen
oppilaitokset ja tutkimuslaitokset sekä muut palvelutuottajat ja rahoittajat ovat
elimellinen osa myös pk-yrityksen arjen toiminnan ja tuotteiden sekä palvelujen
kehittämistä.

35. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
34
Uusi uljas pk-teollisuus
Teknologiateollisuutemme pk-yritysten tulevaisuus edellyttää onnistumista muutamassa
asiassa.
1) Pk-yritysten on kyettävä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita, jotka vastaavat
kotimaisten ja erityisesti globaalien asiakkaiden tarpeisiin.
2) Tuotteiden jalostusastetta on nostettava rajusti.
3) Pk-sektorin on kyettävä luomaan tehokkaita palvelukonsepteja, joiden ansiosta
parannamme kilpailukykyämme paikallisia halpatoimijoita vastaan.
4) Vahvaa asiakaspinnan ymmärrystä ja markkinointitaitoja tarvitaan joka päivä enemmän.
Vain pk-yritys, joka ymmärtää asiakkaansa ajattelua, ansaintalogiikkoja,
toimintaprosesseja, pystyy kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka ovat täsmäaseita
asiakkaan arvoketjuihin.
5) Meidän on kyettävä synnyttämään järkevän kustannustason tuotantoja hyödyntämällä
automaatiota, robotiikkaa, digiteknologioita.
6) Uudenlaista johtajuutta tarvitaan, jotta kaikki edellä kuvattu voi toteutua. Erityisen
haasteen johtamiselle luo työvoiman osaamistason nousu, asiantuntijoiden
johtaminen sekä postmodernin nuorison astuminen omine arvoineen työelämään.
Meillä lienee oppimista vaikkapa Vincit Oy:n Mikko Kuitusen ja muutaman muun
nuoren menestyjän johtamisopeista. He rikkovat suurin piirtein jokaista perinteistä
johtamiskulttuurin ”sääntöä” ja taitavat menestyä juuri siksi.
Uudelleen suunnattu panostus
Kehityspanostus pitää jatkossa suunnata ”Selviytyjiin”, koska ”Salaiset menestyjät” ja
”Helmet” osaavat luontaisesti hyödyntää tukiverkostoja ja tukijärjestelmiä ja pärjäävät
omillaan. ”Näivettyjät” voidaan unohtaa, koska ne eivät selviä millään keinolla. Tämä on
kovin karkeasti sanottu, mutta niukkoja resursseja pitää uskaltaa kohdentaa sinne, missä
potentiaalia on. ”Selviytyjissä” on muutospotentiaalia, vaikka ei ole muutoskykyä ja
–osaamista.
Meidän on suunnattava olemassa olevat kehitys- ja rahoitusinstrumentit uudelleen,
lisättävä palvelutuottajien keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä ja ennen kaikkea
törmäyttää eli asiantuntijat ja pk-yritykset on pistettävä samaan pöytään ideoimaan ja
ratkomaan ongelmia yhdessä. Uusia metodeja pitää soveltaa innovatiivisesti ja kokeilla
uutta rohkeasti. On sallittava rohkea kokeilut ja väistämättömät epäonnistumiset. Median
rooli on tärkeä, jotta kansalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät yritystoiminnan luonteen ja
sisäänrakennetun riskin. Uutisointi ei voi olla tyyppiä ”virkamies törsäsi veronmaksajien
rahoja liikemiesten hankkeisiin”. Uuteen ajatteluun pääsemme vain, jos lopetamme siilo-
ajattelun. Meidän on uskallettava ajatella ”me”, eikä ”minä”.

36. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
35
Toisinajattelijan loppulausunto
Tarinani päätökseksi sopii erinomaisesti ystäväni Timo Nikkilän näkemys siitä, mitä tulee
ponnisteluista huolimatta todennäköisesti tapahtumaan. Olen taipuvainen jakamaan
Timon näkemyksen, vaikka edellä olen kuvannut toisenlaisia ratkaisuja ja tulevaisuuksia.
“Uusi suomalainen yrittäjyys ja liiketoiminta eivät nouse ja menesty vanhalta perustalta, vanhalla
todellisuuskäsityksellä ja arvomaailmalla, vaan ne nousevat ainoastaan uudelta postmodernilta
arvoperustalta ja uuden muuttuneen maailman ymmärtävältä ennakkoluulottomalta ja uuden
paradigman osoittamalta pohjalta. Suomen osalta tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että
joudumme ehkä pitkäksikin aikaa ns. kuolemanlaaksoon ennen kuin pääsemme uuteen nousuun
uudelta pohjalta. Uudet, nuoret yrittäjät sen tekevät ja siksi olen kaikesta huolimatta optimistinen.”
“Vanhalla paradigmalla tarkoitan mekanistis-materialistista todellisuuskäsitystä ja modernia
maailmankuvaa, jotka ilmenevät tuote- ja tuotantokeskeisyytenä sekä lähes pelkästään yrityksen
voittoon ja arvon kasvuun keskittyvänä liiketoimintana. Tätä modernia maailmankuvaa suurin osa
yrittäjistämme edustaa. Kutsun heitä "vanhoiksi" yrittäjiksi, en siis niinkään iän perusteella, vaan
maailmankuvansa perusteella.”
“Uudella paradigmalla tarkoitan orgaanista ja elämä- ja evoluutiokeskeistä todellisuuskäsitystä ja
postmodernia maailmankuvaa, jotka ilmenevät palvelu-, asiakas- ja arvokeskeisyytenä sekä
yrityksen "arvon asiakkaalle" kasvattamiseen keskittyvänä liiketoimintana, joka puolestaan saa
ilmiasunsa erilaisina arvokonsepteina, -kumppanuuksina ja ekosysteemeinä ja on globaalia ja
monikulttuurista. Tätä liiketoimintanäkemystä edustavia kutsun "nuoriksi” yrittäjiksi iästä
huolimatta. Tosin nuorissa tämä uusi paradigma on usein jo vallitseva n. 20 ikävuoden jälkeen.”
“Kuolemanlaakso on ajanjakso, jonka aikana "vanhat" yrittäjät ja vanha liiketoimintatapa
väistyvät ja "nuoret" yrittäjät ja uusi liiketoimintatapa yleistyvät ja ottavat vastuun taloudestamme.
Koska olemme jääneet pahasti jälkeen maailman muutoksesta Nokian luoman "ikuisen
menestyksen harhan" johdosta, niin joudumme kokemaan todella huonoja aikoja ennen uutta
nousua. Oma veikkaukseni on 5-10 vuotta.”
“Nyt pitäisi kaikki panokset laittaa näiden "nuorten" yrittäjien ja uuden liiketoimintatavan
tukemiseen ja tukea "vanhaa" vain sen verran, mikä kohtuullisin varoin ja inhimillisyyden nimissä
on järkevää ja suotavaa. Meillä on kansakuntana kaikki eväät uuteen nousuun, mutta se edellyttää,
että luovumme vanhasta ja menneestä ja suuntaamme katseemme uuteen – ennakkoluulottomasti.

37. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
36
Lähteet
• Teknologiateollisuuden, Tilastokeskuksen, Tullin ja EK:n tilastot
• 31:n teknologiateollisuuden ja sitä lähellä olevien suurten ja pk-yritysten
avainhenkilöiden haastattelut maalis-huhtikuussa 2014
• Vientimiehen haastattelu
• Lukuisa joukko artikkeleita, selvityksiä, kolumneja, mielipidekirjoituksia
• Keskusteluja yrittäjien, asiantuntijoiden, virkamiesten, konsulttien, palvelutuottajien
kanssa

38. Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
37
Heikki Lindevall
En ole tutkija, vaan sarjayrittäjä, jonka ura markkinointiviestinnän saralla alkoi jo reilut
30 vuotta sitten 1983. Olen ihmettelijä, vastarannan kiiski, toivottavasti toisinajattelija.
Viimeiset 14 vuotta olen toiminut pk-sektorilla yritysvalmentajana, kehitysveturina.
Liiketoiminnan ja markkinoinnin opettajana Visuaaliviestinnän Instituutissa olen
toiminut 90-luvulta alkaen. Luennoin aika ajoin oppilaitoksissa ja korkeakoulujen
yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvissä ohjelmissa. Olen pitänyt lukuisia heräteluentoja
yrityksissä ja julkishallinnon organisaatiossa liiketoimintaympäristön muutoksesta ja sen
vaikutuksista pk-yritystoimintaan. Olen toiminut alustajana seminaareissa, joissa roolini
näyttää olevan provosoida kuulijoita. Olen Suomen yrittäjien Tulevaisuusvaliokunnan
varapuheenjohtaja, joka on mainio näköalapaikka, jossa saa vaihtaa ajatuksia
tulevaisuustutkijoiden ja innovaattoreiden kanssa.
D-Marketing Services Oy
Kyyninkatu 12 C 22, 37100 Nokia
Puhelin +358 400 622636,
heikki.lindevall@d-marketing.fi
www.d-marketing.fi