SlideShare a Scribd company logo

Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus

•
•
Sonera
Sonera

Soneran kolmas Uuskasvu-kirja tarjoaa näkökulmia tämän vuosikymmenen kenties tärkeimpään aiheeseen: millainen rooli digitalisaatiolle annetaan Suomen kilpailukyvyn kohentajana? Kykenemmekö valjastamaan digitalisaation lupauksen uusista markkinoista ja tehokkaammasta julkisesta sektorista, vai jääkö kohtaloksemme markkinaosuuksien menettäminen uusille kilpailijoille?

Technology
1 of 144
Download to read offline
Digitalisaatio on yksi tämän vuosikymmenen keskeisimpiä tuottavuuteen, työhön ja kilpailukykyyn liittyvistä ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologia on aikaansaanut merkittävän tuottavuusloikan tietotyössä ja automaatio on ollut teollistuneiden maiden kilpailukyvyn edellytys. Nyt digitalisaatio tuo yhteen sekä tietotyön, suorittavan työn ja teollisuuden kasvunäkymät. Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus on Soneran Uuskasvu-kirja- sarjan kolmas osa. Kirja pohtii, millainen rooli digitalisaatiolle Suomessa annetaan kansallisen kilpailukyvyn kohentajana. Kykenemmekö valjasta- maan digitalisaation lupauksen uusista markkinoista ja tehokkaammasta julkisesta sektorista, vai jääkö kohtaloksemme kalliiden rakenteiden ylläpitäminen ja markkinaosuuksien menettäminen uusille kilpailijoille? Ratkaisu tehdään joko itsenäisesti tai meidän puolestamme. Tämä kirja luo kokoavan katsauksen digitalisaatioon Suomessa ja toimii puheenvuorona tähän kansakunnan kohtalonkysymykseen. Uuskasvunpolut–Digitalisaationlupaus Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus ”Minulle digitaalisaatio tarkoittaa sitä, että sen avulla voidaan lisätä olennaisesti järjestelmän älykkyyttä seuraavien vuosikymmenten aikana.” – Markku Wilenius ”Digitalisaation lupaus ei ole tietenkään mitenkään uniikki meille. Kyse on vain siitä, kuka sen tilan täyttää.” – Petri Rouvinen Digitalisaation lupauksen lunastaminen: • Valitse polku ja etene sitä pitkin • Etsi suurta, tee sitä mikä on tänään mahdollista • Tee muutokselle tilaa • Älä pelkää virheitä • Valitse roolisi ja usko siihen • Verkostoidu parhaiden kanssa • Keskustele haasteista • Johda muutosta • Varmista turvallisuus • Pidä digitalisaatio toiminnan ytimessä linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA:
Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus
Digitaalisuudesta puhuu näinä aikoina jokainen. Toistakymmentä vuotta sitten puhuttiin että kaikki mikä voidaan digitalisoida, tullaan myös digitalisoimaan tässä maailmassa. Tällä polulla olemme vasta aivan alkuvaiheessa. Kuten aina suurissa globaaleissa trendeissä käy, lyhyellä aikavälillä vaikutus tuntuu hitaalta ja pieneltä, mutta jälkeen- päin katsottuna vaikutus osoittautuu valtavaksi. Meillä on nyt lupa odottaa merkittävää tuottavuuden ja kilpailukyvyn kohentumista digitalisaation erilaisten vaikutusten ansiosta. Kun tulin Suomeen vuoden 2012 alussa, ensimmäinen asia jonka kuulin oli, että Suo- men talouden tilanne on nyt huono, mutta kuuden kuukauden kuluttua se paranee. Olen nyt kuusi kertaa kuullut tämän saman tarinan. Talouteemme on tänä aikana kertynyt paljon korjausvelkaa. Aika näyttää, olemmeko päässeet jo kasvuun kiinni. Mutta juuri nyt tilanne on, että vienti ei vedä ja hyvinvointivaltion lasku kasautuu. Ei Suomi ole ollut ongelmineen yksin. Matalat ajat ovat yhdistäneet Eurooppaa tällä vuosikymmenellä. Taantuman kokemus on ollut kipeällä tavalla yhteinen. Ja vastaavasti viime aikoina erot ovat syntyneet siitä tosiasiasta, että kun ajat ovat epävakaat, vain parhaat menestyvät. Tätä vuosikymmentä on Suomessa leimannut kasvava tarve löytää oikea kehi- tyksen suunta. On etsitty lääkettä, joka nostaisi suomalaisen kilpailukyvyn jälleen kärkikastiin. Lukijalle Julkaisija: TeliaSonera Finland Oyj Toimitus: Stella Kallionpää ja Riitta Grönroos (TeliaSonera) Kirjoittajat: Jari Manninen (TeliaSonera), Vesa Brandt (toimittaja), Stella Kallionpää (TeliaSonera) ja Marko Lepola (TeliaSonera) Liitteen kirjallisuuskatsaus: Leo Bergman (Aalto-yliopisto) Ulkoasu ja graafinen suunnittelu: Matti Riikonen (Imagemaker) Valokuvat: Vesa Brandt, Teemu Ullgren (Pekka Sivonen, s.96), Pekka Pajuvirta (Juhani Eskola, s.96), Sami Perttilä (Laura Räty, s.96), CGI (Karri Salminen, s.104), Anna Huovinen (Minna Kivimäki, s.104), Nina Fagerholm (Thomas Hallbäck, s.104), Olli Karttunen (Roope Mokka, s.137), Mika Kanerva (Saku Mäkinen, s.196) Painatus: Vammalan kirjapaino Oy Copyright: TeliaSonera Finland Oyj ISBN 978-952-5187-94-6 TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2015 3
Työpäivien pidentäminen ja henkilökohtaisen työmäärän lisääminen voi ratkaista kansallisen kilpailukyvyn ongelman vain osittain. Tässä mallissa kysymys kuuluu, kuinka paljon pidempiä työpäiviä olemme valmiita – tai kykeneviä – tekemään? Suuremmat ja kestävämmät ratkaisut syntyvät toisen polun kautta. Tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden kasvattamiseen. Digitalisaation lupaus on lupaus yhteiskunnan lävistävästä tuottavuusloikasta. Perinteisesti tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut uusia toimintatapoja tietotyössä. Se on tehnyt työstä paitsi mielekkäämpää ja joustavampaa, myös monilla tavoin tehokkaampaa. Nyt digitalisaation tekniikat murtautuvat uusille alueille. Kun aikaisemmin ICT heijastui valkokaulustyöhön, nyt vaikutukset tuntuvat sinikaulusaloilla. Jo toistakymmentä vuotta sitten puhuttiin siitä, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan. Tänä päivänä tämä visio vaikuttaa toteutu- van. Digitalisaatiojuna tuntuu nyt kulkevan vauhdikkaasti eteenpäin. Ilmassa on sähköä: kun katsoo ympärilleen, voi huomata, että itse asiassa moni asia on jo uudella tolalla. Jokainen on varmasti huomannut jo lupaavaa kehitystä eri toimialoilla. Julki- sella sektorilla palveluväylähanke ja digitaalisen tunnistautumisen edistäminen ovat oikeansuuntaisia askeleita kohti palveluiltaan kattavampaa ja kustannus- rakenteeltaan järkevämpää valtiota. On nähtävissä uutta nousuvirettä työn tuottavuudessa ja Suomen taloudessa laajemminkin. Muutoksen merkki on osaltaan se, että digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Digitalisaatiota määrittävät kaksi asiaa: globalisaatio ja 