Tapaturmatietoa aiheittain koulutuskäyttöön

Tapaturmien ehkäisystä aiheittain
Sisällys:
Tapaturmatilastoja taustatiedoksi 2
Tulipalot ja palokuolemat 12
Ikäihmisten tapaturmat 25
Myrkytystapaturmat 36
Lasten tapaturmat 47
Liikuntatapaturmat 52
Lähiympäristön turvallisuus 55

Tapaturmatilastoja
taustatiedoksi
www.kotitapaturma.fi

Tapaturmaisesti kuolleet 1969-2011
Lähde: Tilastokeskus,
kuolemansyyrekisteri

Tapaturmissa kuolleet 1986–2011
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012

Vuodeosastohoito
tapaturmat ja väkivalta hoitojaksojen määrä
Lähde: THL SVT Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2011

Tapaturmien ja väkivallan määrä
Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1980 1988 1993 1997 2003 2006 2009
Liikunta
Koti
Muu
Työ
Väkivalta
Liikenne

Tapaturmat ja väkivalta 2009
Liikunta-
tapaturmat
29 %
Kotitapaturmat
27 %
Muut tapaturmat
10 %
Työtapaturmat
19 %
Liikenne-
tapaturmat 6 %
Väkivalta
9 %

Aikuisten kotitapaturmatilanteet
Ruuanvalmistus 25 %
Muu liikkuminen kotona 23 %
Muu ajankäyttö 17 %
Siivous ja pyykki 11 %
Henkilökohtainen hygienia 7 %
Korjaustyöt sisällä 6 %
Korjaustyöt ulkona 6 %
Harrastukset 5 %
Korjaustyöt ulkona 27 %
Muu ajankäyttö 17 %
Muu liikkuminen kotona 16 %
Ruuan valmistus14 %
Korjaustyöt sisällä 13 %
Harrastukset 7 %
Henkilökohtainen hygienia 4 %
Siivous ja pyykki 2 %
Naiset: Miehet:

Suurin osa tapaturmista on vältettävissä
”Jos ajattelet tilannetta hetkeä ennen tapaturmaa, niin olisiko
se ollut mielestäsi jollain tavalla vältettävissä?”
"Kyllä"-vastauksia, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Kotitapaturmat Liikuntatapaturmat Muut vapaa-ajan
tapaturmat
Miehet
Naiset
Lähde: Haastattelututkimus
”Suomalaisten turvallisuus 2003”,
Kansanterveyslaitos

0 10 20 30 40 50 60
%
Tapaturma kotona
Liikenneonnettomuus
Ydinvoimalaonnettomuus Suomen lähialueilla
Tapaturma työpaikalla
Tulipalo
Suuri ympäristöonnettomuus, kuten öljykatastrofi
Suuri luonnononnettomuus, esimerkiksi tulva tai myrsky
Ydinasesota, joka vaikuttaa Suomeen
Sota, jossa käytetään tavanomaisia aseita
Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa
Käsitykset onnettomuuksista, joihin arvelee itse joutuvansa
Lähde: Haastattelututkimus 2008,
Sisäasiainministeriö/Suomen Gallup Oy

Tapaturmakuolleisuus Pohjoismaissa
(tapaturmakuolemaa 100 000 asukasta kohti)
Lähde: Health Statistics for the Nordic
Countries 2011, NOMESCO.

Vastuu paloturvallisuudestasi on sinulla
• Tulipalo kehittyy hengenvaaralliseksi parissa
minuutissa
• Opi ehkäisemään tulipalon syttyminen

Kodin paloturvallisuusvinkit
1. Estä tulipalon syttyminen ennakolta
2. Suojaa kotisi tulipalon varalta
3. Mieti ennalta, miten poistut rakennuksesta,
jos tulipalo kuitenkin syttyy
4. Opi toimimaan oikein tulipalossa

Arjen sankari ehkäisee tulipalon syttymisen!
• Monet tulipalot kotona syttyvät
hetken huolimattomuudesta
• Useimmat tulipalot kodissa ovat
torjuttavissa
• Vaaratekijät voidaan poistaa
oma-aloitteisesti
• On tärkeätä tunnistaa mahdolliset
tulipalovaarat kotona
• Pienet toimenpiteet ja
tottumusten muutokset auttavat

Miksi tulipalo syttyy?
• Huolimattomuus keittiössä
• Sähkölaitteita käytetään
väärin eikä niitä huolleta
• Avotulen varomaton
käsittely: kynttilä, avotuli,
tupakka
• Tulipalo sytytetään
tahallaan: tuhopoltot,
tulitikkuleikit
”Ihminen
aiheuttaa itse
omalla
toiminnallaan
noin puolet
tulipaloista!
Syynä on
huolimattomuus
tai tahallisuus.”

