Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.
Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.
Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/
4. Sosiaalinen media yrityksissä -
johdon asenteet ja odotukset
Aktiivisuus sosiaalisissa medioissa liitetään edelleen vahvasti vapaa-
ajan viettoon ja hupikäyttöön
Ei nähdä suoraa hyötyä tai etua organisaation toiminnan kannalta;
hyvin vähäinen määrä suomalaisista organisaatioista käyttää
sosiaalista mediaa hyödyksi toiminnassaan
Sosiaalisen median käyttö yrityksissä ei ole johdonmukaista tai
järjestelmällistä
Vähäinen käyttö keskittyy lähinnä markkinointi- ja muuhun
viestintään
Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009,
Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009
5. Sosiaalinen media yrityksissä -
johdon asenteet ja odotukset
Kompetenssi-, tietoturva- ja resurssiongelmat
Kuinka hallita hallitsematonta?
Ikä vaikuttaa suhtautumiseen (suora merkitys johtamiskulttuurin
muutoksen kannalta)
Merkittävää
Kaupallisella sektorilla johdon ja päättävässä asemassa olevien
toimijoiden tietoisuus sosiaalisten mediaväylien merkityksestä on
lisääntymässä; sosiaalisen median hyötykäytön ja roolin uskotaan
kasvavan lähitulevaisuudessa merkittävästi (6kk-2v)
Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009,
Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009
6. Sosiaalinen media
julkishallinnossa
Mielletään vapaa-ajan toiminnaksi mutta samaan aikaan on
tiedostettu merkitys kansalaisten aktivoimisen ja osallistumisen
kannalta
Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen on pirstaloitunutta ja
epäyhtenäistä - käyttöaktiivisuus ja käytännöt vaihtelevat
merkittävästi kunnittain
Johdon tasolla merkittävää epätietoisuutta hyödyllisistä käyttötavoista
- päätöksentekijöiden tietoisuus sosiaalisen median hyödyistä
vaikuttaa sen käyttöönoton ripeyteen
Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat
7. Sosiaalinen media
julkishallinnossa
Sosiaalisen median käyttö sopii yhteen avoimuusperiaatteen kanssa -
kansalais- ja asiakaslähtöisyys korostuu
Julkisen sektorin maltti ja "tasaisuus" edesauttaa sosiaalisten
medioiden hyödyllistä käyttämistä
Merkittävää
Joillakin sektoreilla jo käytössä, esim. opetus- ja nuorisotoimi
SoMen käytön osalta ei jakoa pieniin ja suuriin kuntiin/kaupunkeihin
Kuntaliitossa on alkamassa esiselvitys sosiaalisen median käyttöä
koskien
Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat (kunnat.net)
8. Sosiaalisen median
hyötykäyttöön ja sen
tarjoamiin uusiin
viestintäväyliin
suhtaudutaan vielä
epäilevästi
Samaan aikaan
suomalaisten
tutkimukset ovat
organisaatioiden
osoittaneet, että
johtoportaassa.
mahdollistava
vuorovaikutteinen
viestintäkulttuuri on
yhä merkittävämmässä
roolissa organisaation
menestystä ja kehitystä
ajatellen.
11. Sosiaalinen media ei ole yksittäinen
digitaalinen palvelu, ympäristö tai
internet-sovellus - sosiaalinen media on
jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja
saava vuorovaikutteisen viestinnän
prosessi, joka voidaan tuoda osaksi
mitä tahansa olemassa olevaa
toimintaa.
