Koulutustilaisuus uusitaan TTY:llä syksyllä 2015

1. Opetuksen uusia tuulia
Korkea-asteen opetusteknologiat,
trendit ja haasteet
Tampereen teknillinen yliopisto 13.4.2015
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso Kuvat: pixabay.com, CC0
Esityksen kuvissa muitakin lisenssejä.

2. Vuoden työt sanapilvenä: www.matleenalaakso.fi/2014/12/vuoden-2014-tyot-sanapilvina.html

3. Taustakanava: todaysmeet.com

4. 1. Twitter
2. Google Docs/Drive
3. YouTube
4. PowerPoint
5. Google Search
6. WordPress
7. Dropbox
8. Evernote
9. Facebook
10. LinkedIn
Top Tools for Learning 2014 List
c4lpt.co.uk/top100tools

5. Suomalaisten osallistujien
havainnoimia trendejä 2015
• Collaborative learning (yhteisöllinen opp.) tvt:tä hyödyntäen
• Flipped Classroom (käänteinen opetus)
• Digital leaders (oppilaat jotka tukevat opettajia ja toisia oppilaita)
• Googlen ja Microsoftin uusimmat ratkaisut
• Esitystekniikka
• 3D-tulostus, -mallinnus, -skannaus
• Koodaus, koodikoulut, ohjelmointi, robotit yms.
• Tabletit, Chromebookit, läppärit, säilytys, lataus, synkronointi
• Suljetut sähk.oppimisympäristöt ja avoimet virtuaaliset työtilat
• Kokonaisvaltaiset ratkaisut koulutuksen järjestäjille
• Lisätty todellisuus
• Pelit ja pelillisyys
• Erityisopetuksen tukeminen opetusteknologialla
Suomalaisten matkaraportit: bit.ly/finnbett2015.

6. Yhteisöllinen oppiminen
Collaborative learning; Järvinen & Häkkinen 2002; Dillenbourg 1999
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä (työyhteisö,
tutkimusryhmä, opiskelijaryhmä,..) on yhteinen tehtävä ja tavoite
ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen
rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Tunnuspiirteet
•yhteiset tavoitteet
•työskentelyprosessin korostaminen
•ongelmalähtöisyys
•jaettu asiantuntijuus
•tiedonrakentaminen
•ajattelun näkyväksi tekeminen
•oppijoiden kognitiivisten (tiedon käsittelyn) ja
metakognitiivisten (oppimaan oppimisen)
taitojen kehittäminen
•oppijoiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta
Kuva: Netalloy, CC0

7. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala 2008

8. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Hyviä ovat opetuksen työtavat, joissa oppijat
– Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan
– Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia
ongelmia
– Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa
– Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena
• Esim. yhteisöllinen, ilmiöpohjainen, ongelmaperustainen
oppiminen ja muut tutkivan oppimisen mallit
– Korostavat asiasisältöjen oppimisen ohella tietotyön,
yhteisöllisen työskentelyn ja teknologian käytön taitoja

9. New Media Consortium
• Horizon-raportit (koulut, korkea-aste, kirjastot,
museot,… myös alueellisia raportteja)
– Horizon Europe 2014 suomenkielisessä tiivistelmässä
on vertailutietoa korkea-asteen ja muiden välillä
• Facebook: www.facebook.com/NewMediaConsortium
• YouTube: www.youtube.com/user/NewMediaConsortium
– HE edition: www.youtube.com/watch?v=ikcPU5Q6tPs
• Twitter: @nmcorg

10. Scandinavian Schools: 1-2 years
NMC Technology Outlook (CC BY):
www.nmc.org/publication/2015-nmc-technology-outlook-scandinavian-schools

11. NMC Horizon Report: 2015 HE Edition
go.nmc.org/2015-hied (CC-BY)

12. NMC Horizon Report: 2015 HE Edition
go.nmc.org/2015-hied (CC-BY)

13. Sulautuva oppiminen (blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva
oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida
sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että tvt:n tarjoamia ympäristöjä
ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.”
Integrointi:
•Verkko- ja kasvokkainen
•Synkroninen ja asynkroninen
•Opetuksen metodit
•Tiedon ja toiminnan muodot
•Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva
opiskelu
•Koulutus ja työssäoppiminen
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Pyrkii verkko- ja lähiopetuksen
hyvien puolien yhdistämiseen.

