Digitalisaation katekismus

Digitalisaatio – mitä se on?
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
TIEKEn kevätkokous 28.4.2015

Any sufficiently advanced technology is
indistinguishable from magic.
- Arthur C. Clarke

Olemme matkalla kohti Tylypahka-yhteiskuntaa
Teknologian ymmärtäminen välttämätöntä myös lainsäädännössä

Eikä kyse ole vain
lasten digitaalisesta
yleissivistyksestä

Todellisia muutostrendejä
28.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus

Image: Cyberdyne
Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta
Megatrendit nivoutuvat toisiinsa

Emme voi ohjata teknologian kehitystä
mutta voimme vaikuttaa sen käyttöön ja seurauksiin
 IC-tekniikan kehitys kiihtyy Mooren lain tahdissa
 Tietotekniikan suorituskyky kaksinkertaistuu kahden vuoden välein
 Samoin IC-tekniikkaa hyödyntävien teknologioiden kehitys (geenitekniikka,
synteettinen biologia, nanotekniikka, neurotekniikka, …)
 IC-tekniikan merkitys yhteiskunnalle kasvaa
 Useita radikaaleja teknologioita (tekoälyt, big data, IoT, robotisaatio, …)
 Muu infrastruktuuri riippuvainen ICT-infrastruktuurin toiminnasta
 Teknologian mahdollistamat uudet liiketoimintamallit mullistavat talouden
rakenteet
– Uber, AirBnB, FindMySong, PayPal, Kickstarter ym. vasta alkua
 Hankimme tietojärjestelmiä mutta emme hyödynnä niitä
 Suomen osaaminen ja ICT-infra huippuluokkaa, mutta esim. Suomen
kouluissa käytetään IC-tekniikkaa vähiten Euroopassa.

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

Kiihtyvä digitalisaatio muuttaa työelämän
Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Image: Energid Technologies
Maatalous: Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Image: Energid Technologies
Pankkipalvelut automatisoitiin jo 1990-luvulla.
CC BY-SA 3.0 Adrian Grycuk

Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat ovat verkossa?

Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
Image: Cimcorp

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.
Image: Rolls Royce

Digitaalinen vallankumous vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan
rakenteet 1800-luvun alussa
 Koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: koulu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla
 ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!

Digitalisaatio on kitkerää lääkettä
Vaalitenteissä ei kertaakaan kysytty, mitä se tarkoittaa käytännässä.

10 todennäköisimmin katoavaa ammattia
1. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät (8 713)
2. Tallentajat (326)
3. Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät (216)
4. Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät (2 985)
5. Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat (25 036)
6. Pakkaus-, pullotus- ja etiköintikoneiden hoitajat (5 456)
7. Luokittelijat ja laaduntarkkailijat (pl. ruoat ja juomat) (2 342)
8. Asianajosihteerit (885)
9. Mallit (70)
10. Palkanlaskijat (4 964)
Pajarinen M. & Rouvinen P. (2014) Computerization Threatens One Third of Finnish Employment.
Algoritmit
Prosessit
Automaatio
Prosessit
Prosessit
Automaatio
Automaatio
Tekoäly
Prosessit

10 todennäköisimmin säilyvää ammattia
 Ylihoitajat ja osastonhoitajat (5 666)
 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat (23 280)
 Terveydenhuollon johtajat (975)
 Opetusalan johtajat (4 021)
 Psykologit (4 548)
 Sosiaalihuollon johtajat (2 280)
 Kuulontutkijat ja puheterapeutit (1 170)
 Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat (6 072)
 Hotellinjohtajat (436)
 Ravitsemusalan erityisasiantuntijat (413)
Pajarinen M. & Rouvinen P. (2014) Computerization Threatens One Third of Finnish Employment.
Omenahotelli?

Image: Zenrobotics
Digitalisaatio myös luo uusia ammatteja esim. kiertotalouteen.

