History

1. 35. Kansalaissota – Vapaussota

2. Taustaa: Työväenaate ja itsenäistyminen
Suomi oli itsenäistynyt poliittisesti
riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto)
IMS:n aikana talous oli huonossa jamassa

3. Taustaa: käsitteet
Porvarit (oikeisto) vs. & sosialistit
(vasemmisto)
Porvarit (oikeisto)
= kauppiaita, tehtailijoita, suurtilallisia, yrittäjiä,
upseereita -> omistavaluokka
Sosialistit (vasemmisto)
• = torpparit, tehtaantyöntekijät ->
yhteisomistus, vallankumous (Karl Marx)

4. Vihkotyö: etsi viisi (5) syytä, sille miksi Suomessa
”ajauduttiin” sisällissotaan vuonna 1918. (sivuilta 12-13).
Mieti myös samalla mitä syytä pidät tärkeimpänä.
Syyt:
• 1)
• 2)
• 3)
• 4)
• 5)

5. Syyt:
1) Torppareiden ja työväen heikko asema (oikeudenmukaisuus)
Torppari = vuokraviljelijä (huono oikeusturva
mm. taksvärkit ja häädöt)
Suomi oli teollistunut hiljalleen 1800-
luvun lopulta alkaen

6. 2) Poliittinen kahtiajako -> oikeisto vs. vasemmisto
Porvarit olivat voittaneet vaalit; vasemmiston suurlakko 11/1917 marraskuussa ->
Me vaadimme –ohjelma (mm. 8 h työpäivä)

7. 3) Järjestysvaltatyhjiö -> työväestö perusti punakaarteja (Etelä-
Suomen tehdaskaupungit); valkoiset suojeluskuntia
(maatalousvaltaiset Keski- ja Pohjois-Suomi)
Punakaartilainen
Suojeluskunnat (joukossa
myös jääkäreitä)

8. 4) Talous -> nälkä ja työttömyys

9. 5) Lokakuun vallankumouksen esimerkki
Lenin ja Lokakuun vallankumous 1917

10. Taustaa: Valkoisen Suomen joukkojen ylipäällikkö
C. G.E. Mannerheim
• suomalaisruotsalaista aatelissukua
• Sotilaskoulutuksessa Venäjällä -> eteni tsaarin armeijan kenraaliksi
• Sotakokemusta Venäjän–Japanin -sodassa (1905) ja ensimmäisestä
maailmansodasta (1914-1918)
• Suhteellisen tuntematon Suomessa -> valkoisten joukkojen
ylipäälliköksi

11. Vihkotyö: aikajana sisällissodan tapahtumista
oheisen mallin mukaan (s. 14-17)
Suomen sisällissota: 1918 tapahtumat
Mistä
tapahtumista
alkoi?
Miksi valkoiset voittivat?
Käännekohtataistelu?
Toukokuu
1918
loppu /
seuraukset
Saksalaiset joukot?
Mistä
tapahtumista
alkoi

12. Suomen sisällissota 1918
27.1
Suojeluskunnat
Aseistariisuvat
venäläisiä
pohjanmaalla
27.1 Punakaarti
valtaa Helsingin
•Ratkaisutaistelu
Tampereella (4/1918)
•Valkoisten parempi
aseistus ja koulutus
ratkaisi
•Päättyi 5/1918
•Sodassa,
teloituksissa,
vankileireillä kuoli
n.37000 suomalaista
Senaatti pyytää
saksalaisten
joukkojen apua
(4/1918)

13. Taustaa: Etelä-Suomi oli punaisten tukialuetta; Pohjanmaa valkoisten. Rautatielinjat
olivat sotilaalliset tärkeitä kohteita (Mikkeli!)

14. Taustaa: sisällissota vaati liki
37000 uhria

15. Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä
Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720
Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13 446
Kuollut vankileireiltä
vapauduttuaan
607 - 6 613
Kadonnut 1 767 46 380 2 193
Muut kuolintavat 443 291 531 1 265
Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640

17. Taustaa: Sodan käännekohta; valkoiset valtasivat Tampereen
4/1918

18. Valkoisilla oli parempi aseistus ja sodanjohto, silti suurin osa
molempien joukoista oli amatöörejä sota-asioissa

19. Taustaa: Sodan loppupuolella Suomen senaatti pyysi saksalaisten apua, jonka
vuoksi Mannerheim kiirehti lopettamaan sodan suomalaisvoimin. Voitonparaati
Helsingissä 16. toukokuuta 1918

20. Sodan alussa, ja sen kääntyessä tappiolliseksi, punaiset teloittivat valkoisia
(1500). Valkoiset kostivat sodan lopussa terroriteot – moninkertaisesti (7000).

21. Taustaa: punaisia kuoli vankileireillä nälän
heikentäminä tauteihin

22. Taustaa: Mikkeli ja Suomen sisällissota
Punaisten pääpaikka oli
Naisvuori…
…valkoiset majoittuivat Lyseossa
Sodan loppupuolella (4-5/1918) Mikkeli toimi valkoisten joukkojen johtajan Mannerheimin
päämajapaikkana

23. Pikkuryssät Pietarissa
näkee pahaa unta,
Venäjä on rajamaa
ja Suomi valtakunta.
Hei! Saksanniemi jne.
Eespäin veikot pelko pois
ja rivakasti tahti,
suojeluskunnat Suomenmaan
on vapauden vahti.
Hei! Saksanniemi jne.
Suojeluskunnat Suomenmaassa
järjestystä vaatii,
kaikki ryssät maasta pois
ja alas punakaarti.
Hei! Saksanniemi, Jääkärjoukko,
Lapuan ja Härmän loukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!
Jääkäreillä mukanaan
on menestys ja onni,
meikäläisten vyöllä riippuu
saksalainen pommi.
Hei! Saksanniemi jne.
Vöyrin marssi

24. Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.
Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yl onnettoman
maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan.
Eipä nyt auta hallitusta
piinat kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.
Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.
Kuinka kauan siellä
teurastusta viellä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumous vaiko taantumus
Kylvömme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika
uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.
Punakaartin marssi

25. Muistomerkit:Muistomerkit: valkoisten ja punaisten muistomerkitvalkoisten ja punaisten muistomerkit
usein eri paikoissa…usein eri paikoissa…

26. Taustaa: Populaarikulttuuri
muokkaa kuvaamme historiasta
Sisällissota oli pitkään vaiettu ja arka-aihe. Väinö Linnan kirja Täällä Pohjantähden Alla
avasi keskustelua ja toi punaisten näkökulmaa esille

27. Punaiset:
• 1) Keistä koostui?
• 2) Joukkojen nimi?
• 3) Tukialue?
Valkoiset:
• 1) Keistä koostui?
• 2) Joukkojen nimi?
• 3) Tukialue?
•Etsitään kirjasta tietoa sisällissodan osapuolista
•Sivut 12-17. Kysymyksiä ei tarvitse kirjoittaa.

28. Punaiset Valkoiset
• 1) sosialistit (torpparit ja
tehdastyöläiset)
• 2) punakaarti (apuna
vajaat 7000 venäläistä)
• 3) tukialueena Etelä-
Suomi (Helsinki,
Tampere)
• 1) porvarit (talolliset,
virkamiehet)
• 2) suojeluskunnat
(valkokaarti)
• Mannerheim armeijan
ylipäällikkö
• jääkärit
• vapaaehtoisia Ruotsista
(1000) ja Saksasta (12
000)
• 3) tukialueena Pohjois- ja
Keski-Suomi (Vaasa)

29. Historia on tulkintaa: Vuosien 1918 tapahtumilla on
useita nimityksiä – riippuen ajasta ja osapuolista
Sodan eri osapuolet ovat antaneet sisällissodalle monia
nimityksiä
Huom! Historialliset termit syntyvät usein jälkikäteen
• Sisällissota -> Suomen sisäinen sota
• Kansalaissota -> Suomen kansa vastakkain
• Vapaussota -> Vapauduttiin Venäjästä (valkoisten
näkemys)
• Luokkasota -> tilastojen valossa rikkaat vs. köyhät
• Punakapina -> vasemmisto nousi kapinaan 1918
tammikuussa
• ”vuoden 1918 tapahtumat” -> neutraalein, mutta
historiallisena terminä epätarkka

30. Tiivistelmä:
Heti itsenäistyttyään Suomessa syttyi sisällissota (1918) eli maan sisäinen
kamppailu vallasta. Pitkän linjan syitä sodalla oli eriarvoisuus, etenkin työläisten ja
torppareiden huono asema, johon haettiin muutosta työväenaatteen
(vasemmisto, sosialismin) voimalla. Poliittisena vastavoiman oikeisto (mm.
porvarit) pitivät kiinni oikeuksistaan.
Myös vuoden 1918 olosuhteet edesauttoivat sisällissodan syntymistä:
järjestysvaltatyhjiö, maailmansota, talouden huono tila, Venäjän vallankumouksen
esimerkki ja vasemmiston tappio eduskuntavaaleissa.
Sota syttyi tammikuussa kahdella rintamalla: punakaarti aloitti Helsingissä
vallankumouksen ja valkoiset aseistariisumaan venäläisiä Pohjanmaalla. Etelän
tehdaskaupungit olivat työläisten ydinaluetta; Pohjois- ja Keski-Suomi valkoisten.
Valkoisten parempi koulutus (mm. jääkärit, Mannerheim) ja varakkuus käänsi
nopeasti sodan heidän edukseen. Työläisten Tampere vallattiin huhtikuussa ja
tammikuussa pidettiin voiton paraati Helsingissä.
Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota
oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri
tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä
(kansalaissota, vapaussota).

31. Sisällissota-dokumentti
• http://www.youtube.com/watch?v=Pd6pSZvN_
Sotasurmat-projektissa kartoitettiin
sisällissodan uhrit:
Ks. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi
Sotasurmat-projektissa kartoitettiin
sisällissodan uhrit:
Ks. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi

32. Tiivistelmä:
Heti itsenäistyttyään Suomessa syttyi sisällissota (1918) eli maan sisäinen
kamppailu vallasta. Pitkän linjan syitä sodalla oli eriarvoisuus, etenkin työläisten
ja torppareiden huono asema, johon haettiin muutosta työväenaatteen
(vasemmisto, sosialismin) voimalla. Poliittisena vastavoiman oikeisto (mm.
porvarit, tehtaan- ja maanomistajat) piti kiinni oikeuksistaan. Myös vuoden 1918
olosuhteet edesauttoivat sisällissodan syntymistä: järjestysvaltatyhjiö,
maailmansota, talouden huono tila, Venäjän vallankumouksen esimerkki ja
vasemmiston tappio eduskuntavaaleissa.
Sota syttyi 1918 tammikuussa kahdella rintamalla: punakaarti aloitti Helsingissä
vallankumouksen ja valkoiset aseistariisumaan venäläisiä Pohjanmaalla. Etelän
tehdaskaupungit olivat työläisten ydinaluetta; Pohjois- ja Keski-Suomi valkoisten.
Valkoisten parempi koulutus (mm. jääkärit, Mannerheim) ja varakkuus
käänsivät nopeasti sodan heidän edukseen. Työläisten Tampere vallattiin
huhtikuussa ja toukokuussa pidettiin voiton paraati Helsingissä.
Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota
oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri
tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä
(kansalaissota, vapaussota).