Tupakka, alkoholi ja palokuolemat
• Tupakointi on kuolemaan johtaneiden
tulipalojen yleisin syttymissyy (30 %)
• Palokuolleista on päihtyneitä 60-70%
• Alkoholi heikentää arviointi- ja
havaintokykyä, hidastaa
reagointinopeutta ja alentaa
tarkkaavaisuutta
• Vuosittain Suomessa kuolee noin
100 ihmistä tulipaloissa

Estä tulipalon syttyminen keittiössä
 Tulipalot syttyvät useimmiten silloin,
kun ihmiset jättävät keitokset yksinään
kiehumaan
 Tyhjäksi kiehunut kattila tai päälle
unohtunut levy voi sytyttää tulipalon
 Älä säilytä mitään syttyvää lieden
päällä tai läheisyydessä
 Rasvaa kuumennettaessa kattilan
kansi on käden ulottuvilla
 Kylmälaitteiden taustat imuroidaan
vähintään kerran vuodessa

Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita
- estä sähköpalon syttyminen
 Käytä pyykin- ja astianpesukoneita vain kun olet kotona
 Puhdista laitteet pölystä
 Huolehdi riittävästä ilmankierrosta laitteiden ympärillä
 Älä ylikuormita pistorasioita peräkkäisillä jatkojohdoilla
 Älä käytä viallisia sähkölaitteita
 Sähkötyöt ja sähkölaitteiden korjaukset ovat vain
ammattilaisen tehtäviä

Suojaa kotisi tulipalolta
• Pidä palovaroittimet toimintakunnossa
• Hanki sammutuspeite ja sammutin
• Käytä paloturvallisia tekstiilejä
• Älä säilytä kotona helposti
syttyviä aineita
• Älä säilytä mitään tavaraa kulkureiteillä

Palovaroitin - kodin halpa henkivartija!
• Palovaroitin havaitsee alkavan palon ajoissa
• Se antaa sinulle aikaa poistua tulipalosta
• Asenna palovaroitin jokaiseen
makuuhuoneeseen ja poistumisreitille
• Kiinnitä palovaroitin kattoon asennusohjeen
mukaan
• Testaa paristo kuukausittain
• Vaihda paristo vuosittain, esim. 112-päivänä

Suunnittele toiminta tulipalossa
• Suunnittele ennakkoon mitä kautta voit poistua
eri huoneista tulipalossa
• Mieti, miten lapset saadaan
turvallisesti ja nopeasti ulos
• Miettikää kokoontumispaikka,
jossa nähdään, että kaikki
ovat päässeet turvaan

Tulipalo kerrostalossa
 Jos oma asuntosi palaa, poistu ulos
ja laita ovi kiinni. Auta muitakin
poistumaan
 Jos kerrostalossa naapurissa tai
rappukäytävässä palaa, pysy
omassa asunnossasi ja odota
pelastajia parvekkeella tai avoimen
ikkunan äärellä
 Herätä pelastajien huomio
huutamalla ja heiluttamalla käsiäsi

Toiminta tulipalossa
 Poistu ulos ja auta muitakin poistumaan
 Sulje ovet ja ikkunat perässäsi poistuessasi
asunnosta
 Soita 112 turvallisesta paikasta
 Opasta palokunta paikalle
 Poistuessasi käytä rappuja, hissiin voit jäädä
loukkuun
• Voit yrittää sammuttaa pienen palonalun
• Älä kuitenkaan vaaranna itseäsi

Ikäihmisten kaatumistapaturmien syitä ja riskitekijöitä
ULKOISET SYYT
liukas tai epätasainen
kävelypinta ulkona tai
sisällä
kompastuminen
mattoon tai
kynnykseen
huono valaistus
epäsopivat jalkineet
epäsopiva apuväline
liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen
SISÄISET SYYT
liikkumisvaikeus
aiemmat kaatumiset
sairaus
lääkitys
kivut
kaatumisen pelko
heikentynyt näkö
alkoholi