24/7/365. Digitaalinen maailma on aina auki ja aina päällä. Tässä maailmassa odotusarvo on, että olemme jatkuvasti ja joka paikassa saavutettavissa. Mitä digitalisaatiokehitys tarkoittaa toimintaympäristöjen ja työtapojen suhteen? Voidaan todeta, että kun siirrämme toimintaa, prosesseja ja palveluita digitaaliseen ja sähköiseen muotoon, liiketoiminnan ympäristö ja organisaatioiden riskiympäristö muuttuvat. Kyberturvallisuus on yhä tärkeämmässä roolissa, jopa niin, että sitä ei sovi sivuuttaa organisaatioiden johdon agendaltakaan. Sonera on yritys, joka itsekin on keskellä suurta murrosta. Digitalisoituvassa maailmassa operaattorin rooli muuttuu ja kohdentuu jatkuvasti. Tietointensiivisen yhteiskunnan kehitys kyseenalaistaa vanhoihin toimintamalleihin ja oletuksiin perustuvien alojen jatkuvuuden. Operaattorit ovat tämän murrosaallon keskiössä: liiketoimintamme perusteita haastetaan jatkuvasti. Uudistuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja selvää visiota huomispäivän maailmasta. Toimintakentän muutos on johtanut Soneran pohtimaan digitalisaation vaikutuksia myös laajemmassa kontekstissa. Tämän kirjan myötä haluamme jälleen ottaa osaa kansalliseen keskusteluun uusista kasvupoluista. Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus on jatkoa Soneran vuonna 2010 julkaistulle Uuskasvua ymmärtämässä ja 2012 julkaistulle Uuskasvun anatomia -teoksille. Johdannon jälkeen kirja syventyy luvussa kaksi niihin haasteisiin, joita tänä päivänä kansakuntamme kohtaa, ja luku kolme pohjustaa digitalisaatiota tietoyhteis- kuntakehityksen jatkumona. Luvussa neljä käydään läpi digitalisaation avainilmiöitä. Viides luku pohtii digitalisaation johtamista ja potentiaalia työn tuottavuuden lisääjä- nä. Luku kuusi toimii kaukoputkena lähitulevaisuuteen: luomme esimerkinomaisen katsauksen seuraavan vuosikymmenen terveydenhoitoon ja liikenteeseen, ja niihin murroksiin, joita digitalisaatio mahdollisesti näillä aloilla aiheuttaa. Seitsemännessä luvussa kokoamme yhteen digitalisaation mahdollisuuksia ja opetuksia, ja luonnos- telemme niitä rytmittämään muutosta kohti tuottavampaa ja tehokkaampaa työtä. Kun digitalisaatio ilmiönä on esitelty, annamme puheen- vuoron haastattelemillemme asiantuntijoille ja vaikuttajille. Kirjan yhteiskunnallinen painoarvo ja puhuttelevuus on pitkälti näiden näkökulmien ansiota. Haluankin tässä kohtaa sydämellisesti kiittää niitä näkijöitä ja tekijöitä, jotka antoivat oman panoksensa kokonaisuuteen haastattelui- den muodossa. Te tarjoatte lukijoillemme ja asiakkaillem- me kirkkaan näkymän siihen, missä vaiheessa ja vauhdissa suomalainen digitalisaatiojuna tänä päivänä on, ja mihin suuntaan se kulkee. Valdur Laid, toimitusjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj. 4 5
LUKIJALLE | Valdur Laid TIETO ON TÄMÄN AJAN ÖLJY | Luku 1 TILANNEKUVA 2015 – MURROS VAI JÄMÄHTÄMINEN? | Luku 2 TIETOYHTEISKUNNASTA DIGITALISAATIOON | Luku 3 DIGITALISAATION MONET KASVOT | Luku 4 4.1. Digitaalisuuden teknologiaperusta 4.2. Teknologiailmiöiden laajentumat 4.3. Digitalisaation sosioekonomistiset ilmiöt 4.4. Digitalisaatio ja liiketoimintamallit 4.5. Onko elämää hypetyksen ulkopuolella? DIGIHYPETYKSESTÄ DIGITUOTTAVUUTEEN – Mitä se vaatii johtamiselta? | Luku 5 HEIJASTUMIA SUOMESTA VUONNA 2025 | Luku 6 Suomen terveydenhuolto vuonna 2025 Suomen kaupunkiliikenne vuonna 2025 DIGITALISAATION LUPAUKSEN LUNASTAMINEN | Luku 7 PUHEENVUOROJA DIGITALISAATIOSTA Resurssikysymys | Markku Wilenius Uskallus katsoa tulevaisuuteen | Jyrki Kasvi Kuinka kasvaa suuremmaksi niukkuuden maailmassa? | Roope Mokka Sosiaalinen pääoma on parasta pääomaa | Mika Anttonen Uusi vihreä oksa? | Petri Rouvinen Häiriösumu vaatii itsekuria | Jyri Engeström Päättävä digitaalinen jälkikirjoitus | Timo Airaksinen Kuka omistaa tiedon? | Antti Poikola ja Ossi Kuittinen Turvallisuus on luottamusta | Arto Räty Suomi tarvitsee robottistrategian | Cristina Andersson Älykkyys on markkinoilla pysymisen ehto | Aarne Halme Yritys on tehty kestämään | Anne Berner Aineettomasta fyysiseen, fyysisestä aineettomaan | Anni Ronkainen Jakolinja on tässä | Leena Mörttinen Ei ensimmäinen, vaan ensimmäisten joukossa | Saku Mäkinen Kasvuyritysten kasvattajat | Inka Mero Muutoksen keskellä | Hanno Nevanlinna, Futurice Oy Korkea perussuorituksen taso | Tuomas Routto, Reaktor Innovations Oy Lukutaito on digikansalaisen perusosaamista | Marjukka Peltonen, HelMet-kirjasto Pelisilmää digimarkkinoille | Antti Tiihonen, Veikkaus Oy 0–100 | Jussi Lystimäki, Tori.fi Uusi peluri | Pekka Lemettinen, Suomen Vahinkovakuutus Oy Digitaalisen verokirstun saranat kuntoon | Markku Heikura, Verohallinto Paloletkusta ei voi juoda tulevaisuudessakaan | Lauri Kivinen, Yleisradio Oy Median tulevaisuus muurin varjossa | Johanna Suhonen, Kauppalehti Rohkeasti laatikon ulkopuolelta | Pekka Ylihurula, S‐Pankki Oy Puheenvuoro kuluttajalle | Lauri Ant-Wuorinen, Plastex Oy Puusta pitkään | Erkki Tolvanen, Piklas Oy Rohkeus ja äly | Timo Taalas, ZenRobotics Oy Älykäs logistiikka mullistaa jätehuollon | Pirkka Palomäki, Enevo Oy JÄLKISANAT –Tehokkuus, kasvu ja uusi liiketoiminta | Petri Niittymäki LIITE: Digitaalinen liiketoiminta – akateeminen kirjallisuuskatsaus Sisällysluettelo linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: 3 8 18 30 42 48 56 66 73 75 76 92 95 103 112 121 122 129 137 143 150 155 159 165 173 177 181 185 188 193 196 201 204 207 210 215 219 223 227 231 235 239 244 249 252 258 264 266
Vuonna 2011 maailmassa oli arvion mukaan dataa 1,8 tsettatavua eli 1800 miljardia gigatavua. LÄHDE: IDC, The Digital Universe DATAN MÄÄRÄ KASVAA NOIN 40% VUOSITTAIN. Globaalin talouden kehitys pakottaa meitä etsimään uusia tuottavuuden ja kasvun lähteitä. Kulloinkin jälkikäteen ym- märretään paremmin, mikä oli se voima, joka piti kehityksen liikkeessä. Teollistumisen lähteenä oli höyry, seuraavan aallon mahdollisti sähkö, tämän jälkeen öljy määritti sekä kulutusta että liikkumista. Tietotekniikan kehitys kohti digitalisaation aikaa on nostanut tiedon tuottavuuden tärkeimmäksi lähteeksi. Tieto on tämän ajan öljy. Luku 1 201920152011 Tieto on tämän ajan öljy 8 9