Digitalisaatio tarkoittaa työn tuottavuusloikkaa
Työn luova tuho

Miksi digitalisaatio on välttämätöntä?
 Suomen talouskasvun perusta, työn määrä ja työn tuottavuus
ovat kääntyneet laskuun!
 Kansantalous = työn määrä x työn tuottavuus
 Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua
 Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!
 Suomalaisilla on kolme vaihtoehtoa
1. Lisätään työn määrää mm eläkeikää nostamalla, opintoja aikaistamalla,
arkipyhistä luopumalla ja maahanmuutolla
2. tai lasketaan elintasoa laskemalla palkkoja ja leikkaamalla julkisia
palveluita
3. tai nostetaan työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin)
toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin
28.4.2015

Kansallinen tuottavuusparadoksi
 Tuottavuustrendi laskeva 1990-luvulta alkaen, vaikka samaan
aikaan investoitu miljardeja ic-tekniikkaan
Nokia

Samaan aikaan Suomen huoltosuhde romahtamassa
Tilastokeskus
People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people
0-14 yr olds Over 65 yr olds
Suuret ikäluokat
syntyvät
Suuret ikäluokat
eläkkeelle
Elinajanennuste
piteneeOlet tässä

Mitä se tuottavuusloikka on käytännössä?
AddozOy
 Esim. investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja
tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua
 Ongelma:
Älydosetit
kustantaa kunta,
tehohoidosta
lähettää laskun
sairaanhoitopiiri
 Lääkkeet
annostellaan
dosetteihin
käsityönä (miksi?)

Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä prosesseja
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
 Lasku tulee tilaajalle
 Sisäpostina keskushallintoon
 Skannataan
 Sähköpostina takaisin
 Asiatarkastus
 Sähköpostina esimiehelle
 Hyväksyntä
 Sähköpostina keskushallintoon
 Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
 Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä töitä
 Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
 Tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
Sittemmin tätä
prosessia on
jo hieman
oiottu.

Digitalisaatio case sosiaalitoimisto
 Esim. näin: asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulo-
tuki-hakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät
puhelintiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön
 Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa sähköisen
lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen;
Maksatuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot syötetään käsin
maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)

Henkisten työtehtävien digitalisaatio
 Rutiinipäätökset siirtymässä algoritmeille
 Esim. lainapäätökset, arvopaperikauppa ja vakuutushakemusten käsittely
 Julkinen sektori Verohallintoa lukuun ottamatta jälkijunassa
 Tekoälyt oppivat selkeärajaisia asiantuntijatehtäviä
 Lääkäri, juristi, toimittaja, poliitikko, …
 Monimutkaisen päätösprosessin perusteiden arviointi voi olla mahdotonta
 Ihmisen rooliksi jää luovuus, sopeutuminen ja ihminen
 Kysymysten asettaja, tulkitsija, valvoja
 Luovien ratkaisujen kehittäjä uusiin tilanteisiin
 Miksei esimerkiksi sosiaalietuuspäätöksiä ole automatisoitu?
 Vaikuttaisi epäilyttävästi perustulolta
 Löydettävä uutta työtä tuhansille etuuspäätöksien tekijöille.

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Tai juristia, kun Ross osaa ulkoa lainsäädännön ja ennakkotapaukset?
Image: IBM

Hauska on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google

73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

Esimerkkejä lähivuosien haasteista
 Liikenteen automaatio
 Vaikka turvallisuus paranisi, kuka vastuussa onnettomuuksista?
 Kenen turvallisuutta tekoäly priorisoisi?
 Tekoälyjen valtuudet ja vastuut
 Tekoälyt toimivat jo lääkäreinä ja juristeina
 Algoritmit julkisen vallan käyttäjinä
– Aidosti automaattinen liikenteenvalvonta
– Automaattinen sosiaalietuuksien myöntäminen
 Yksityisyys ja tietoturva vs. big data ja esineiden internet (IoT)
 Kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi
tietää, milloin olet syönyt
 Kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa

Digitalisaatio ei ole Suomessa poliittinen kysymys
… toisin kuin esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa

Suomen digitalisaation jarruja
 ”Päätöksentekolama”
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
 Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän
 Rohkeuden puute
 Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
 Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
 Keskittyminen teknologiaan
 Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
 Vanhojen järjestelmien taakka
 Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
 Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)
Emme uskalla kääntää Suomea päälaelleen.