Ikäihmisen kaatumistapaturmien
ehkäisy kotona
 Sijoita puhelin ja tärkeät numerot käden ulottuville ja hanki
tarvittaessa turvapuhelin tai rannehälytin
 Poista irtomatot kokonaan, hanki liukuesteitä ja teippaa
matonkulmat lattiaan. Poista tai madalla kynnykset
 Kiinnitä irralliset sähköjohdot pois lattioilta
 Tarkista, että valaistus on riittävä ja katkaisimet oikeissa
paikoissa
 Valitse peseytymistiloihin lattiamateriaali, joka ei ole liukas
 Tiedosta kaatumisen riskit ja seuraukset

ehkäisy kotona (jatkoa)
 Järjestä kulkureitit vapaiksi
 Pidä tukevia ja sopivia sisäjalkineita
 Lisää tarvittaessa tukitankoja ja kaiteita
 Varmista, että istuimet ja sängyt ovat tukevia ja sopivan
korkuisia
 Järjestä tavarat helposti saataville
 Hanki tarvittaessa liikkumista helpottavia apuvälineitä mm.
keppi, kävelytuet, rollaattori
 Keskustele turvallisuudesta omaisten ja läheisten kanssa

ehkäisy ulkona
 Hanki tukevat ja liukumattomat ulkojalkineet, tarvittaessa
liukuesteet ja jääpiikki
 Mieti mihin aikaan päivästä asiointi kannattaa ajoittaa ja
ota tarvittaessa saattaja mukaan
 Suunnittele turvallinen reitti, jonka kunnossapidosta
huolehditaan ja jossa on myös levähdyspaikkoja
 Huolehdi ulkoalueiden hiekoituksesta ja lumenluonnista

Terveydestä huolehtiminen ehkäisee
ikäihmisen tapaturmia
 Pidä huolta liikuntakyvyn ylläpitämisestä
 Syö monipuolisesti ja huolehdi riittävästä kalsiumin ja D-
vitamiinin saannista
 Varmista, että lääkkeet on annosteltu oikein
 Hoida sairaudet hyvin ja käy lääkärissä tarvittaessa
 Huolehdi näkökyvystäsi ja sopivista silmälaseista
 Harrastamalla huolehdit mielenvirkeydestä

Lonkkamurtumat
 Murtumia voidaan ehkäistä ehkäisemällä
kaatumisia ja luukatoa sekä käyttämällä
säännöllisesti lonkkasuojaimia
 Kotimaisen kilpimäisen lonkkasuojaimen on
osoitettu pienentävän lonkkamurtumariskiä
kaatumistilanteessa yli 80%
(Lähde: Kannus P. ym. New England Journal of Medicine 2000; 343: 1506-1513.)

Lonkkasuojain
Kilpi
Pehmuste
KPH
KPH-lonkkasuojainTM
PATENTOITU TUOTE (Pat. No. 96571)
Respecta Oy, Puh. 09-8560 612Respecta Oy, Puh. 09-8560 612

Ikäihminen liikenteessä
JALANKULKIJANA
Ajoradan ylitykselle sopivan hetken löytyminen
vaikeaa
Koroke ajokaistojen välissä helpottaa muun
liikenteen arviointia ja antaa mahdollisuuden
levähtää
Heijastimen käyttö parantaa näkyvyyttä

PYÖRÄILIJÄNÄ
Vahingot sattuvat usein risteysalueella tai
pyöräilijän kääntyessä yllättäen takaa tulevan
auton eteen
Muun liikenteen varmistaminen, suuntamerkit,
kypärän käyttö, tavaroiden kiinnittäminen
tukevasti ja nastarenkaat talvella parantavat
turvallisuutta

AUTOILIJANA
Risteykset ovat ikäautoilijan vaaranpaikkoja
Selkeät risteysalueet, jotka antavat aikaa
arviointiin ja toimintaan auttavat ikäautoilijoita
liikenteessä

Tavallisimmat myrkytystapaturmat
Lapsista myrkytystapaturmille alttiimpia ovat alle 3-vuotiaat
Kotona myrkytyksiä aiheuttavat tavallisimmin:
Aikuisilla
lääkkeet
kemikaalit
(n.4% alkoholit)
Lapsilla (0-5v)
lääkkeet
kasvit
kemikaalit
Lapsilla (6-16 v.)
lääkkeet
kemikaalit
(n.6 % alkoholit)
Lähde: Myrkytystietokeskus 2008