Kun Eurooppa siirtyy vuoteen 2016, takana on jo melkein vuosikymmenen mittainen synkkä kausi. Kun maailma vajosi ennätysmäiseen lamaan vuonna 2007 Yhdys- valloista alkaneen finanssikriisin myötä, hyökyaallon vaikutukset tuntuivat kaikissa länsimaissa. Toipuminen on ollut epätasaista: kriisin jälkeen esiin ovat nousseet vahvimmat ja ketterimmät. Suomi ei ole kuulunut kumpaankaan kategoriaan. Olemme kansakuntana suurien haasteiden edessä. Maata vaivaa yhtäaikaisesti väestön ikääntyminen, vientiteollisuuden vauhdin hidastuminen ja työn tuottavuuden haasteet. Suuria linjoja katsoessa Suomen vaihtotase on heikentynyt voimakkaasti vuoden 2007 jälkeen. Uhkana on, että käsillä on uusi normaalitila, jonka huippuhet- ket ovat ainoastaan heikkoja kaikuja niistä vahvoista ajoista, jotka nostivat Suomen edellisestä suuresta lamasta. Talouskasvun kannalta katsottuna voidaan sanoa, että Suomi on menettänyt lähes kokonaisen vuosikymmenen. Tästä syystä hyvinvointivaltion rakenteisiin kohdistuvat nyt sen historian suurimmat paineet. Jos köyhät vuodet jatkuvat, on mahdollista, että seuraava sukupolvi perii yhteiskunnan joka on epätasa-arvoisempi, armottomampi ja toimintaedellytyksiltään rajatumpi ja riippuvaisempi kuin nyt. Silloin me olemme kansakuntana epäonnistuneet. Kansantalouden jyrkkä syöksy haastaa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat etsimään uusia kasvu- ja tehokkuuspolkuja. Suomalaisen hyvinvointivaltion selviämisen ehtoina ovat sekä vientiteollisuuden renessanssi että julkisen sektorin toiminnan tehostaminen. Julkisessa keskustelussa uhkakuvat ovat selkeitä. Kuinka kirkkaina näyttäy- tyvät mahdollisuudet? Jos kansakuntaa kuristavaa tiukkaa pirunnyrkkiä yrittäisi edes hieman raottaa, mistä tulokulmasta savottaan kannattaisi lähteä? Tieto- ja viestintäteknologian ajatellaan mahdol- listavan samanlaisen tuottavuushypyn kuin aiemmin höyryvoima tai sähkö. Höyryvoiman keksimisestä kului noin sata vuotta sen yleistymiseen ja sähkövoima mullisti teollisuutta merkit- tävästi myös noin sadan vuoden viiveellä. Tieto- ja viestintäteknologian modernit ensiaskeleet otettiin vasta 1940-luvulla. Tietotekniikan nousu jokapäiväiseen elämään tapahtui 1970–80-luvuilla, ja globaalin tietoverkon yleistyminen tapahtui viimeistään 1990-luvun lopussa. Historialliseen kontekstiin sijoitettuna ja höyryyn ja sähköön verrattuna ICT on todennäköisesti edelleen kehityskaarensa alkupäässä. Siitä huolimatta vaikutukset ovat jo nyt tuntuvia. ”Ihmiskunta on vasta aivan alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Se on talou- dellisena ilmiönä samanlainen kuin sähkö sata vuotta sitten ja höyrykone ennen sitä. Samalla tavalla kuin sähkö on hyödyttänyt ihmiskuntaa ja taloutta viimeisen sadan vuoden aikana, tieto- ja viestintäteknologia saattaa hyödyttää niitä seuraavat sata vuotta. Nämä kolme isoa keksintöä ovat keskenään samanarvoisia, ja niiden vaikutus on samansuuruinen. Tietysti tieto- ja viestintäteknologian merkitystä voimme vasta arvailla.” – Antti Tanskanen, Uuskasvua ymmärtämässä, 2010 Digitalisaation lupaus ”Iso kysymys on, pystyykö Suomi tuomaan disruptioita näille jokapäiväisen elämän ytimessä oleville alueille. Eli tuomaan digitaalisen asumisen, digitaalisen liikkumisen ja digitaalisen ruuan meidän pöytäämme.” – Roope Mokka Kun katsotaan digitalisaation perustana olevia teknisiä sovelluksia, voidaan todeta, että digitalisaation lieveilmiöt ja pohjavirtaukset ovat olleet läsnä pitkään. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen työn tuottavuuden ja liikevaihdon lisääjänä ei ole ollut millään muotoa marginaalinen ilmiö tällä vuosituhannella. Erityisesti tietoin- tensiivisillä aloilla ICT-ratkaisut ovat saaneet aikaan järjestelmällistä evoluutiota työn tekemisen tavoissa ja niiden tuottavuudessa. Tämä muutos on ollut asteittaista ja siinä määrin verkkaista, että kankeammatkin toimijat ovat ehtineet mukaan kyytiin. Kun puhutaan digitalisaatiosta, puhetavoissa usein heijastuu evoluution sijaan revoluution eetos. Digitalisaatiossa viitataan nopeaan muutokseen, hyökyaaltoon, joka pyyhkäisee yli yhä useamman toimialan ja toimijan. Digitalisaation kautta ymmärretyssä murroksessa ensisijaisen tärkeää on oppia mukautumaan jatkuvaan muutokseen ja siihen ajatukseen, että vanhassa maailmassa menestykseen johtaneet toimintamallit saattavat digitaalisessa maailmassa kätkeä sisäänsä tuhon siemenen. Nokian romahdus matkapuhelinvalmistajana on paraatiesimerkki siitä, kuinka liian tiukasti menneisyyteen ankkuroitunut aikahorisontti voi upottaa tukevim- minkin seilaavan laivan. Digitalisaatiokehityksen moottorit ovat sekä teknisiä että inhimilliseen toimintaan ja uskomuksiin perustuvia. Digitalisaation avainteknologioiden yleistyminen ja käyttökustannusten putoaminen on tuonut uusia, tehokkaampia toimintamalleja muun muassa pilvipalveluiden ja esineiden internetin kautta. Teknologia itsessään ei kuitenkaan muuta mitään. Sen soveltamiseen tarvitaan oikeanlainen asenne ja näkemys toiminnan mahdollisuuksista. Voimakkaasti hype- tetty digitalisaatio ruokkii kattokäsitteenä tätä asenneilmastonmuutosta ja osaltaan vauhdittaa digitalisaation lieveilmiöiksi miellettyjä murroksia: juuri nyt on muodikasta sovitella digitalisaation odotuksia jatkuvasti uusiin yhteyksiin. Kun inhimillinen “Ihmiskunta on vasta aivan alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Se on taloudellisena ilmiönä samanlainen kuin sähkö sata vuotta sitten ja höyrykone ennen sitä.” – Antti Tanskanen Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy10 11