14. Sulautuva oppiminen saa eniten kannatusta
Kyselytutkimus Aallon opiskelijoiden teknologian käytöstä keväällä 2013:
into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661079

15. Jere Majava: Opetuksen tähtimalli

16. Blogeja käytetään paljon
Muuttuvat oppimisympäristöt -kurssi, Tay
•Kurssiblogi: seurantasivu, luentojen materiaalit, tiedotus
•Lukupiirien blogit: oppimispäiväkirja, vuorovaikutus, tehtävien
tekeminen, tutustumiskohteista raportointi
Yleissivistävä koulutus
•Samken viestintälinjalaisilla omat blogit
•Kurssiblogit, läksyblogit, kirjallisuusaiheiset vlogit
•Konferenssiblogit: Bittejä maailmalta
Kiltakoulut (esim. pintakiltalaisten blogeja)
•Kullakin ryhmällä/ammattialalla oma wiki
•Kullakin opiskelijalla oma blogi

17. Tehtäväkortit
Esimerkki yliopistopedagogiikan kurssilta Vaasasta
1. Kukin pienryhmä sai oman artikkelin ja tehtäväkortin
2. Opiskelijat lukivat artikkelin ja täydensivät ryhmänsä
dokumenttia GoogleDrivessä.
Keskustelua verkossa, osa tapasi myös kasvotusten.
3. Oppitunnin alussa 10 min. opetustuokion viimeistelyyn.
4. Esitykset katsottiin ja niistä keskusteltiin yhteisesti
– Ryhmäkohtainen palaute

18. Twitter työssäoppijoiden käytössä
Maarit Jaakkola 2013: Vastakaikua visertäen - Twitter-osallistuminen toimittajaharjoittelijoiden
oppimisyhteisön laajentajana. Teoksessa: Joutsenvirta & Myyry (toim.): Sulautuvaa opetusta ja oppimista
.
• Toimittajaopiskelijat tviittasivat 3-4 kk työharjoittelunsa ajan
• Twitterin merkitys
– Kokemuksellinen kentän laajentaja
– Mahdollisuus kuulla vertaisten kokemuksia
– Vertaistuki
– Omien kokemusten reflektio välittömän työyhteisön ulkopuolella
• Tavoitteita mm.
– akateemisten ja ammatillisten tavoitteiden yhteen sovittaminen
– lisätä vuorovaikutusta harjoittelijoiden ja ohjaajan, myös toimittajien kesken
– edistää ja tehdä näkyväksi työssäoppimista prosessina sekä helpottaa näin
harjoitteluraportin laatimista ja harjoittelujärjestelmän kehittämistä.

19. Twitter työssäoppijoiden käytössä
Maarit Jaakkola 2013: Vastakaikua visertäen - Twitter-osallistuminen toimittajaharjoittelijoiden
oppimisyhteisön laajentajana. Teoksessa: Joutsenvirta & Myyry (toim.): Sulautuvaa opetusta ja oppimista
.
• Tviitattiin oppimiskokemuksista
• Oivallettiin jotain journalismista tai journalistisesta työstä
• Muiden aineiston jakaminen ja keskustelun herättäminen
• Omien kokemusten dokumentointi (harjoitteluraportin tuki)
• Tviiteistä suurin osa (44 %) koski oppijaa itseään
• 31 % koski journalistista työprosessia ja 15 % työyhteisöä
• Merkittävää oli
• Twitter oppimisen tukena (työnteon edistäminen, ammatti-identiteetin
pohdinta ja somen ammatillinen käyttö)
• Pohdinta liittyen julkisuuteen (verkkoidentiteetti, julkisuuden säännöstely,
eri somen välineiden roolien hallinta)

20. Helppoja some-työkaluja
• Facebook-ryhmät
• QR-koodiradat/tehtäväpisteet
• Sähköiset kyselyt luentojen tai harjoitusten aikana
• Valokuvat, videot, digitarinat
• Yhteismuistiinpanot
• Todaysmeet
• Padlet

21. padlet.com/matlaakso/tty15
Mitä somen työkaluja olet
opetuksessa käyttänyt?
Otsikoi palvelun nimellä ja
jatka lyhyesti kommen-
toimalla kokemusta.