Suomessa menehtyy myrkytyksiin vuosittain yli 1000 henkilöä
Myrkytyskuolemien syyt vuonna 2004 (lkm):
Lähde: Oikeuslääketieteen laitos
Myrkytyskuolemat
Alkoholi;
585
Lääkeaine;
490
Häkä; 127
Muu; 9

Vaarallisimpia kodin kemikaaleja
Pesuaineet
- putkenavaajat, uuninpesuaineet
Autokemikaalit
- tuulilasinpesunesteet, jäähdytysnesteet, bensiini
Maalaustarvikkeet
- liuottimet
Sytytysnesteet
Lähde: Myrkytystietokeskus
Vaaralliset kemikaalit säilytettävä lukitussa
kaapissa lapsilta ulottumattomissa!

Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät
PÄÄKALLO
Erittäin myrkyllistä tai myrkyllistä kemikaalia
Voi aiheuttaa jo hyvin pieninä annoksina vakavan, jopa kuolemaan
johtavan myrkytyksen tai vakavia pitkäaikaisvaikutuksia
SYÖVYTTÄVÄ KEMIKAALI
Tuhoaa kudosta joutuessaan kosketuksiin hengityselinten, ihon,
silmien tai ruoansulatuselimistön kanssa
Esim. putkenavausaineet ja uunin puhdistusaineet
ANDREAAN RISTI
Haitalliset ja ärsyttävät kemikaalit voivat aiheuttaa myrkytyksen
suhteellisen pieninä annoksina. Vaikutus voi olla pitkäaikainen ja
hengitettynä ne voivat aiheuttaa allergiaa.
Esim. maalaustuotteet ja jäähdytysaineet

Myrkytystapaturmien ehkäisy
•Säilytä vaaralliset aineet turvallisesti
•Kodin kemikaalit lukkojen takana alkuperäispakkauksissaan
•Valitse turvakorkilla varustettuja tuotteita
•Pidä tupakat ja tupakantumpit lasten ulottumattomissa
•Perehdy tuotteiden varoitusmerkintöihin ja käyttöohjeisiin
•Opettele tunnistamaan sienet ja myrkylliset kasvit
•Tunnistamattomia sieniä ei pidä syödä
•Pidä myrkylliset sisäkasvit poissa lasten ulottuvilta
•Tunnista pihapiirin myrkylliset kasvit ja opeta lapsia, ettei kaikkea laiteta suuhun
•Älä käytä lääkkeitä ja alkoholia samanaikaisesti
•Varaudu myrkytystapaturmaan ennalta
•Pidä myrkytysten varalta lääkekaapissa lääkehiiltä
•Hanki itsellesi riittävät ensiaputaidot

Ensiapu myrkytystapauksessa (1)
Myrkytystietokeskus
24h/vrk
puh. 09 471977 tai 09 4711.
Hätätilanteessa soita aina 112
Selvitä heti myrkytysvaara ja jatkotoimenpiteet
myrkytystietokeskuksesta!

Nielty myrkyllinen aine
• Huuhtele suu ja poista aine. (lääkkeet, myrkylliset kasvit tai sienet)
• Älä okseta.
• Selvitä myrkytysvaara ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Myrkytystietokeskuksesta.
• Anna tarvittaessa lääkehiiltä, jos niin kehotetaan.
• Syövyttävä aine tai petrolituote: Älä okseta, äläkä anna lääkehiiltä.
Lasillinen vettä tajuissaan olevalle aikuiselle ja lapselle puoli lasillista.
Hengitetty myrkky
• Siirrä potilas raittiiseen ilmaan puoli-istuvaan asentoon.
• Selvitä myrkytysvaara ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Myrkytystietokeskuksesta.
• Toimita hänet hoitoon.
Myrkyllinen aine iholla
• Riisu saastuneet vaatteet heti. Huuhtele iho välittömästi vedellä
(syövyttäviä aineita vähintään 20-30 min ajan). Toimita tarvittaessa hoitoon.