mielikuvitus on kollektiivisesti laitettu liikkeelle, muutoksen voima on pitelemätön. Yhteinen tulema teknisestä ja sosiaalisesta muutoksesta on, että digitalisaation myötä ja sen aikakaudella muotoillaan uudet toimintamallit, säännöt ja valta-asetel- mat. On syntynyt maailmanlaajuinen kilpajuoksu siitä, kuka valjastaa digitalisaation lupauksen nopeimmin, tehokkaimmin ja kekseliäimmin. Tähän haasteeseen on tartuttava. Suomen kansantaloudelle digitalisaatio on uhka siksi, että kilpailu on nyt ja jatkossa globaalimpaa kuin koskaan ennen. Muun muassa verkkokauppojen invaasio on osoittanut, että suomalaiset toimijat haastetaan yhä uusilla aloilla. Tässä asetelmassa on jo huomattu, että ei ole sellaista muuria tai kivijalkaa, joka digitalisaation voisi torjua. Maan vähittäistavarakauppa kipuilee ja huojuu, kun saksalaiset ja ruotsalaiset verkkokauppatoimijat haukkaavat oman osuutensa ennen niin uskollisesta asiakaskunnasta. Mahdollisuudeksi digitalisaatio muuttuu silloin, kun asetelma ymmärretään kääntää ympäri, kun puolustuksellisesta asemasta päästään tiukkaan etunojaan. Torjuntataistelun sijaan on valmistau- duttava radikaalisti muuttamaan omaa positiota ja ottamaan riskiä maan rajojen ulkopuolelta. Myös suomalaiset voivat valloittaa maailmanmarkkinoita. Digitaaliset työkalut ovat enemmän kuin koskaan kaikkien saatavilla. Kysymys on oikean asenteen ja näkemyksen hankkimisesta. Tämä kirja on kolmas Soneran Uuskasvu-sarjassa Uuskasvu, neogrowth, on professori Pentti Malaskan luoma käsite, joka pyrkii määrittelemään ja rajaamaan uudelleen reaalisen talouskasvun ehtoja ja kestävää kehitystä. Resurssien riittävyyden problematiikkaan ja ihmiskunnan kohtalonkysy- myksiin keskittynyt Malaska oli suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen uranuurtajia. Malaska toimi myös kansainvälisen tulevaisuudentutkimuksen keskustelufooru- min Rooman klubin jäsenenä lähes sen alkumetreiltä saakka. Kun Rooman klubin kohua herättänyt Kasvun rajat -raportti julkaistiin 1972, Suomessakin virisi väittely siitä, millaisilla ehdoilla ihmiskunta voi hyvinvointiaan kestävästi lisätä. Raportin tarkoitus oli avata keskustelua kasvun reaalisista mahdollisuuksista, mutta aiheesta tulikin valtaeliitille kiusallinen. Keskustelua seurattuaan Malaska tuli johtopäätökseen, että kasvu on politiikoille ja talouselämälle niin pyhä käsite, että sitä ei kannata liiaksi yrittää kyseenalaistaa. Tarvitaan rakentavampi tulokulma. Kun kasvuun lisätään neo-etuliite, käsitteen luonne muuttuu rajaavasta eteenpäin katsovaksi. Uuskasvu-käsitteen viesti siis on, että kasvun rajojen sijaan on etsittävä uusia, kestävän kasvun polkuja. Polkuja jotka olisivat hieman innovatiivisempia ja liike-elämälle sopivampia. Soneran Uuskasvu-kirjasarja tutkii ja happotestaa Malaskan uuskasvun teesejä suomalaisen yhteiskunnallisen elämän ja elinkeinoelämän kentällä. Missä ovat kansalliset vahvuutemme kestävämmän ja tuottavamman tulevaisuuden rakentami- sessa? Keitä ovat ne näkijät ja tekijät, jotka ovat jo löytäneet keinoja nousta seuraa- valle tuottavuuden portaalle? Mikä on tieto- ja viestintätekniikan rooli ja toimijoiden vastuu? Kun kirjoitimme Sonerassa ensimmäisen Uuskasvu-kirjan vuonna 2010, oli Suomen kilpailukykykeskusteluiden ytimessä visio osaamisyhteiskunnasta. Keskus- teluissa vilahteli myös tietotyön tuottavuus ja toisaalta ihmisten jaksaminen. Puhuttiin jopa käsitteestä työpahoinvointi, joka oli perintöä finanssikriisin aiheuttamasta talouden lamaannustilasta. Kohtasimme asiakaskeskusteluissa useimmiten vain kustannusten säästämisen haasteita ja vain satunnaisesti strategista uudistumista. Samaan aikaan IT:n teknologinen suorituskyky oli jatkanut kehitystä samalla eksponentiaalisella käyrällä kuin ennenkin, hyödyt eivät vain tuntuneet siirtyvän työn tuottavuuteen. Teleoperaattorin rooli on luonnostaan pohtia asioita viestinnän ja tietotekniikan kautta. Mietimme, voisiko tuottavuus kasvaa ja jaksaminen parantua, jos ymmärtäi- simme paremmin tapojamme kommunikoida työelämässä. Havaintomme on, että uutta viestintätekniikkaa ei useinkaan ole tuotu työelämään johdetusti. Tyypillistä on, että uusi laite tai ratkaisu otetaan käyttöön ja toivotaan, että se ajautuu osaksi parhaita käytäntöjä ja syrjäyttää työstä tehottomammat toimintamallit. Tietotyön lähihistoria tuntee useita loistavia esimerkkejä työtapojen murroksista, jotka ovat nostaneet työn tuottavuuden uudelle tasolle ja muuttaneet konkreettisella tavalla välitöntä kokemusympäristöämme. Samalla muutamat työvälineet ovat siirty- neet pysyvästi historiaan. Esimerkiksi erilliset pöytätietokoneet ja henkilökohtaiset tulostimet ovat lähes kokonaan kadonneet. Oikein sovellettuina uudet välineet lisäävät radikaalisti tehokkuuttamme. Kuiten- kin, kun tutkimme toimintamalleja hieman lähemmin, huomasimme myös, että paljon uusia välineitä oli tuotu käyttöön vain vanhojen lisäksi ja että tehottomat toimintatavat oli ainoastaan toteutettu uudella välineellä. Ja joskus oli niin, että nämä uudet työvälineet soveltuivat vanhoihin toimintamalleihin huonommin kuin edeltäjänsä. Ajan henki on, että työssä pitää antaa nopeuden, tehokkuuden ja tuottavuuden vaikutelma. Viestinnässä se tarkoittaa, että sähköposteja lähetetään eteenpäin lisäämällä viestiketjuun yhä uusia vastaanottajia – ja varmuuden vuoksi säilyttämällä On syntynyt maailmanlaajuinen kilpajuoksu siitä, kuka valjastaa digitalisaation lupauksen nopeimmin, tehokkaimmin ja kekseliäimmin. Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy12 13
vanhat ketjussa. Näin tehottomuus siirtyy eteenpäin, mutta tunne tärkeydestä ja kiivaasta työn rytmistä on kaikilla. Tuottavuuden näennäisen muodon tavoittelussa itse asia voi unohtua. Kun vastuu katoaa loputtomaan viestivirtaan, viestintä muuttuu tuottavuustekijästä kapulaksi rattaissa. Silloin kukaan ei kysy, kuinka moni päivän sadoista sähköposteista varsi- naisesti edisti yhteistä asiaa, ja kuinka moni edellytti, että juuri viestin vastaanottaja tekee asialle jotain. Ehkä viestimme paljon vain siksi, että haluamme näyttää tuottavilta, verkottuneil- ta, sosiaalisilta ja näkyviltä? Palataan uuskasvun ideaan. Tieto- ja viestintätekniikan nousun on sanottu aiheut- tavan samanlaisen yhteiskunnallisen ja elinkeinoelämän murroksen kuin aikanaan höyry siirryttäessä maatalousyhteiskunnasta teolliseen aikaan. Meneillään on uusi murroskausi – olemme siirtymässä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Jos höyry- ja sähkövertausta jatkaa, niin sähkön kulta-ajat ajoittuivat 1950- ja 1960-luvuille, jolloin prosessiteollisuus saavutti asemansa. Tätä seurasi öljyn aikakausi. Öljy ja sen jalostaminen polttoaineiksi ja muoveiksi mahdollistivat varsinai- sen kulutusyhteiskunnan synnyn. Öljy myös oli liikkumisen vapauden mahdollistaja ja siten kiihdytti kulttuurien sekoittumista supistamalla etäisyyksiä. Öljystä tuli jopa suurvaltapolitiikkaa määrittävä voima. Nykyhetkessä öljyn merkitys alkaa väistyä ja sen tilalle rinnalle nousee abstrakti hyödyke, tieto. Tiedolla ei ole itseisarvoa vaihdannan kohteena. Tiedon arvo realisoituu hyödykkeenä vasta kun sitä käytetään, jaetaan