22. padlet.com
• Opettaja tai yksi ryhmästä luo seinän ja jakaa linkin muille
• Seinälle voi lisätä tekstiä, kuvia, linkkejä ja tiedostoja
• Opettajan kannattaa kirjautua. Näin saat monipuolisemmat
ominaisuudet ja käyttäjänimestäsi tulee osa seiniesi osoitetta

23. Yksittäisen Padlet-
seinän asetukset
• Basic info: seinän nimi ja kuvaus
• Wallpaper: taustakuvan valinta, voi tuoda
myös oman
• Layout: seinän tuotosten järjestys (grid!)
• Address: seinän osoitteen valinta

24. Yhteisöllistä työskentelyä ja teknologiatuettua
oppimista tukeva luentosali Oulun yliopistolta
Kuvat: Jari Laru, esityksessä hänen luvalla
NMC Horizon Report: 2015 HE Edition
•Lisää muunneltavia tiloja, joissa voi
käyttää erilaisia laitteita.
•Suunta kohti työelämän ja
reaalielämän ympäristöjä, missä
oppirajat ylitetään.
•Langaton verkko, pistorasioita

25. Pesiä ja pajoja
Kuvat:
Matleena Laakso, CC BY; vasemmalla oleva kuva
Vaasan yliopistolta
Tampereen yliopisto, Oasis; yllä oleva kuva on
Oasiksin Instagramista sen luvalla.
”Tilat vaikuttavat keskeisesti siihen,
millaista opetusta on mahdollista
toteuttaa… Opettajat kaipaavat
enemmän muunneltavia
ryhmätyöskentelytiloja. Opiskelijat
kaipaavat epämuodollisia ”pesiä”…
ja käsillä tekemisen pajoja.”
Kirsi Reiman:
kirsireiman.wordpress.com/2015/03/31/miksi-yliopistot-ovat-taynna-kaytavia

26. Avoimet oppimisresurssit
Open Educational Resources (OER)
Esimerkkejä
•Jaa jotain: jaajotain.wordpress.com
– 2014-2015 jaetut materiaalit: www.scoop.it/t/jaajotain
•avoinoppikirja.fi

27. • Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
• Maailman käytetyin avoin lisenssi
• Mm. Opetushallitus, monet hankkeet ja
opetuksen järjestäjät suosittelevat CC-
lisenssien käyttämistä.
• creativecommons.fi
Kuva: https://creativecommons.org/licenses, CC BY

28. Kuva: creativecommons.fi/wp-content/uploads/2014/11/CC-Finnish.pdf (CC BY)

29. Jakaminen somessa
• Materiaalia viedessään (Flickr, SlideShare,..) tai
oppimisympäristöä perustaessaan (Blogger, Wikispaces,..)
täytyy usein määritellä haluamansa CC-lisenssi tai copyright.
• CC-lisenssi sopii hyvin myös yhteistuotantoon ja hankkeisiin.
Kuva: creativecommons.fi/wp-content/uploads/2014/11/CC-Finnish.pdf (CC BY)

30. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit

31. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Epävirallinen suositus
oppimateriaaleille on CC BY-SA
Voit toki käyttää muitakin lisenssejä, mutta suosituksesta
poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu.
Suositus

32. CC-lisenssin edut
Ruudunkaappauskuva: creativecommons.fi, CC BY
Täältä saat
lisenssim
erkin

33. NMC Horizon Report: 2015 HE Edition
go.nmc.org/2015-hied (CC-BY)

34. Formaalin ja informaalin
oppimisen sekoittuminen
• Informaali oppiminen
– Arkioppiminen, epämuodollinen oppiminen
– Jokaisen ulottuvilla: netti, televisio, lehdet, kaverit, harrastukset,
museot, tiedekeskukset,..
• Lisäämällä informaalia oppimista yliopiston formaalin
oppimisen joukkoon ajatellaan voitavan lisätä kokeiluja,
uteliaisuutta ja luovuutta.
• Moni työyhteisö kannustaa informaaliin oppimiseen.
• Sosiaalinen media on muuttanut oppimisen tapoja ja tehnyt
sen kaikkialla läsnä olevaksi.