Myrkyllinen aine silmässä
• Huuhtele silmää välittömästi runsaalla vedellä noin 15 min. (Syövyttäviä aineita
vähintään 20-30 minuutin ajan)
• Toimita autettava lääkäriin.
Puremat ja pistot
Kyyn purema:
• Vältä raajan liikuttelua. Tue puremakohta lepoasentoon, ei koholle.
• Voit antaa kyypakkauksen tabletteja tai antihistamiinitabletteja ohjeen mukaan.
• Toimita potilas aina hoitoon
Ampiaisen ja mehiläisen pistot:
• Poista pistin ja lievitä kipua kylmällä.
• Jos pistos aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion, soita hätänumeroon 112
• Jos henkilöllä on ensiapulääke, annetaan se heti ohjeen mukaisesti.

Ensiapu myrkytystapauksessa,
kun on hätätilanne
Soita hätänumeroon 112
ÄLÄ VIIVYTTELE, JOS
► potilaalla on hengitysvaikeuksia
► potilas kouristelee
► potilas on tajuton
Anna tarvittava ensiapu!

1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit
2. Kerro, mitä on tapahtunut
3. Kerro tarkka osoite ja kunta
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan
6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Opasta auttajat paikalle
Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu
Soittaminen hätänumeroon 112

Pienten lasten tapaturmat
Alle 10-vuotiaille lapsille sattuu tapaturmia yleisimmin kotona
tai kotipihalla
Yleisimpiä lasten tapaturmia ovat
Kaatumiset ja putoamiset
Esineen aiheuttamat tapaturmat
Liikennetapaturmat
Palovammat
Lasten kotitapaturmia ehkäistään parhaiten
Järjestämällä kotiympäristö turvalliseksi
Valvomalla ja ohjaamalla lasta
Turvallinenkaan ympäristö ei poista valvonnan tarvetta
Turvavälineet parantavat turvallisuutta

Lasten turvallisuus sisällä (1)
Estä putoamiset ja kaatumiset
 Turvaportit
 Liukuestesukat
 Mattojen liukuesteet
 Älä jätä pientä lasta syöttötuoliin tai hoitopöydälle ilman valvontaa
Vaaralliset aineet pois lasten ulottuvilta
 Lääkkeet
 Pesuaineet
 Alkoholijuomat
 Tupakat
 Myrkylliset kasvit
Terävät ja vaaralliset esineet pois lasten ulottuvilta
 Sakset
 Veitset
 Ompelutarvikkeet
 Tulitikut

Lasten turvallisuus sisällä (2)
Poista vaaranpaikat lastenhuoneesta
 Valitse tukevat kalusteet ja kiinnitä hyllyt seiniin
 Sijoita lelut lapsen ulottuville, ettei lapsen tarvitse kiivetä ylettyäkseen niihin
Valitse turvallisia leluja
 Lelujen muovikääreitä ei lasten käsiin
 Alle kolmivuotiaiden lasten lelujen on oltava erityisen lujia - niiden on kestettävä
heittämistä ja hakkaamista hajoamatta.
 Kiinnitä erityistä huomiota markkinoilta tai myyjäisistä ostettuihin leluihin
Järjestä peseytymistilat, keittiö ja kodinhoitotilat turvallisiksi
 Termostaattihanat
 Liukuesteet lattioilla
 Kaiteet tarvittaessa
 Liesisuoja
 Lieden kaatumiseste
 Ei roikkuvia pöytäliinoja

Lasten turvallisuus ulkona
Valvo lasten leikkejä ulkona
Valitse tarkoituksenmukaiset varusteet leikkien turvaksi
 Muista heijastin, kypärä, pelastusliivit ja muut suojavälineet
 Poista nauhat ja nyörit vaatteista sillä ne voivat aiheuttaa kuristumisvaaran
Tarkasta leikkipaikat ja leikkivälineet
 Autojen ajoreitit, kuopat, ranta, uima-altaat tai kaivot eivät sovellu leikkipaikoiksi
 Huolla ja kunnosta leikkivälineet
 Keinujen ja kiipeilytelineiden alustaksi pehmeä hiekka tai muu pehmeä materiaali
Pidä piha-alueet ja tiet turvallisina
 Estä lasten kiipeily katolle
 Valitse pihapiiriin vain myrkyttömiä kasveja
 Huolehdi että lasten leikkialue on vapaa ajoneuvoliikenteeltä
Säilytä puutarhan ja kodin työkalut poissa lasten ulottuvilta

