1. MIPS-Laskenta MIPS (Material Input per service unit) menetelmä perustuu ekotehokkuusajatteluun ja sen tavoitteena on suhteuttaa tuotteiden ja palveluiden luonnonvarojen kulutus niistä saatavaan palveluun. MIPS-luvun MI on tuotteen ekologisen selkärepun ja tuotteen oman painon summa. MI-kerroin tarkoittaa sitä materiaalien kokonaismäärää kiloina, joka on tarvittu yhden kyseessä olevan raaka-ainekilon tuottamiseksi. MIPS-lukuja lasketaan kertomalla tuotteessa käytetyn raaka-aineen määrä sen raaka-aineen MI-kertoimella. Kerrointen avulla voidaan verrata erilaisten materiaalien ja tuotteiden aiheuttamaa ympäristönkulutusta. Yksikkönä on kg/kg tai t/t. Energianlähteissä ja sähkössä yksikkönä on yleensä kg/kWh ja liikenteessä kg/km tai kg/tkm. (SLL, 2015) 2. Ruokaosuuskunta Ruokaosuuskunta on vuonna 2011 perustettu, 100% osuuskuntalaisten omistama voittoa tavoittelematon organisaatio. Osuuskunnan tavoitteena on luoda uudenlaista, kestävää ja monipuolista ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria. Toiminta rahoitetaan joukkorahoituksella: sato-osuuksia myydään ennakkoon ruokaosuuskunnan jäsenille. Liittymismaksu on 170 € ja vuosittainen satomaksu vuonna 2015 450 €. Ruokaosuuskunta ei saa eikä hae maataloustukia maanviljelyyn. Ruokaosuuskunnan 3,13 ha:n pelto sijaitsee Korson Vallinojalla. Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto - projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Ajatuksena on, että jokaisella on tavallisen vuokraviljelypalstan kokoinen pala eli yksi aari peltoa, josta vastaa palkattu puutarhuri eli kaupunkilaisen oma personal farmer. Pellolla toimii neljä puutarhuria. Puutarhurit hoitavat palstaa ja kertovat, mitä siellä tehdään. Jokainen kaupunkilainen saa olla mukana pellolla talkoissa aina kun haluaa tai viitsii. Minimissään jokaisen osuuskuntalaisen talkoo-osuus pellolla on 10 tuntia vapaaehtoistyötä Ruokaosuuskunnalle. Pellon sato jaetaan kaikkien kesken kerran viikossa (yhteensä 21 kertaa) viidessä eri jakelupisteessä. Vuonna 2014 Ruokaosuuskunnalla oli 180 jäsentä, kaikki muut kotitalouksia, paitsi yksi ravintola, yksi päiväkoti, korson työttömät ry ja ravintolakoulu perho.

1. MIPS-Laskenta
Ruokaosuuskunta
Kim Ståhlberg, Timo Sundman,
Peatta Tervo, Riikka Kallio
Helsingin yliopisto
Elinkaariajattelu
Kevät 2015

2. 2
Sisällys
Sisällys .................................................................................................................................................2
1. MIPS-Laskenta.................................................................................................................................3
2. Ruokaosuuskunta .............................................................................................................................3
2.1. Viljelyn input.............................................................................................................................3
2.2. Sadonjaon input ........................................................................................................................4
3. Laskelmat.........................................................................................................................................4
3.1. Vihannesten input......................................................................................................................4
3.2. Viljelyn input.............................................................................................................................5
3.3. Kuljetukset jakelupisteille.........................................................................................................5
4. Vertailu perinteiseen tuotantoon.......................................................................................................6
5. Tulokset............................................................................................................................................6
6. Yhteenveto .....................................................................................................................................10
Lähteet................................................................................................................................................ 11