36. Tämän päivän oppimisympäristö
Häkkinen & Viteli (toim.) Pilvilinnoja ja palomuureja – tulevaisuuden oppimisen ja työnteon tilat, 2014
Fyysinen ja virtuaalinen
Henkilö-
kohtainen
ja jaettu Formaali,
informaali
ja non-formaali
Globaali ja lokaali
Palapelin kuva: Kimhunghan, CC BY-SA

37. Digitaalisen lukutaidon parantaminen
• Tvt:n hyödyntäminen opetuksessa vaatii uudenlaista
osaamista opettajilta ja opiskelijoilta
– Tekninen ja pedagoginen tuki opettajille
– Oppilasagentit yms.
• Luku- ja kirjoitustaidon käsite laajentunut
– Palvelut ja työkalut, niiden pedagogisesti mielekäs
hyödyntäminen, plagiointi,..
Miten opiskelijat oppivat tarvittavat tvt-taidot?

38. Taustaa perus- ja II asteen kouluista
Survey of schools: ICT in Education, 2013
ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/dae/itemdetail.cfm?item_id=9920
• Varustelutasolta Suomen koulut olivat
parhaimpien joukossa
• Laitteiden käytössä olimme häntäpäässä
• Huonoin tilanne oli peruskouluissa, myös
lukioissa olimme viimeisten joukossa ja
ammatillisissa oppilaitoksissakin alle
keskitason.
• Suurimpana esteenä pidettiin pedagogisia
syitä.
Kysely tehty syksyllä 2011
– miten tilanne on muuttunut?

39. Ylioppilaskokeiden sähköistäminen
näkynee pian TTY:llä
• YTL:n Digabi-projekti sähköistää yo-kokeet 2016-2019.
• Päätös on muuttanut lukiopedagogiikkaa ja pian entistä
useammalle tietotekniikan hyödyntäminen oppimisessa on
tuttua jo vuosien ajalta.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

40. Yo-kokeen ohjelmistot (04/2015)
Listaus elää jatkuvasti, ks. uusin versio: digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot
• LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka,
vektorigrafiikka)
• GIMP (kuvankäsittely)
• Pinta (kuvankäsittely)
• InkScape (vektorigrafiikka)
• Dia (vektorigrafiikka)
• wxMaxima (symbolinen laskenta)
• Texas Instruments TI-Nspire CAS (symbolinen laskenta)
• Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta)
• Geogebra (mm. kuvaajat)
• LoggerPro (kuvaajat) kaikille kokelaille
• MAOL-digitaulukot (Otava)

41. Kyselytutkimus Aallon opiskelijoiden
teknologian käytöstä
into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661079 ja into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661082
• Aalto-yliopiston 1500 opiskelijaa vastasi 2013 ECAR:in kyselyyn.
• Teknologia on lähentänyt yliopistoa ja opiskelijoita ja parantanut
opiskelumahdollisuuksia.
• Opiskelijoiden toivelistan kärjessä:
– Luentotallenteet
– Järjestelmien integrointi selkeäksi kokonaisuudeksi (ilmoittautuminen,
materiaalit, tehtävien palautus,..)
– Monipuoliset tulostuspalvelut (3D, wifi,..)
– Sekä e-kirjat, sähköiset oppimisalustat, erilaiset ohjelmistot,
verkkosisällöt ja -työkalut, pilvipalvelut, simuloinnit ja pelit sekä
opetuksen ja oppimisen tueksi tarkoitettujen järjestelmien integrointi.

42. Teknologia ja opiskelu
into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661079
Väitteitä Aallon opiskelijoille
1= erittäin samaa mieltä, 5= täysin eri mieltä
•Teknologia auttaa minua saavuttamaan akateemiset tavoitteet 3,9
•Teknologia auttaa minua tulevien opintojen suunnittelussa 3,8
•Teknologia tekee opiskelusta edullisempaa 3,7
•Osallistun todennäköisemmin kampuksen tapahtumiin, kun niistä
tiedotettaessa käytetään teknologiaa 3,7
•Teknologian vuoksi olen paremmin selvillä siitä, mitä yliopistolla tapahtuu
3,6
•Osallistun aktiivisemmin kursseilla, missä käytössä on teknologiaa 3,5

43. Kuinka opettajat (N 1548) toimivat?
Kyselytutkimus Aallon opiskelijoiden teknologian käytöstä 2013:
into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661079

44. Kilpailevista koulutusmalleista
MOOCit merkityksellisimpiä
• MOOC = Massive Open Online Course
• Verkkokurssit Aallossa into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661079
– 83 % ei ollut suorittanut yhtään kurssia kokonaan verkossa
– 68 % ei tunne sanaa MOOC
– 2 % oli suorittanut MOOC-kurssin (ja 3 % jättänyt kesken)
• Vertaa: 10 % opinnoista täysin verkossa (US National
Center for Education Statistics)
• Pirkanmaan lukiolaisilla käytössä Maakunnallinen
verkkokurssitarjotin