ja yhdistellään uudeksi tiedoksi. Tämän lisäksi perustavanlaatuinen ero muihin hyödykkeisiin on, että tieto ei kulu sitä käytettäessä. Se voidaan jakaa ja yhdistää toiseen tietoon yhä uudelleen ja uudel- leen. Tieto myös liikkuu millisekunneissa maailman toiselle laidalle. Teollisen ajan logiikkaan ankkuroituneille tieto on suorastaan hämmästyttävä raaka-aine. Teollista analogiaa jatkaaksemme tieto on tämän ajan öljy. Kun valmistava teollisuus siirtyi Aasian maihin, arveltiin että Suomen kaltaisissa maissa teollisuustyön tilalle syntyy tietotyön työpaikkoja. Kansallisen kilpailukyvyn arvioitiin saavan tuulta purjeisiin tietotyön tuottavuudesta. Ongelmaksi alkoi muodostua, että tietotekniikan mahdollisuudet kehittyivät nopeammin kuin tietotyön tuottavuus. Pilviä vakaan ja seesteisen yhteiskunnan taivaalle toivat myös huoli tietotyöntekijöiden hyvinvoinnista ja toisaalta kestävän kehityksen edellytysten heikkenemisestä. Tietotyön tuottavuusongelmat kulminoituvat tiedon jakamisen problematiikkaan. Tietoa jaetaan minäkeskeisesti: viestintäväline ja tiedon välitysmuoto valitaan itselle helposta näkökulmasta, ei niinkään vastaanottajan kannalta. Tuttuja välineitä käytetään sellaisiinkin asioihin, joihin ne eivät sovellu. Eri organisaatioiden henkilöstötutkimusten tuloksia vertailtaessa huomataan, että samat asiat nousevat kehityskohteiksi vuodesta toiseen useimmissa organisaatiois- sa: tieto ei kulje ja yksiköiden välinen yhteistyö ei toimi. Ongelmaan puututaan tyopaikoilla järjestämällä yhä enemman lähinnä informatiivisia kokoontumisia, joissa ei päätetä mistään eikä tuoteta mitään uutta. Koska johto kokee olemassa- olonsa tarkoitukseksi tiedonkulun ja yksiköiden välisen yhteistyön parantamisen, kokoontumisiin kutsutaan yhä enemmän väkeä. Seurauksena on entistä enemmän työpahoinvointia, kun työpäivät kuluvat erilaisissa kokouksissa, ja paine varsinaisten työtehtävien kasautumisen myös pakottaa tietotyöntekijät venyttämään työpäiviään iltoihin ja viikonloppuihin. Kun tehottomuus kertautuu, tietotyön lupaus muuttuu tietotyön kiroukseksi. Tuottavuusvajeeseen on löydettävä muita ratkaisuja. Ilmiönä digitalisaatiossa on paljon samaa kuin parin vuosikymmenen takaisessa tietoyhteiskun- takeskustelussa. Erona on, että nyt digitalisaatio- keskustelussa työn tuottavuuteen liitetään ajatuksia tietotyön automatisoimisesta. Samaan aikaan robotteja ajatellaan valjastettavan sellaisiin työteh- täviin, joiden työvoimapula nähtiin vielä muutama vuosi sitten palveluyhteiskunnan kehittymisen uhkakuvana. ”Kuinka moninaisia ovatkaan ne tavat, joilla uuden digitaalisen teknologian impulssi leviää talouteen, ihmisten henkilökohtaiseen maailmaan, kommunikaatioon, kulttuu- riin, joka puolelle yhteiskuntaa?” – Markku Wilenius Tuottavuutta ei saavuteta ilman että sitä johdetaan. Kun tieto on saanut öljyn aseman tuottavuuden raaka-aineena, on luontevaa, että tarjolla on nyt paljon tiedolla johtamisen seminaareja ja sovelluksia. Tieto on aina ollut johtamisen elementtinä olemassa. Nyt tiedolla johtaminen on saanut uusia ulottuvuuksia: tiedon hakeminen on tullut helpoksi, kaikki tieto on kaikkialla saatavilla. Tänä päivänä ratkaisevaa on, osaako esittää sellaisia kysymyk- siä, joiden kautta oikea tieto ja toimintatapa löytyy eksponentiaalisesti kasvavasta datan ja mahdollisuuksien merestä. Monille toimijoille tämä aika on epävarmuuden aikaa: onko jokin innovatiivisempi polku sittenkin mahdollinen, joka on toistaiseksi jäänyt kulkematta? Onko jokin innovatiivisempi polku sittenkin mahdollinen, joka on toistaiseksi jäänyt kulkematta? Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy14 15
Tuottavuuden etsimisen vaikeus Voisiko digitalisaatio olla avain myös kestävään kehitykseen? Kansantalouden tilasta huolestuneet tahot järjestävät nyt erilaisia Suomi nousuun -seminaareja. Digitalisaa- tio nousee näissä seminaareissa usein ilmeisimmäksi ratkaisuksi. Huolta aiheuttaa reagointikyky: ehdimmekö mukaan ensimmäisten joukossa? Entä jos kansantalou- den mallit ja säännöt ovatkin vanhentumassa, jos työ siirtyy koneille ja ohjelmistoille? Suomi pelasi globalisaatiokorttinsa 1990–2010 nojaten IT-valtteihin. Kun IT-kupla puhkesi ensimmäisen kerran 90-luvun lopussa, toivuimme siitä vielä mobiilitekniikan, tarkemmin ottaen matkapuhelinten valmistuksen avulla. Kun ylivertaiseen tehok- kuuteen viritetty logistiikkaketjukaan ei kyennyt estämään puhelinten valmistuksen ajautumista Aasian maihin, myös puhelinten valmistuksen johtaminen alkoi valua muihin käsiin. Meillä oli selitys valmiina: tämä on vain rakenne- muutos – kun rutiinivalmistus karkaa halpamaihin, me voimme keskittyä korkeamman jalostusasteen tehtäviin. Visiot olivat optimistisia. Haaveiltiin, että vakaa demokratia ja maantieteellinen sijainti Venäjän kyljessä houkuttelevat omalla painollaan maahan massiiviset tutkimus- ja kehityskeskittymät. Tässä asetelmassa suomalaisille olisi automaattisesti paalutettu selkeä ja mukava rooli: osa tekee kor- kean jalostusarvon tietotyötä vientiin ja suunnittelee teknologiaa koko maailmalle. Toinen osa taas rakentaa Suomeen maailman parhaan palveluyhteiskunnan, joka sekin poikisi toimintamallien vientimahdollisuuksia. Valittiin muutamia tutkimuksen ja kehityksen kärkiä kuten biotekniikka, peliteol- lisuus ja ympäristötekniikka. Näin tekivät muutkin kansakunnat. Kutsuttiin kokoon kansainvälisiä seminaareja, luotiin paljon hyviä kontakteja. Näiden pohjalta raken- nettiin kehitysohjelmia. Toistaiseksi nämä kehitysohjelmat ovat ainakin ennakko-odotuksiin nähden tarkoittaneet paljon puhetta mutta vähän villoja. ”Metsäalaltakin syntyy johdannaisia ihan hirveän paljon. Se tie, joka alkaa metsästä, voi johtaa monille aloille. Cleantechistä puhutaan myös. Se onkin iso ja lupaava toi- miala. Mutta pitäisi ripeästi identifioida ne cleantechin osa-alueet, missä me oikeasti voimme olla hyviä. Pelkästään cleantechistä puhuminen ei riitä.” – Mika Anttonen Jotain jäi huomaamatta. Suomalaiset eivät ymmärtäneet rakennemuutoksen suuruutta. Trukin penkiltä ei siirryttykään muutamassa vuodessa lääketeollisuuden biolaboratorioon, eikä hyviä suorittajia tuottanut koulujärjestelmä koulinutkaan työmarkkinoille loputtomasti luovia pelien suunnittelijoita. Pellolta tehtaisiin oli lyhyt matka 