3. 3
1. MIPS-Laskenta
MIPS (Material Input per service unit) menetelmä perustuu ekotehokkuusajatteluun ja sen
tavoitteena on suhteuttaa tuotteiden ja palveluiden luonnonvarojen kulutus niistä saatavaan
palveluun. MIPS-luvun MI on tuotteen ekologisen selkärepun ja tuotteen oman painon summa. MI-
kerroin tarkoittaa sitä materiaalien kokonaismäärää kiloina, joka on tarvittu yhden kyseessä olevan
raaka-ainekilon tuottamiseksi. MIPS-lukuja lasketaan kertomalla tuotteessa käytetyn raaka-aineen
määrä sen raaka-aineen MI-kertoimella. Kerrointen avulla voidaan verrata erilaisten materiaalien ja
tuotteiden aiheuttamaa ympäristönkulutusta. Yksikkönä on kg/kg tai t/t. Energianlähteissä ja
sähkössä yksikkönä on yleensä kg/kWh ja liikenteessä kg/km tai kg/tkm. (SLL, 2015)
2. Ruokaosuuskunta
Ruokaosuuskunta on vuonna 2011 perustettu, 100 % osuuskuntalaisten omistama voittoa
tavoittelematon organisaatio. Osuuskunnan tavoitteena on luoda uudenlaista, kestävää ja
monipuolista ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria. Toiminta rahoitetaan joukkorahoituksella: sato-
osuuksia myydään ennakkoon ruokaosuuskunnan jäsenille. Liittymismaksu on 170 € ja vuosittainen
satomaksu vuonna 2015 on 450 €. Ruokaosuuskunta ei saa eikä hae maataloustukia maanviljelyyn.
Ruokaosuuskunnan 3,13 hehtaarin pelto sijaitsee Korson Vallinojalla. Ruokaosuuskunnan
Kaupunkilaisten oma pelto - projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin
kokeilu Suomessa. Ajatuksena on, että jokaisella on tavallisen vuokraviljelypalstan kokoinen pala
eli yksi aari peltoa, josta vastaa palkattu puutarhuri eli kaupunkilaisen oma personal farmer. Pellolla
toimii neljä puutarhuria. Puutarhurit hoitavat palstaa ja kertovat, mitä siellä tehdään. Jokainen
kaupunkilainen saa olla mukana pellolla talkoissa aina kun haluaa tai viitsii. Minimissään jokaisen
osuuskuntalaisen talkoo-osuus pellolla on 10 tuntia vapaaehtoistyötä Ruokaosuuskunnalle. Pellon
sato jaetaan kaikkien kesken kerran viikossa (yhteensä 21 kertaa) viidessä eri jakelupisteessä.
Vuonna 2014 Ruokaosuuskunnalla oli 180 jäsentä, kaikki muut kotitalouksia, paitsi yksi ravintola,
yksi päiväkoti, Korson työttömät ry ja ravintolakoulu perho.
2.1. Viljelyn input
Vuoden 2015 tilattujen taimien määrä on 21 700 kpl ja siemeniä yhteensä 1602 kg. Pellon
lannoitukseen käytetään hevosen lantaa n. 60 tonnia sekä kalkkia n. 3,5 tonnia kaudessa. Lisäksi
kuluu n. 1900 kg viherlannoituskasveja. Maanmuokkaukseen käytetään traktoria noin 250 h,