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.

Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa
TimoSImell

Tulevaisuuden valinnat tehdään nyt
Joko me:
 emme tee radikaaleja päätöksiä
 Jäämme vanhoihin rakenteisiin
 kirjoitamme ICT2020-strategian
 Ja jätämme myös sen resursoimatta
 emme riko hallintosiiloja
 Kukaan ei ”omista” Suomen digitalisaatiota
 keskitymme teknologiaan
 annamme taloudellisten ja
hallinnollisten intressien ohjata
poliittisia ratkaisuja
 Disruptiivisilla teknologioilla ei edunvalvojia
Tai sitten me:
 puramme vanhaa uuden tieltä
 Kun yhä suurempi osa lisäarvosta syntyy
käsin koskematta, verotuksen painopiste
tuloverosta esim. arvonlisäveroon
 Perustulo silppuelämän sosiaaliturvaa
 Koulutuksen tavoitteena ei enää tutkinto
vaan jatkuva osaamisen uudentaminen
 kokeilemme, epäonnistumme,
opimme ja kokeilemme uudelleen
 Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
 keskitymme toimintatapoihin
 turvaamme kansalaisten
yhdenvertaisuuden ja oikeudet

Visio suomalaisesta tietoyhteiskunnasta v. 2025
 Kaikille on turvattu mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita
 Tarvittaessa apuvälineiden ym. avulla (esteettömyys ja saavutettavuus)
 Kaikilla on tietoyhteiskunnan kansalaisen perusvalmiudet (osaaminen)
 Suomi kansalaisten ja yhteiskunnan kyberturvallisuuden esikuva
 Tekninen osaaminen ja resursointi maailman huippua
 Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien, kansalaisoikeuksien ja valvojien
valvonnan tasapaino ja luottamus
 Kansalaiset hallitsevat itseään koskevia tietoja (mydata)
 … ja tiedostavat tiedon merkityksen elämälleen (datatietoisuus)
 Kansalaiset osallistuvat julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon
 Osallistumisvälineiden kehittämisen lisäksi on avattu päätöksentekoprosessit ja
päätöksenteon taustalla olevat tietovarannot ja laskentamallit (avoin data)

Visio suomalaisesta tietoyhteiskunnasta v. 2025
 Digitaaliset toimintatavat ovat nostaneet radikaalisti
julkishallinnon laatua, saatavuutta ja tuottavuutta
 Palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaamisen asemesta niitä on voitu uudistaa
 Sekä sähköinen palvelurajapinta että rutiiniasioiden automatisoitu päätöksenteko ja
palvelutuotanto
 Julkishallinnon tietovarantoja hyödynnetään palvelutuotannossa
ja päätöksenteossa reaaliaikaisesti (Big Data)
 Real Time Economy → Real Time Policy
 Suomen talous ja julkishallinto digitalisaation edelläkävijöitä
 Tarvitsemme tuottavuusloikan elintasomme ja palveluidemme ylläpitämiseksi
 Sähköinen tunnistaminen, mobiilimaksaminen, älykäs sähköverkko, verkkokauppa,
tekoälyt, robotit, algoritmi, esineiden internet, …
 Digitaaliset liiketoimintamallit uudistavat talouden rakenteita (jakamistalous,
creative commons, joukkorahoitus, avoimet innovaatiot, …)

Vastareaktioita odotettavissa
 1800-luvun alun kehruukoneet olivat
1. sukupolven teollisuusautomaatiota
 Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin
nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida
 Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita
 Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio
 Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa
kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan
 Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit
 Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta
saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym.
joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?

30.9.2010 www.kasvi.org 47
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 121henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 48

Digitalisaation katekismus

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (15)

En vedette

En vedette (20)

Similaire à Digitalisaation katekismus

Similaire à Digitalisaation katekismus (20)

Plus de Jyrki Kasvi

Plus de Jyrki Kasvi (20)

Digitalisaation katekismus