1940–60 -luvuilla. Yrittäjistä tuli nopeassa tahdis- sa palkollisia. Kylän merkkihenkilöstä, sepästä, tuli tehtaan korjaamon metallimies. Paluumatka palkollisesta yrittäjäksi onkin pidempi, varsinkin kun sekä suurteollisuus että työväenliike ovat yhdessä valaneet niitä molempia hyödyttävät rakenteet. ”Maatalouden koneellistumisen alkaessa yli 70 prosenttia väestöstä oli maatalouden palveluksessa. Kun teollisen automaation vauhti oli kovimmillaan, teollisuus oli suurin toimialamme. Siellä oli kolmannes työvoimasta. Nyt teollisuus työllistää noin viidenneksen. Automaation kärki kohdistuu palvelusektoriin, jossa on 70 prosenttia työvoimastamme. Tuottavuus on noussut, mutta ei sillä tavalla kuin moni olisi toivonut. Ja mitä tulee nyt tähän menossa olevaan tuottavuuskehitykseen, niin on huomattava, että digitaalinen automaatio on vielä alkuvaiheessa. Sen takia tuotta- vuuden hyödyt eivät oikein koko painollaan pääse näkyviin.” – Matti Lehti, Uuskasvua ymmärtämässä, 2010 Valoa ovat tuoneet vain muutamat peliyritysten onnistumiset ja niiden näyttävät oikea-aikaiset myynnit. Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko poliittinen talouselämän ohjaus yksinkertaisesti liian hidasta nykyisessä digitalisoituneessa globaalitaloudes- sa. ”Mutta yleensä nämä asiat korjaantuvat kriisien kautta: kun menee tarpeeksi huonosti, niin sitten alkaa tapahtua. Inhimillisesti katsottuna on hyvin ymmärrettä- vää, että hyvinvointiyhteiskuntaa yritetään pitää yllä velalla. Että talouden taantuman vaikutuksia pehmennetään tavallisten ihmisten arjessa. En tietenkään toivo, että kasvua tarvitsee synnyttää kurjuuden kautta, mutta joskus ihminen tarvitsee pakkoa, pelkästään hyvällä se ei innostu ponnistelemaan.” – Mika Anttonen Toivottavasti opimme hyödyntämään tietoa kasvun lähteenä ilman kriisiytymistä. Parasta olisi lopettaa toivominen ja aloittaa tekeminen. ”Mutta yleensä nämä asiat korjaantuvat kriisien kautta: kun menee tarpeeksi huonosti, niin sitten alkaa tapahtua.” – Mika Anttonen linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy16 17
Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Kesään 2015 tultaessa Suomi on kansantaloutena kehittynyt vuosien ajan vastakkaiseen suuntaan kuin johtavat länsimaat. Suomen kannalta globaalin finanssikriisin vaikutus on ollut pitkäkestoinen ja ankara: vuoden 2012 jälkeen tuotanto on yksinomaan laskenut tai pysynyt entisellä tasolla. Suomalai- nen tuotanto on finanssikriisin jälkipyykin vuoksi vuonna 2015 edelleen noin viidenneksen alhaisemmalla tasolla verrattuna tasoon, jonka olisimme kuluvana vuonna saavuttaneet ilman kriisiä. Suomi uhkaa jäädä globaaleilla markkinoilla jalkoi- hin. Kuilu kasvaa: verrattuna sekä EU-maihin keskimäärin, että Japaniin ja Yhdysvaltoihin Suomen kansantalouden tunnusluvut jäävät tuntuvasti takamatkalle. Suomi on jäänyt polkemaan nollakasvu-uralle: viimeisimmät Suomen pitkän tähtäimen ennusteet lupailevat vain prosentin keskimääräistä kasvua vuosiksi eteenpäin. Luku 2 LÄHDE: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA SUOMEN BKT:N KEHITYS VERRATUNA RUOTSIIN JA SAKSAAN 115 120 2009 2011 2013 2015 100 95 105 110 Suomi Saksa Ruotsi 18 19
”Kaikki on nopeaa, pikaista, häilyvää ja vaihtuvaa. Ei ole mitään pysyvää. Nopeat heitot tulevat ja menevät nimettöminä. Ajan mittaan tästä kaikesta muodostuu jonkinlainen kokonaisuus. Tämä uusi digitaalinen yhteisö on kuin muurahaispesä, jokainen tekee äärimmäisen pieniä, nopeita liikkeitä. Ja siitä muodostuu mahtava tarkoitushakuinen kokonaisuus.” – Timo Airaksinen Suomi mielletään hyväksi paikaksi asua, elää ja tehdä töitä. Menestymme jatkuvasti kansainvälisissä kilpailukyky-, hyvinvointi- ja onnellisuusvertailussa, kuten koettua elämänlaatua tilastoivassa EU-SILC-tutkimuksessa. Taloudelliset tunnusluvut eivät sen sijaan ole mairittelevia. Tilastokeskuksen raportoima työttömyysaste oli huhti- kuussa 2015 10,3 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Vaihtotase jäi maaliskuussa 2015 0,6 miljardia euroa alijäämäiseksi. Vaihtotase on pysynyt negatiivisena kesästä 2011. Tärkeimmät luottamusindikaattorit ovat olleet positiivisia viimeksi maaliskuussa 2012. Epävarmat ajat heijastuvat kansalaisten arkeen. Media esittelee meille korttelien mittaisia leipäjonoja Helsingin Myllypurossa. Tutut kauppapaikat ovat tyhjillään. Ihmiset eivät voi hyvin, vaikka henkilökohtainen välitön toimeentulo olisikin kunnossa. Uutisissa raportoidaan, että hätkähdyttävän monet käyvät töissä mielialalääkkeiden varassa, laskutavasta riippuen jopa enemmän kuin joka kymmenes. Irtisanomisuhan alle joutuminen on arkipäivää työpaikoilla. Jotain on tehtävä. “Pitkällä tähtäimellä meillä on suuria mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen etenkin jos ICT onnistutaan ottamaan oikealla tavalla käyttöön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; tuskin millään muulla yksittäisellä tekijällä on yhtä tärkeä rooli tuottavuuden parantamisessa.” – Mikko Kosonen, Uuskasvun anatomia, 2012 Juha Sipilän hallitus aloittaa tilanteessa, jossa edellisen hallituksen suuret uudistuk- set jäivät pitkälti toteuttamatta. Haasteita hallituksella, yrityksillä ja elinkeinoelämän etujärjestöillä varmasti riittää. Ratkaisumallit ovat klassisia ja suomalaisittain tuttuja. Luotetaan siihen, että kollektiivisella sopimisella ja palkkamaltilla voidaan kohentaa kilpailukykyä, toteu- tetaan sisäinen devalvaatio, ja vastaavasti verotuksen kiristämisellä ja optimoinnilla saadaan lisää rahaa valtion kassaan. Suomen ICT 2015 -työryhmän johtaja Pekka Ala-Pietilä korostaa Talouselä- mä-lehdessä 21/2015, että digitalisaation hyödyntämisen esteenä ovat tällä hetkellä vanhentunut lainsäädäntö ja ylisääntelyn purkamisen hitaus. Toinen este, jonka hän nostaa esiin, on luontainen halumme ripustautua olemassa oleviin toimintamalleihin ja rakenteisiin. Ala-Pietilä toivookin, että uusi hallitus osoittaa visioillaan ja rohkeilla kokeiluilla suuntaa. ”Missä on pakko voittaa? Sotesektorilla. Niitä ongelmia ei ratkaista ilman robotteja. Meidän on pakko kehittää sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan inhimillisesti ja arvok- kaasti hoitaa vanhuksia.” – Cristina Andersson Rakenteelliset kysymykset yrittäjyyden ja kasvuyritysten, työn ja koulutuksen