14. Vuorovaikutteinen
yhteisöjohtajuus
Obaman kampanja ja eGovernment-hanke
Kuunteleva johtaja, joka on harkitusti siellä missä ihmisetkin ovat (Facebook, Friendster, Youtube,
blogit, Twitter jne.) - monikanavainen monitasoisen osallistumisen mahdollistaminen
Avoimuus ja läpinäkyvyys arvojen ja toiminnan tasolla
Innovaatiopotentiaalin vapauttaminen: innostuksen ja luovuuden kanavoiminen “mission” kannalta
oikeisiin tehtäviin - skaalautuva strategia
Kansalaisten tietotaidon tunnustaminen (Citizen briefing book)
Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen - välittämisen kulttuuri
15. Inspiroiva aate- ja
arvojohtajuus
The Hub ja TED
Paremman maailman puolesta globaalilla ja lokaalilla tasolla
Hyvien ideoiden asiantuntija- ja kansalaisfoorumi
Voimauttaminen ja mahdollistaminen yhdessä löytämisen ja tekemisen
kautta
Muutos lähtee ihmisestä - yhteiskunta ja ympäristö luovuuden lähteenä ja
kohteena
Moniäänisyys voimavarana; oikein kanavoituna johtaa toimintaan
16. Verkottuneet
osaajat ja yhdessä
vaikuttaminen
Sometu.fi, Good Magazine, Make Magazine
Yhdessä oppimisen ja vaikuttamisen ympäristöt - verkottunut osaaminen ja sen hyödyntäminen
Tiedon jakaminen ja välittäminen, informaation leviäminen - uuden tiedon luominen yhdessä
Vertaisarviointi, ihmis- ja toimijalähtöisyys - monipuolisia näkemyksiä - moniäänisyys
voimavarana
Tekijöiden ja tukijoiden vuorovaikutteinen yhteisö
17. Kanssatoimijoiden
ja -tekijöiden ääni
kuuluviin
NopolaNews, Nacka.se, Fillarikanava
Kuunteleva ja osallistuva johtaminen ja viestintä - ymmärrettävästi
ja lähestyttävästi
Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen
Lokaalien vuorovaikutteisten viestintäkanavien luominen ja
avaaminen - voimauttavat, konkreettiset kerrannaisvaikutukset
“Minä voin vaikuttaa” ja “Me voimme vaikuttaa”
18. Mahdollistaja-
strategia
YLE
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuurin hyväksyminen ja
edistäminen - strateginen uusiutuminen myös johtamisen tasolla
Johto on aktivoitunut kasvavassa määrin verkkoympäristöissä
YLEssä on palkattuja päätoimisia sosiaalisen median toimijoita
(vrt. BBC, social media editor)
Käyttäjälähtöisyys + tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien kanssa:
Areena - julkinen palvelu betana ensin testavaksi
Sosiaalisen median strategia tulossa: sisällöt, palvelut, työntekijät
20. Sosiaaliset Flickr
verkostoympäristöt
(esim. Facebook, LinkedIn)
Del
Kotisivut
Blogit
Vuorovaikutteinen
verkottuminen ja
Twitter
monikanavaisuus Youtube Qaiku
21. Digitaalisissa ympäristöissä ja
sosiaalisessa mediassa luodaan uusia ja
tuetaan jo olemassa olevia yhteisöjä.
Yhteisöllisyys ja kommunikaatio
vaativat ihmisten läsnäoloa -
aktiivisuutta sekä yksilö- että
ryhmätasolla.
23. Monitasoinen mahdollistaminen ja osallistuminen -
jokaisen osallistuminen on tärkeää
Ydinryhmä
Aktivointiryhmä
Tukiryhmä
Käyttäjälähtöisyys: voi osallistua itselleen hyväksi katsomalla tavalla -
sitoutumisen aste ja vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen
25. Askel kerrallaan -
tutustuminen ja kokeilu
Kuinka sosiaalinen Medialukutaidon jatkuva
kehittäminen
media otetaan
haltuun? Organisaatiolle sopivat
sovellukset ja käyttötavat -
strategia
Selkeät päämäärät ja
tavoitteet
Ohjeistus ja avoin keskustelu
organisaation sisällä
sosiaalista mediaa koskien
Sosiaalisen median koulutus
26. Organisaation kannalta sosiaalisen median
kanavat muuttuvat hyödyllisiksi suunnitellun ja
resursseihin mitoitetun läsnäolon ja osallistumisen
kautta.
Hyötykäytön kannalta olennaiseksi muodostuu
sosiaalisten mediaympäristöjen käytön
mahdollistaminen ja tukeminen.
27. Sosiaalisen median ympäristöissä
sisäisestä viestinnästä tulee usein osa
ulkoista viestintää. Niissä viestintä
rakennetaan yhdessä - organisaatiosta
tulee osa orgaanista sosiaalista
ekosysteemiä, jota ei voi kontrolloida
keskitetysti.