4. 4
sähkönkulutus on noin 246kwh ja vettä kuluu arviolta 15 000l. Kuljetuskuluja tulee taimien ja
siementen sekä lannan ja kalkin kuljettamisesta pellolle. Ruokaosuuskunnalla on käytössään myös
kylmiö, mutta sen sähkönkulutuksen rajasimme laskennan ulkopuolelle. Viljelyn inputin laskelmien
ulkopuolelle jäi myös osuuskuntalaisten kulkemat matkat vapaaehtoistyöhön pellolle.
2.2. Sadonjaon input
Sato kuljetetaan viiteen sadonjakelupisteeseen biokaasu käyttöisellä pakettiautolla pellolta
Helsinkiin 2 kertaa viikossa yhteensä 21 kertaa, matkaa kertyy noin 2000 km/vuosi.
Osuuskuntalaiset noutavat oman sato-osuutensa jakelupisteistä.
Jakelun kuljetus inputin määrittämistä teimme osuuskuntalaisille kyselyn miten he hakevat oman
osuutensa. Vastauksia saatiin 82 kpl. Noutotapa jakautui taulukon 1 mukaisesti.
Hakutapa kpl %
Auto 23 28 %
Julkinen 14 17 %
Pyörä 30 37 %
Kävellen 15 18 %
Taulukko 1. Sadon noutotavat jakelupisteistä.
57 %:lla autolla/julkisilla liikkuvista vastaajista jakelupiste sijaitsee työmatkan varrella, joten
laskimme hakemisen vain yksisuuntaiseksi tapahtumaksi.
3. Laskelmat
Laskettiin toiminnan luonnonvarojen (abioottinen, bioottinen ja eroosio) sekä ilman MI vuodessa
tuotetulle sadolle. Yksikkönä käytettiin kg/tuotettu vihannes kg. Erillisinä osina laskimme
vihannesten inputin, viljelyn inputin ja sadon kuljetusten sekä noutojen inputin. Vertailimme ROKin
tuotantoa perinteiseen tuotantoon sekä noutojen kanssa että ilman noutoja. Perinteisen tuotannon
kertoimissa ei ole huomioitu noutojen osuutta.
3.1. Vihannesten input
Ruokaosuuskunnan vihannesten materiaalikulutus, MI (kg/kg), on saatu kertomalla koko vuoden
sato kertoimella 1,2. 1,1 kg/kg bioottista +10 % hukkatuotanto. Sadon hukkatuotanto eli tässä naatit
sekä 3-luokan vihannekset oli vuonna 2014 kompostoitu mullaksi. Huomioimme nämä bioottisessa

5. 5
kertoimessa lisäämällä siihen 10 %. Itse vihannesten ei oletettu kuluttavan ilmaa. Vertailussa
perinteiseen tuotantoon kaikille vihanneksille ei vielä toistaiseksi löydy omia MI-kertoimia, joten
olemassa olevia kertoimia käytettiin muille samantapaisille vihanneksille. Olemassa olevat
kertoimet olivat peruna, maissi, kurkku ja papu sekä
kerroinsipuli/mangoldi/purjo/selleri/valkosipuli/varsiselleri/fenkoli/parsakaali/kyssäkaali/lehtikaali/
keräkaali, laskelmissa puhutaan sipulin kertoimesta. Perunan kerrointa käytettiin kaikille
juureksille, pavun kerrointa käytettiin muille yrteille, kurkun kerrointa sovellettiin salaattiin,
rucolaan, tilliin ja basilicaan. Sipulin kerrointa käytettiin kaikkiin kaaleihin, kurpitsaan, pinaattiin ja
maa-artisokkaan.
3.2. Viljelyn input
Ruokaosuuskunta käyttää pellolla hevosen lantaa ja kalkkia sekä viherlannoituskasveja (perus-,
yleis- ja erikoisviljoja) maanparannukseen. Lanta on sivutuote, joten sen osalta tarvitsi huomioida
ainoastaan kuljetus pellolle. Kalkin osalta huomioitiin itse kalkin MI sekä kuljetus. Kuljetuksissa
käytettiin tavaraliikenteen kuorma-auton MI-kertoimia. Viherlannoituskasvit voidaan laskea peltoon
jääviksi, osaksi ekosysteemiä, joten ne jätettiin laskelman ulkopuolelle.
Ostettujen taimien määrä on n. 21 700 kpl ja valtaosa tulee samalta tilalta, joten kuljetuksen MI:ssä
otettiin huomioon ainoastaan kuljetukset tuolta yhdeltä tilalta. Kertoimena käytettiin jälleen
tavaraliikenteen kuorma-auton kerrointa. Taimien kokonaispainoksi multineen arvioitiin 100g.
Taimien multapaakun kooksi arvioimme 50g ja otetun mullan MI-kertoimena käytettiin sen
omapainoa. Ruokaosuuskunta tilaa siemenet Saksasta, läheltä Frankfurtia. Pidämme hyvin
todennäköisenä kuljetuksen tapahtuvan rekalla ja laivalla. Arvioimme maanteitse olevan matkan
500 km:ksi (etäisyys Frankfurt-Lubeck) ja laivamatka 1000 km.
Traktorin kulutukseksi arvioimme 10 l/h, jolla laskimme dieselin MI:n. Itse traktorin MI:n
arvioimme olevan saman verran kuin dieselin.
Lisäksi osuuskunnan biokaasukäyttöisellä autolla tulee ajoja n. 3000 km. Käytimme
henkilöliikenteen pakettiauton kerrointa hyvitettynä 5 %:lla, koska auto toimii biokaasulla.
3.3. Kuljetukset jakelupisteille
Ruokaosuuskunnalla on käytössä biokaasulla toimiva paketti-auto, jolla kuljetukset suoritetaan.
Kuljetuksista kertyy kilometrejä n. 2000. MI-kertoimena käytettiin henkilöliikenteen pakettiauton