Liikuntatapaturmat
 Suuri osa tapaturmista lieviä, mutta niitä sattuu paljon
 Liikuntatapaturmien osuus kaikista koti- ja vapaa-ajan
tapaturmista 44 %
 Riskiryhmä on nuoret miehet
 Määrällisesti eniten liikuntatapaturmia sattuu
× lenkkeilyssä
× erilaisissa pallopeleissä
 Vakavimmat vammat aiheutuvat
× laskettelussa
× tenniksessä
× squashissa
× jalkapallossa
× lentopallossa

Liikuntatapaturmien ehkäisy
 Tiedosta harrastamasi liikuntalajin riskit
 Hanki lajin vaatimat perustaidot ja tekniikka
 Hoida vanhat vammasi huolellisesti kuntoon
 Lämmittele ja verryttele huolellisesti ennen liikuntasuoritusta
 Suhteuta liikuntasuoritus omaan kuntoosi – lisää harjoittelua
maltillisesti
 Käytä asianmukaisia varusteita ja suojaimia
 Tiedosta riskin moninkertaistuminen kontaktitilanteissa ja
kilpaillessa
 Noudata lajin sääntöjä sekä fair play -henkeä
 Liiku ja harjoita itseäsi monipuolisesti
 Muista myös monipuolinen ravitsemus
 Älä harrasta liikuntaa sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena

Lähiympäristön turvallisuus

Osallistu turvallisuuden edistämiseen
 Tee ilmoitus havaitsemastasi turvallisuutta heikentävästä
asiasta.
 Vaadi turvallisuuden huomioon ottamista lastesi koulussa,
päiväkodissa, vanhustenhuollossa, työpaikalla.
 Tee ilmoitus viallisesta tuotteesta ostopaikkaan tai suoraan
tuotteen valmistajalle.

Liukastumiset
 Jalankulkijoiden yleisin tapaturma talviliikenteessä
 Jokaisena talvikuukautena noin 11 000−19 000 suomalaista
loukkaantuu liukastuessaan ulkona
 Yleisimpiä vammoja käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja
nyrjähdykset
 Jälkihoidon kustannukset ovat viisinkertaiset verrattuna
kunnossapidon kustannuksiin
 Liukastumisriskiä nostavat:
– Kulkuväylien liukkaus, esteellisyys tai epätasaisuus
– Liukkaat jalkineet
– Kova vauhti, kiire
– Vähäinen lihasvoima
– Huono tasapaino
– Raskaan taakan kantaminen
– Varomattomuus

Kun liukastut – kuka vastaa?
 Ota yhteys kiinteistön hoitajaan!
 Vastuu kiinteistön kohdalla olevien jalankulkuväylien ja piha-
alueen kunnossapidosta on kiinteistön omistajalla
 Kiinteistöllä korvausvastuu, jos jalankulkija liukastuu huonosti
hoidetulla jalankulkuväylällä
 Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa
kaupunki
 Kulkuväylien kunnossapitovelvollisuus perustuu lakiin
 Kunnossapidon laiminlyönnistä langetetaan jopa
sakkorangaistuksia
 Jalankulkija on myös itse vastuussa turvallisesta
liikkumisestaan

Liukastumistapaturmien ehkäisy
KIINTEISTÖNHOITAJA:
 Pidä jalankulkuväylät ja piha-alueet puhtaina
 Muista hiekoitus liukkailla keleillä
 Kiinnitä huomiota piha-alueiden valaistukseen
 Huolehdi ulkoportaiden kunnosta ja hanki tarvittaviin
kohteisiin turvalliset kaiteet
JALANKULKIJA:
 Hanki sopivat jalkineet
 Käytä tarvittaessa liukuesteitä, sauvoja, kävelykeppiä,
potkukelkkaa tai nelipyöräisiä rattaita
 Lonkkasuojaimet ehkäisevät (ikäihmisten) lonkkamurtumia
kaatumistilanteessa

Rakennukset turvallisiksi
 Poistamalla tai madaltamalla huoneiden tasoeroja ja
kynnyksiä
 Loiventamalla portaita
 Lisäämällä käsijohteita
 Välttämällä kierreportaita ja kaarevia portaita
 Rakentamalla hissi yli kolmikerroksisiin taloihin
 Huolehtimalla hyvästä valaistuksesta

Tapaturmatietoa aiheittain koulutuskäyttöön

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Plus de Kotitapaturma

Plus de Kotitapaturma (9)

Tapaturmatietoa aiheittain koulutuskäyttöön