28. Ohjeistus ja
käyttötavat
Tarve ohjeistukselle ja määritellyille käyttötavoille
Kasvava määrä olemassa olevia ohjeistuksia ja linjauksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla
Helsingin kaupungin kirjasto 2.0. - SoMen käyttösuositus-wiki, Nokian suositukset sisäisessä
wikissä, BBC, Australian government jne.
Sosiaalisen median käyttötavat tulee avata keskustelulle - julkiset medialinjaukset lisäävät
läpinäkyvyyttä ja avoimuutta
29. Organisaation kannalta on tärkeää
määrittää selvästi, mihin sosiaalisia
mediaympäristöjä käytetään -
päämäärien ja tavoitteiden asettaminen.
Tämä helpottaa myös linjausten ja
ohjeistuksen laatimista.
30. Sosiaalinen
media
prosessina
Vapaasti saatavilla ja käytetävissä olevat sosiaalisen median palvelut ja verkostoympäristöt
(esim. Facebook, Ning, LinkedIn, Youtube, Friendster, Delicious, Dopllr, Qaiku, Twitter)
Sosiaalinen media toimijakohtaisena sisäisenä prosessina?
Wiki-tyyppiset työskentely-ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs)
Profiilipohjaiset, activity stream yhteistyö -ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne.
(Basecamp, Campfire, Xmind, Creately)
3D-ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-alustojen ja -ympäristöjen
piirteitä (I-maginer, Proton media, Tixeo, Second Life)
31. Blogit
Tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun
herättäminen
Vaatii aikaa ja omistautumista - aktiivisuudella suora vaikutus blogin vetovoimaan sekä itse sisällön että
tietoisuuden levittämisen kannalta
Sisällöllisten painotuksien valinta - oman näkökulman löytäminen ja johdonmukainen kontribuutio
aiheen kannalta (huomioita, kommentointia, linkki/materiaalivinkkejä)
Omalla nimellä, tunnistettavalla pseudonyymillä vai anonyymisti nimimerkin takaa?
Blogin kautta voidaan "antaa kasvot ja oma ääni" päätöksenteolle ja toiminnalle - tarjoaa väylän
moninaisten taustatietojen, näkökulmien, ideoiden ja ajatusten esittämiselle
32. Yhteisölliset
verkostopalvelut
Facebook - verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen
Tämän hetken suosituimpiin lukeutuva sosiaalisen median verkosto/yhteisöympäristö
Mielletään usein ympäristönä vapaamuotoiseksi ystävien, tuttavien, sukulaisten ja kanssatekijöiden
kohtauspaikaksi
Facebook tarjoaa epämuodollisemman, arkisen viestintäympäristön, jossa jokapäiväiset tapahtumat,
huomiot ja sattumukset nousevat esille ihmisten "statuspäivitysten", kommenttien ja muiden viestien
välityksellä. Osallistumiskynnys on suhteellisen matala - muutamalla sanalla ja "peukuttamisella"
pääsee jo pitkälle.
Ympäristöä voidaan käyttää selkeästi myös virallisempana kanavana organisaation viestinnän kannalta
(vrt. personal branding) - ryhmät ja fani-sivut, tapahtumat (markkinointi ja viestintä)
33. Yhteisölliset
mikrobloggauspalvelut
Twitter ja Qaiku - verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen
läsnäolo
Twitteriä käytetään paljon markkinointiviestintään ja omien ideoiden, näkökulmien tai tuotteiden
promotoimiseen ja mainostamiseen - Qaiku on keskusteluorientoituneempi jo
käyttöliittymäratkaisunsakin puolesta
Aktiivisuus mikrobloggausympäristöissä ei vie välttämättä paljon aikaa - hyvin pienellä vaivalla mukaan
Vuorovaikutteiset raportit, “minimemot” - molempien kanavien kautta välitetään reaaliaikaisesti tietoa
erilaisista tapahtumista/seminaareista/kokouksista jne.