6. 6
kerrointa, josta hyvitettiin 5 %. Osuuskuntalaisten noutojen keskimääräiseksi matkaksi
jakelupisteille saatiin 4,61 km. Kertoimina käytettiin henkilöliikenteen MI-kertoimia, kävelylle
kerroin on nolla.
4. Vertailu perinteiseen tuotantoon
Saamiemme tietojen perusteella vertasimme Ruokaosuuskunnan ja perinteisen viljelyn tuottaman
ruokakorin luonnonvarojen kulutusta. Perinteistä viljelyä edustaa tässä kaupasta ostetut tuotteet.
`perinteisessä´ viljelyssä lannoitus on enimmäkseen tehdasvalmisteisia keinolannoitteita. Lisäksi
viljelyssä käytetään kasvinsuojeluaineita eli torjunta-aineita. Pellolla viljellään yhtä tuotetta
kerrallaan, kun taas pienimuotoisessa viljelyssä viljely voi olla monikerroksellista tai monen
tuotteen yhdistelmäviljelyä.
Perinteisen viljelyn etuna voidaan pitää huomattavasti suurempaa satoa/ha ( esim. . Suuri kalusto
myös mahdollistaa tehokkaan kuljetus-, säilytys- ja jakeluketjun. Toisaalta kuljetusmatkat voivat
olla pitkiä, jolloin ympäristövaikutukset suurenevat. Tuotteita menee enemmän hukkaan (kaupoista
tuotteet päätyvät osittain jätelavalle). Torjunta-aineet rikastuvat ravintoketjussa aiheuttaen
terveysvaikutuksia ja biodiversiteetin pienenemistä. Pitemmällä aikavälillä tehoviljelty alue
köyhtyy, kun taas orgaanista lannoitusta saanut maa säilyttää tuotantokykynsä.
Vertailussa kemikaalien aiheuttamia ympäristöhaittoja tai maan pitkäaikaista köyhtymistä (tai
suolaantumista) ei ole huomioitu.
5. Tulokset
Ruokaosuuskunnan (ROK) materiaalijalanjälki MI (abioottinen+bioottinen+eroosio) sekä MI (ilma)
on saatu laskemalla yhteen vihannesten ja viljelyn materiaalinkulutus yhteen. Vihannesten MI
(kg/kg) on saatu kertomalla koko vuoden sato kertoimella 1,2. Vihannesten viljelyn MI on saatu
laskemalla viljelyyn käytettyjen materiaalien, esimerkiksi lannoitteiden ja traktorilla ajelun,
aiheuttamat materiaalipanokset yhteen. Tarkempi erittely on liitteessä 1 (taulukko laskennasta).
Perinteisen tuotannon MI on laskettu kirjallisuudesta saaduilla kertoimilla (sisältää sekä vihannekset
että viljelyn) jokaiselle vihannekselle erikseen toteutuneen vuosituotannon mukaan. Tarkempi
erittely liitteessä 1.
Noutotavan vaikutusta tuotettuun vihanneskiloon ROKin tapauksessa on hahmoteltu erikseen,