saralla ovat nyt kriittisiä. Kuinka syvälle rakenteelliset muutokset voivat ulottua? Millainen rooli ja odotusarvo digitalisaatiolle annetaan? ”Onko maallamme malttia vaurastua?”, kyseli pääministeri Urho Kekkonen vuonna 1952. Tuolloin kansallisena projektina oli koko maan teollistaminen. Nyt saman kysymyksen voisi esittää digitalisaation suhteen. Tartummeko sen mahdol- lisuuksiin vai jäämmekö puolustamaan digitalisaatiokehityksen tiellä olevia vanhoja tapoja, tottumuksia ja rakenteita? Uskallammeko ottaa askeleita innovatiivisemmille uuskasvun poluille? ”Robotiikka mahdollistaa, että se työ, joka viimeisten vuosikymmenien aikana on siirtynyt Suomesta ja Euroopasta Aasian maihin alkaa palata, kun se ei enää olekaan kalliimpaa Suomessa kuin Kiinassa.” – Timo Taalas Kuka korjaa kestävyysvajeen? Kenellekään ei pitäisi enää olla uutinen, että suurten ikäluokkien eläköityminen ja samaan aikaan tapahtuva eliniän kasvu heikentää huoltosuhdetta entisestään vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Eläkeiän korottamispäätös on vain yksi lääke. Samanaikainen kansantalouden kasvun hitaus on ajanut valtion velkaantumisen kipu- rajoille. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velka suhteessa bruttokansantuot- teeseen ei saisi ylittää 60 prosenttia. Olemme ajautuneet jo rajan yli. Käytännössä tilanne korjaantuu vasta kun vienti virkistyy ja tuotanto lähtee selvään kasvuun. Sipilän hallitusohjelma kirjoitettiin vahvasti julkisen talouden kustannuksia leikkaavaksi. Samalla etsitään keinoja tuotannon määrän ja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseksi tuotannon kustannusten kautta. 2010 2020 2030 LÄHDE: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA 50 60 70 LAPSIA JA VANHUKSIA SATAA TYÖIKÄISTÄ KOHDEN SUOMESSA 2010-2030 Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?20 21
Leikkauksilla ja tuotannon määrän kasvulla ei kuitenkaan voida korjata kuin osa kes- tävyysvajeesta. Työn tuottavuudessa on saavutettava vähintään kilpailevien maiden kehitysvauhti. Tällä hetkellä valtaosa toivosta asetetaan digitalisaation vaikutuksille - koulutuksen lisääminen ei enää tuo riittävää tuottavuusparannusta. Toisaalta digitalisaatio myös vie työpaikkoja, jolloin työtuloverokertymät vähe- nevät. Yhteiskunnan rahoitukseen on löydettävä uusia keinoja, käytännössä uusia veroja. ”Voidaanko työn verotuksen sijaan puhua robottiverosta? Silloin pitäisi määritellä, mikä on robotti. Se ei ole helppoa. Olisiko fiksuin lähestymistapa verottaa lisäarvoa? Tämä asetelma on sitä suuruusluokkaa, että siinä ei riitäkään yhden pienen Suomen muutokset. EU on ehkä pienin yksikkö, jolla olisi muskeleita tähän. Mutta se tarkoit- taisi sitä, että EU:lla pitäisi olla jonkinlainen tahtotila asiassa.” – Jyrki Kasvi Tietotyön tulevaisuus? Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä kansallisena projektina oli tie- toyhteiskunnan rakentaminen. Samalla muun muassa ETLA:n Olli Martikainen ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE pohtivat tietotyön tuottavuutta, jonka kehitysvauhti on jäänyt jälkeen tietotekniikan suori- tuskyvyn kasvusta. Digitalisaatiokehitys luo meille uuden haasteen. Alamme ymmärtää, että uudet ilmiöt, kuten Big Data, anturiteknologian kehittyminen ja Internet of Things, kyseenalaistavat ikiaikaisiksi koettujen ammattien ja työtehtävien perustan. Samat ammatit, jotka ovat koko teollisen ajan olleet tieto- ja asiantuntijatyön korkeimpia ja arvostetuimpia ilmentymiä, statuspyramidin yläviiden- nestä, tulevat nyt uudelleen arvioiduiksi. ”Nykyinen keskiluokkahan tekee vaikkapa palkanlaskijan työtä, joka on tyypillisesti keskiluokkainen ammatti. Uskoisin, että jokaisessa vähänkin isommassa organisaa- tiossa on ainakin yksi henkilö, joka oikeasti tekee sitä hommaa. Se on sen tyyppinen rutiini, minkä minä olettaisin menevän kymmenen vuoden tähtäimellä täysin ohjel- malliseksi. Ja silloin niihin työtehtäviin laitetaan kokonaan ruksit päälle.” – Petri Rouvinen Kehittyessään, kypsyessään ja syventyessään digitalisaatio paljastaa jotain järisyt- tävää inhimillisen suorituskyvyn ja työn luonteesta. Me emme olekaan niin ainutlaa- tuisia ja korvaamattomia kuin renessanssiajoista lähtien on totuttu ajattelemaan. Nyt ymmärretään, että ennemmin tai myöhemmin digitalisaatio vie juristien, lääkäreiden, insinöörien ja journalistien työt – ainakin sellaisissa muodoissa ja tulotasoilla kuin ammattikuntien enemmistöt ovat tottuneet tekemään niitä. Eräässä mielessä on kehittymässä uusi ihmiskuva, joka nojaa yhä enemmän kvantifioitaviin, mitattaviin ominaisuuksiin. Näitä ominaisuuksia voidaan jäljitellä, muuntaa digitaaliseksi dataksi ja monistaa kevein kustannuksin. Tässä asetelmassa mittaamattomuudesta tulee omaisuutta. Se, mitä voidaan edelleen kutsua luovuu- deksi, muuttuu kauppatavaraksi ja suuren lisäarvon lähteeksi. Ne alat ja inhimilliset toiminnot, jotka eivät lankea luovuuden ja kvantifioimatto- muuden kastiin, joutuvat tavalla tai toisella digitaalisen vasaran alle. Tätä kehitystä vauhdittavat uuden edullisuustason saavuttaneet prosessori- ja anturitekniikat, jotka mahdollistavat massiivisten tietomäärien keräämisen ja analysoinnin. Algoritmit kehittyvät tekoälyn suuntaan. Terveyskeskuslääkärin diagnoosi voi korvautua, kun elimistön toimintojen mittaaminen kehittyy ja kun mittaustuloksia voidaan analysoida globaaleissa tietokannoissa. Insinöörin rakennettavaksi annettavat koneet ja sillat on jo mitoitettu ja piirretty jossain päin maailmaa, suunnitelmat voidaan kierrättää yhä uudelleen ja analytiikka muuntaa laskelmat paikallisia olosuhteita ja määräyksiä vastaaviksi muutamissa sekunnin osissa. Kun kaikki maailman oikeustapaukset ovat käytössä, kuka hyvänsä pystyy kirjaamaan analytiikkaohjelmalle sellaisen määrän parametreja, että tulos on vähintään yhtä hyvä kuin keskivertojuristin näkemys. Journalistien työ on jo nyt kriisissä: internetin kautta kaikki tietolähteet ovat jokaisen käytettävissä ja tiedon varmennus tapahtuu sosiaalisen median työkaluilla nopeammin kuin koskaan. Tilitoimistoja ei myöskään pitkään tarvita verottajan palveluiden kehittyessä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ammattien murros nostaa esiin vaikeita kysymyksiä. Mitä pitäisi opiskella, jos useiden ammattien työpaikat vähenevät? Miten toimeentulo turvataan jatkossa? Miten yhteiskunta rahoitetaan kun suurimmat verotuloa tuovat ammatit eivät enää työllistä suuria joukkoja ja ostovoima ei kasva? Entä jos työttömyyttä ei ratkaista? ”Big Data ja Internet of Things kyseenalaistavat ikiaikaisiksi koetut ammatit.” Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?22 23