45. MOOC – avoin verkkokurssi
• Luennoitsijat parhaimmillaan omien alojensa huippunimiä
• Kurssit rakentavat yliopiston brändiä, toisaalta niiden avulla
voidaan tarjota erityislahjakkaille opiskelupaikkaa
• Suomessa ensimmäisen MOOC:n järjesti Helsingin yliopisto 2012
ohjelmoinnin perusteista (Pönkä 2014)
• HY:n julkaisu (kuva)
– ok.helsinki.fi/wp-content/uploads/2014/01/Jos_mooc_on_vastaus.pdf
• MOOC-tarjoajia:
– Coursera, edX, Udacity, FutureLearn…
– jml.kapsi.fi/jussi/2014/07/31/mooc-tarjoajia-ja-alustoja

46. Piilaakson eväitä ITK:n iloksi
Jarmo Vitelin ITK-webinaari 12.2.2015 (tallenne)
• Teknologia selvästi strateginen tavoite USA:n yliopistoissa
• Stanfordin Online-strategian kolme tasoa
– Omat kampusopiskelijat, Flipped Classroom
– Omat vaihdossa, maailmalla
– Globaali palvelu

47. NMC Horizon Report: 2015 HE Edition
go.nmc.org/2015-hied (CC-BY)

49. Älypuhelinten hyödyntäminen opiskelussa
into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=14661079
• Aallon opiskelijat kokivat hyödylliseksi
– Luentoon/keskusteluun liittyvän tiedon hakeminen
– Pääsy digitaalisiin materiaaleihin
– Valokuvaamisen
• Suurimmat haasteet
– Pieni näyttö ja näppiksen puute
– Akun kesto
– itselle hyödyllisten sovellusten puute

50. Kokemuksia Hove Park -koulusta
iPadien käyttönoton jälkeen
www.matleenalaakso.fi/2014/01/kouluvierailu-brightonissa.html
• Jokaisella opettajalla oma tavoite iPadin pedagogiselle käytölle.
• Kun aiemmin katsottiin videoita, nyt niitä tehdään itse.
• Eräs opettaja: Suurin muutos liittyy opettajan rooliin.
Nyt jää enemmän aikaa yksilölliseen ohjaamiseen.
• Paljon ryhmissä työskentelyä.
• Oppilaiden tyytyväisyys oppitunteihin
31  87 %:iin.
• Kotona koulutöitä esitteli 15  56 %.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

51. Ohjeita mobiilioppimiseen
• Ilona IT:n omat ja linkatut iPad-oppaat
– www.ilonait.fi/web/tilaa-ipad-lehti-ja-muita-oppaita
• Harto Pönkä, Tablet-sovelluksia opetukseen
– tablet.purot.net
• Opetuksen kehittämishankkeet
– sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti
– sites.google.com/site/mobiilisovelluksetopetuksessa/etusivu
• Juhani Kärki, Android opetuksessa:
– sites.google.com/site/androidopetuksessa
Suurin osa hyödyllisistä sovelluksista on tehty
yleiskäyttöön, ei oppiainekohtaisiksi.

52. Käänteinen oppiminen
flipped classroom/learning
• Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti itselleen
parhaita menetelmiä hyödyntäen (opetusvideot, äänitiedostot, kirjat,..)
ja luokassa sovelletaan opittua.
• Oleellista: itseohjautuvuuden ja oppimisen omistajuuden tukeminen,
aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen ja tvt:n hyödyntäminen.
Kuva: www.knewton.com/flipped-classroom

53. Videotehtäviä EDpuzzlen avulla
• EDpuzzlen avulla voi lisätä videoihin oman selostuksen, teksti-
ja äänikommentteja sekä avoimia ja monivalintakysymyksiä.
• Lue bloggaus ja kokeile:
– www.matleenalaakso.fi/2015/04/videotehtavia-edpuzzlen-avulla.html