7. 7
koska noutotapaa ei ole huomioitu perinteisen tuotannon MI kertoimissa. Valitsimme vertailussa
käytettäväksi yksiköksi MI kg/tuotettu vihannes kg. Tulokset ovat korkeintaan suuntaa antavia, ei
missään tapauksessa tarkkoja. Tulosten tuottamisessa on käytetty karkeaa arviointia ROKin
tapauksessa koska tarkempi analyysi olisi vaatinut prosessin seikkaperäisen analysoinnin eikä
ryhmällä ollut siihen vaadittavia resursseja. Perinteisen tavan laskennassa on eri vihanneksille
käytetty osittain samoja kertoimia, koska julkisista MI-kerroin tietopankeista ei löytynyt MI-
kertoimia eriteltynä vihanneksille joita tarkastelimme.
Kuvaajasta 1 huomataan että ROKissa tuotettu vihanneskilo kuluttaa luonnonvaroja
(abioottinen+bioottinen+eroosio) noin 25 % vähemmän kuin perinteisessä tuotannossa tuotettu.
Toisaalta ROKissa tuotettu vihanneskilo kuluttaa ilmaa enemmän kuin perinteisellä tuotantotavalla
tuotettu. Huomioitavaa kuitenkin on, että todellisuudessa viljelyn MI-luvut voivat olla hieman
korkeammat, koska laskennan ulkopuolelle rajattiin ruokaosuuskunnan käyttämä kylmiö sekä
viljelyn inputien osalta osuuskuntalaisten matkat vapaaehtoistyöhön pellolle.
Kuvaaja 1. Kuvassa vertailtu ruokaosuuskunnassa tuotetun ja perinteisessä t uotannossa
tuotetun vihanneskilon tuottamisessa kuluneiden luonnonvarojen määrää ilman hakemisesta
aiheutuvaa taakkaa.
2.318
3.074
0.773
0.325
ROK Perinteinen
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
kg/kg
MI kg/tuotettu vihannes kg vertailu
(Ei sisällä hakemista)
a+b+e ilma

8. 8
Kuvaajassa 2 on eroteltuna luonnonvarojen ja ilman kulutukset viljelyn ja vihannesten inputien
osalta.
Kuvaaja 2. Ruokaosuuskunnan vihannesten ja viljelyn materiaalipanosten jakautuminen.
Noudot laskettiin kyselyn prosentuaalisen jakauman perusteella (kaikki eivät vastanneet). Laskettiin
noutojen aiheuttama kokonaismateriaalipanos (kg) ja jaettiin se sitten kokonaissadolla (kg), jolloin
saatiin noutojen MI kg/kg. Kuvaajassa 3 on vihannesten ja viljelyn inputien lisäksi mukana myös
kuljetusten osuus. Kuljetusten osuus luonnonvarojen kulutuksessa on pienin, 0,93 kg/tuotettu
vihannes kg. Toisaalta hakeminen lisää luonnonvarojen kulutusta per tuotettu vihanneskilo noin
40 %. Ilman osalta pienempi kuin viljelyn, mutta suurempi kuin vihannesten, joiden MI (ilma) on
nolla.
Kuvaaja 3. Ruokaosuuskunnan vihannesten, viljelyn sekä kuljetusten materiaalipanosten
jakautuminen.
1.2
0
1.12
0.77
0.93
0.13
a+b+e ilma
0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.50
3.00
3.50
kg/kg
ROK MI kg/tuotettu vihannes kg erottelu
vihannekset viljely hakeminen
1.2
0
1.12
0.77
a+b+e ilma
0
0.5
1
1.5
2
2.5
kg/kg
ROK MI kg/tuotettu vihannes kg erottelu
vihannekset viljely