Twitter on Suomessa marginaali-ilmiö
Lähteet: http://tuomaslonka.com/post/266298624/the-number-of-people-using-twitter-in-finland
34. Muita SoMe
ympäristöjä
Sosiaalinen verkostopalvelu LinkedIn - ammatillisesti orientoitunut verkottuminen,
vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen
Ryhmät ja keskustelut ammatillisiin kysymyksiin liittyen
Positiivinen kilpailu - kompetenssit, HR ja jatkuva seuranta
Slideshare - tiedon jakaminen, taustoittaminen, markkinointi ja tiedottaminen
Verkkoympäristö presentaatioden avointa/kontrolloitua jakamista varten
Läpinäkyvyys ja avoimuus - "näin meillä ajatellaan ja toimitaan"
Tieto leviää, vaikutus brändiin ja näkyvyyteen
35. Muita SoMe
ympäristöjä
Flickr - kuvien ja kokemusten jakaminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito
Verkossa oleva yhteinen kuva-albumi - kuvien jakaminen, arkistointi, taggaaminen, kommentointi
Mahdollistava vaikutus; periaatteessa kuka tahansa voi ladata kuvan ja tagata sen esim. organisaation
nimellä (kontekstointi)
Virtuaalimaailma Second Life, vuorovaikutteinen läsnäolo
3D-ympäristö, jossa pelimäisiä piirteitä - hyvin erilaista toimintaa koulutuksesta kauppakeskuksiin ja
historiallisista rekonstruktioista rock-konsertteihin
Virtuaalitapahtumat, konferenssit, konsertit - tukee myös muita mediaformaatteja
36. Mitä meistä sanotaan, mitä meistä
puhutaan?
Organisaation
sisäinen pulssi?
Näkyvyys
sosiaalisessa
mediassa
Ilmapiiri - asenteet, tunnelmat yksilö- ja
ryhmätasolla
37. Webanalytiikka-
työkaluja
http://www.google.com/analytics/ (webanalytiikka-työkalu/ympäristö)
http://www.peoplebrowsr.com/ (“sosiaalinen” hakutyökalu/hakukone, web-analyysi)
http://www.google.com/insights/search/ (Googlen hakutilastot, trendit)
http://www.howsociable.com/ (brändinäkyvyys, sosiaalinen haku/analytiikkatyökalu)
http://getclicky.com/ (reaaliaikainen webanalytiikka palvelu)
http://klout.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)
http://tweetstats.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)
38. Johtamisen kannalta
Kanssatekijöiden tarpeiden ja toiveiden, tavoitteiden ja päämäärien ymmärtäminen -
voimauttaminen - yhteiset päämäärät ja niihin sitoutuminen
Verkostoitumisympäristöt ja sosiaalisen median areenat mahdollistavat kokemusten
vertailun ja tietotaidon jakamisen
Päätöksien ja valintojen taustoitus - kehitysideoiden jakaminen ja kollektiivinen
iterointi
Strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraaminen
39.
40. Organisaation
kannalta
Verkottuminen ja horisontaalisten yhteyksien rakentaminen
Organisaation pulssi, “voimautunut työyhteisö”
Etätyön tukeminen - virtuaalityöympäristöt, tilanneseuranta, raportointi
Tietotaidon entistä nopeampi jakaminen - ideoiden iterointi jo alkuvaiheessa
Tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien/asiakkaiden kanssa
41. Tiedostaminen
ja tunnistaminen Sovellukset ja
käyttötavat
Sosiaalinen
media Läsnäolo ja
johtamisen aktiivisuus
tukena?
42. Tietoisuutta sosiaalisen
median erilaisista
käyttötavoista ja
hyödyistä tulee
kasvattaa aktiivisesti.
Tällä on suora vaikutus johtamiskulttuurin sekä asenteiden että
käytännön toiminnan kannalta.
43. Johtamis- ja
viestintäkulttuurin
muutos
Uudistuva johtajuus - Voimauttava, vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen -
Jatkuva muutosjohtaminen: sisäiset ja ulkoiset makro/mikrotason
muutokset - Tietojohtajuus: kasvavan tietomäärän suodattaminen ja
soveltaminen
44. Ideoita
Suomalaisen “uuden” johtajuuden arvojen, tarinan ja brändin luominen
Johto-portaali, jossa ajantasaisesti sisältöjä johtajuuteen liittyen - keskusteluareena ja
kohtauspaikka; tietotaidon jakaminen, kokemusten vertailu
“Streamatut”-tapahtumat/seminaarit/kokoukset/haastattelut
Reaaliaikaisia visualisointeja organisaation/kaupungin/kunnan kehityksestä