54. Videoneuvottelun hyödyntäminen
Pirkanmaalla (perus ja II aste)
• Harvinaisten kielten ja uskontojen opetus seutukunnan alueelle
• Poliisin ja palokunnan kyselytunnit koululaisille
• Kielten etäkerhot
• Verkkokurssien tapaamiset: luennot, ryhmätyöt, ohjaus, kokeet,..
• Opiskelijoiden ohjaus: työssäoppiminen,..
• Asiantuntijaverkosto.fi
• Täydennyskoulutus: seminaarisarjat, yksittäiset webinaarit ja
lähiopetuksen täydentäminen
• Opettajaverkostojen tapaamiset
• Muutoksista tiedottaminen: ensitieto, ohjeet ja kyselytunnit
• Henkilökunnan ohjaus: tvt-pedagoginen tuki

55. Opeverkostot ja webinaarit
• Kollegoita löydät kahvihuoneen lisäksi verkosta:
opeverkostot.wikispaces.com  yli 120 opetusalan FB-ryhmää/sivua.
• Webinaareja tvt:n opetuskäytöstä:
www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html

56. Mobiilirata
www.matleenalaakso.fi

57. Mikä on QR-koodi?
• QR-koodi (=Quick Response, ruutukoodi)
toimii kuvalinkkinä verkkosivulle.
• Koodin takaa voi löytyä myös esim. teksti-
tai ääniviesti tai käyntikortin tiedot.
• QR-koodin avulla saadaan paperille
digitaalista sisältöä.
• Tee koodi: www.qr-koodit.fi/generaattori
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Diasarja:
QR-koodit
opetuksessa

58. Thinglink – interaktiiviset kuvat ja videot
• Voit upottaa kuviin (videoihin) tekstiä tai nettisisältöä ”kuumien
pisteiden” avulla
• www.thinglink.com, App Store, Google play

59. Thinglink-kuvan tekeminen
Alla ohje selaimelle, seuraavassa diassa mobiililaitteille
• Kirjaudu ja valitse kohta CREATE
– valitse kuva (voi tehdä myös videosta)
• Tuplaklikkaa kuvaa kohdasta, minne haluat
interaktiivista sisältöä
– Tuo linkki ja/tai teksti
– Valitse haluamasi kuvake (icon)
– SAVE TAG
– Lisää uutta sisältöä
• Kun kuva on valmis  SAVE IMAGE
– Pääset halutessasi edelleen muokkaamaan kuvaa
– Voit jakaa kuvan linkkinä tai somen kautta
– Kuvan alla on kohta, mistä voit tuhota kuvan tai
lisätä sen kanavallesi

60. Thinglink-kuvan tekeminen
Ohje mobiilisovellukseen (Android, iOS)
• Kirjaudu
• Uuden kuvan teet +-merkistä
– Valitse kuva laitteeltasi tai kuvaa se nyt
• Siirrä ns. hotspot haluamaasi kohtaan ja muokkaa
sen sisältöä (teksti, oma video tai kuva, YouTube)
– Tuplaklikkaamalla kuvaa voit lisätä näitä kuumia
pisteitä ja niihin sisältöä
• NEXT-kohdasta pääset antamaan kuvallesi
nimen ja halutessasi jakamaan sen somen
kautta  SAVE
• Jos haluat lisätä kuvan kanavallesi,
tee se selaimen kautta

61. Aurasma
Pikaohje auran tekemiseen mobiilisovelluksella
A-logosta saat valikon auki, +-merkistä pääset tekemään auroja:
1. Valitse tai kuvaa OVERLAY (näkyy näytön läpi katsottaessa)
– Oma kuva/video tai sovelluksen valmis 3D-malli
2. Ota kuva TRIGGERistä (kuva, jota katsotaan näytön läpi)
– Asettele overlay sen päälle valiten koko ja sijainti
3. Nimeä aura ja tallenna se yksityiseksi tai julkiseksi
Yksityiskohtaisemmat ohjeet:
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/listty-todellisuus-opetuksessa

62. quizlet.com kulkee mukana ja
harjoitella voi milloin tahansa

63. Quizlet sopii erityisesti sanaston ja
termien harjoitteluun ja testaamiseen
• Vinkkaa oppijoille palvelusta ja linkkaa muutama hyvä oppimisalustalle
• Voit tehdä omia tai käyttää jaettuja, joita voit muokata
• Älä merkitse sanastoharjoituksiin välimerkkejä tms., jos tarkoitus on
tunnistaa sanat myös äännettynä.
– Jos haluat taivutusmuodot: en blomma blomman

64. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen
-lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan
osalta: Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/opetuksen-uusia-tuulia-
tty. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.