9. 9
Hakemisen materiaalipanos voidaan toisaalta perustellusti ajatella kuuluvan ROKin tuottamaan
vihanneskiloon, koska vihannekset on haettava jokatapauksessa jakelupisteeltä, eikä jakelupisteeltä
saa muita hyödykkeitä kuin ROKin vihannekset. Perinteisen tavan (vihannekset haetaan kaupasta
muiden elintarvikkeiden kanssa samaan aikaa) tapauksessa hakemisesta aiheutuva luonnonvarojen
käyttö jakautuu oletettavasti niin monelle eri hyödykkeelle että sen merkitys nimenomaan haetulle
vihanneskilolle on merkityksetön. Jos hakeminen lisätään ROKin luonnonvarojen kulutukseen, on
se ympäristölle raskaampi tapa kuin perinteinen (Kuvaaja 4.).
Kuvaaja 4. ROKin ja perinteisein tuotannen vertailu, jossa ROKin panoksessa mukan a
hakemisesta aiheutuva luonnonvarojen kulutus.
Kuljetusten osalta teimme myös noutotavan perusteella kolme eri skenaarioita eri noutotapojen
materiaalipanoksen havainnoimiseksi. Kuvaajassa 5 on esitetty skenaariot, jos kaikki noutaisivat
sadon omalla autolla, julkisilla tai pyörällä. Kävelyn jätimme pois, koska kävellen haettuna
materiaalipanos olisi nolla. Selkeästi kaikkein eniten luonnonvaroja sekä ilmaa kuluttava noutotapa
on hakea sato omalla autolla. Julkisilla liikkumisen ja pyöräilyn materiaalipanokset ovat samaa
tasoa.
Jos kaikki hakisivat autolla vihannekset 4,61 km (käyttämämme hakumatkan keskiarvo)
etäisyydeltä (Kuvaaja 5. skenaario Auto), se noin kaksinkertaistaisi hakemisesta aiheutuvan
luonnonvarojen kulutuksen toteutuneeseen verrattuna. Voidaan myös olettaa että hakeminen
muuttuu autoilupainotteiseksi matkan pidentyessä, jolloin todellisuudessa hakemisesta aiheutuva
luonnonvarojen kuluminen on tässä toteutunutta suurempi. Ei kuitenkaan niin suuri kuin jos kaikki
3.25
3.07
0.90
0.32
ROK Perinteinen
0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.50
3.00
3.50
kg/kg
MI kg/tuotettu vihannes kg vertailu
(Mukana ROKin vihannesten hakeminen)
a+b+e ilma

10. 10
hakisivat autolla. Hakemistavalla on merkitystä luonnon kannalta, varsinkin pidemmillä matkoilla.
Kuvaaja 5. Kuljetusskenaariot
6. Yhteenveto
ROKissa tuotettu vihanneskilo näyttäisi kuluttavan luontoa enemmän jos hakeminen otetaan
mukaan laskuihin ja olevan luonnon kannalta kestävämpää jos hakemisesta aiheutuva
luonnonvarojen kulutus jätetään laskuista. ROKin tavoite luoda uudenlaista kestävää ruokatuotantoa
näyttää tulosten valossa olevan mahdollista, ja mahdollisesti se on käytännössä tässä tavoitteessaan
onnistunutkin. Näiden tulosten valossa hakutapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, etenkin
pitkillä matkoilla, jos tuotannon kestävyyttä luonnon kannalta haluaa parantaa.
Jos edellä esitelty materiaalijalanjäljen analysointi kiinnostaa enemmän, suosittelemme tarkemman
analyysin tekoa liitteessä 1 eritellyin tekijöin jolloin tulokset olisivat huomattavasti lähempänä
totuutta.
0.93
2.11
0.52 0.58
0.13
0.24
0.11 0.08
0
0.5
1
1.5
2
2.5
Toteutunut Auto Julkinen Pyöräily
Kuljetusskenaariot
MI kg / tuotettu vihannes kg
MI/tuotettu vihanneskilo MI (ilma)/tuotettu vihanneskilo

11. 11
Lähteet
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips/mips-lukuja
Ruokaosuuskunnan varapuheenjohtaja Olli Repo
www.ruokaosuuskunta.fi
https://www.facebook.com/pages/Kaupunkilaisten-oma-
pelto/221040347906045?sk=info&tab=page_info