Koulutuksen tuottavuus? ATK vietiin Suomen kouluihin tietotekniikkaluokkina. Kysymys oli hyvin pitkälle laitekeskeisestä toimenpiteestä. Toiveena oli lähinnä, että opettajat oppisivat hyödyntämään laitteita. Vuosituhannen vaihteessa Tilastokeskuksen tutkimukset arvioivat, että peruskoulun päättäneistä nuorista liki 15 prosenttia koki pudonneensa tietotekniikan kehityksestä. Samaan aikaan kouluille hankittu laitekanta vanheni hyvin nopeasti. Oppilailla alkoi olla kotonaan parempia laitteita kuin koululla oli käytettävissä, joskaan ei kaikissa perheissä. Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen siirtyminen viitoittaa uuden aikakauden alkua koulujen teknologia-asenteissa. Tämän päätöksen myötä lukiot joutuvat miettimään opetuksen rakenteita ja tietotekniikan roolia opetuksessa pitkälti uudelleen. Rakenteita on nyt muutettava pysyvästi. Enää kouluissa ei voida antaa laitteiden vanhentua ja jäädä marginaaliin. Paluuta vanhoihin menetelmiin ei enää ole. Toisaalta laitteiden hankinnan ja ylläpidon rahoitusta ei ole selkeästi ratkaistu. On vielä pitkä matka siihen, että peruskoulujen kirjat on korvattu sähköisillä kirjoilla, vaikka tabletteja onkin yhä useammissa kouluissa. ”Minun fiilikseni suomalaisesta koulutusjärjes- telmästä on, että se on muuttumassa ja jollain tavalla amerikkalaistumassa ainakin siten, että se on digitalisoitumassa.” – Jyri Engeström Tällä hetkellä taloustilanne ja hallitusohjelman säästöt ohjaavat suomalaista koululaitosta yhä suurempiin ryhmäkokoihin, joka ei välttämättä ole tulevaisuuden kannalta optimaalinen suunta. ”Eräs digitalisoitumiseen liittyvä työelämän asia muuten on, että ihmiset toimivat yhä pienemmissä yksiköissä. Tätä vastoin suomalaiset ihmiset kasvavat aika suurissa yksiköissä. Suomalainen on tyypillisesti osa erilaisia instituutioita ihan pienestä vauvasta pitäen aina keski- tai korkea-asteen koulutukseen saakka. En ole ihan varma, oppivatko suomalaiset lapset ja nuoret pienten yksiköiden kommunikointi- ja yhteistyötaitoja.” – Jyri Engeström Eräs työurien pidentämisen tavoitteista on nopeuttaa nuorten työelämään siirtymis- tä. Toistaiseksi nuoret ovat reagoineet päinvastaisesti: erilaiset välivuodet ja ulko- mailla suoritetut opintojaksot ovat yleistyneet. Jälleen hallitusohjelmassa haetaan keinoja nuorten nopeampaan työelämään siirtymiseen. Esimerkiksi yliopisto-opis- kelijoiden toivotaan ryhtyvän työnhakuun jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tähän ajatteluun kuuluvat täsmällisemmät jatko-opinnot, jotka toteutuisivat siinä vaiheessa, kun oman työuran suunta alkaa hahmottua. Tätä tukee myös digitalisaation myötä vahvistuva tarve vaihtaa ammattia useita kertoja työuran aikana. Samaan aikaan SAK:n johtaja Saana Siekkinen muistuttaa Helsingin Sanomissa, että tällä hetkellä noin 20 prosenttia nuorista jää ilman minkäänlaista ammatillista koulutusta. Myönteinen esimerkki uudistumiskyvystä sivistystoimen saralla on kirjastolai- toksen kyky muuttaa toimintamallejaan ja tuoda uudet digitaaliset mahdollisuudet osaksi perustehtäväänsä. Digitalisaation ilmeisimmät uhat on käännetty merkittävik- si hyödyiksi. ”Meidän ei tarvitse olla opetussuunnitelman kanssa naimisissa, vaan voimme katsoa reippaasti eteenpäin. Kun koulu keskittyy tekstin tuottamiseen ja tekstin lukemiseen, me voimme katsoa mitä tarvitaan sitten kun tämän päivän lapset ja nuoret ovat aikuisia ja aloittelevat työelämässä. Jokainen yhteiskunta tarvitsee luovuutta, innovatiivisuutta, uteliaisuutta ja mielikuvitusta. Nämä ovat sellaisia juttuja, jotka asuvat ja kasvavat kirjastossa.” – Marjukka Peltonen Yrittäjyyden polku? Samaan aikaan, kun Suomi keskittyy reaktiivisesti pohtimaan väestön vanhenemisen myötä häämöttävää huoltosuhteen heikkenemistä, ja murehtii sosiaali- ja terveys- huollon uudistamisen vyyhtiä, lähinaapureissa on tehty kasvuhakuisia ratkaisuja yrittäjyyden vauhdittamiseksi. Norjassa tehtiin, toki öljyrahojen turvin, selkeitä linjauksia yrittäjyyden edistämi- seksi. Yrityskentän modernisaatiota edistettiin tuntuvasti yksittäisellä päätöksellä: yritykset velvoitettiin asioimaan viranomaisten kanssa digitaalisesti. Siirtymäaika oli tarkoituksellisen lyhyt. Ruotsissa taas Ericsson keskittyi Nokiaa selkeämmin kiinteän verkon ratkaisuihin ja tämän valinnan myötä ajautui vaikeuksiin kymmenen vuotta ennen matkaviestintää painottanutta Nokiaa. Ericssonin henkilöstövähennykset olivat suhteessa jopa suuremmat kuin myöhemmin Nokian. Ruotsissa voimavarat keskitettiin tuottamaan aidosti työllistäviä keskikokoisia yrityksiä, ei niinkään pien- ja mikroyrityksiä. Kun entisten nokialaisten yritykset palkkaavat nyt toista tai kolmatta työntekijäänsä, entisten ericssonilaisten perustamat yritykset toimivat globaalisti ja työllistävät sata ihmistä. ”En ole ihan varma, oppivatko suomalaiset lapset ja nuoret pienten yksiköiden kommunikointi- ja yhteistyötaitoja.” – Jyri Engeström Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?24 25
Viron siunas oli, ettei kukaan kaivannut vanhoja rakenteita. Luopumisen tuskaa ei ollut, joten parhaat käytännöt ja päätökset voitiin omaksua luovasti ja vapaasti, ja päätökset tehdä kokoontumalla samaan tilaan. ”Viro on pystynyt ajamaan näitä muutoksia läpi. Ei kyselty, sopiiko, vaan käytettiin sitä valtaa, joka hallinnolle on annettu ja tehtiin päätöksiä. Virossa on viety läpi sellaisia yhteistyökuvioita, mitä Suomessa ei ole pystytty luomaan.” – Jyrki Kasvi On toki myönnettävä, että Viron palkkataso on pakottanut suorittavan työn tekijöi- täkin kansainvälistymään ja lähtemään maan rajojen ulkopuolelle töihin. Houkut- televa kohde on ollut Suomi ja lauttamatkan päässä olevat pääkaupunkiseudun rakennustyömaat ja siivousurakat. Vastaavasti suomalaiset työttömät asuvat paljolti syrjäisemmillä alueilla, missä työlle ei ole kysyntää. Toistaiseksi hyvinvointiyhteiskunta on vielä onnistu- nut pitämään suojaverkot ehjinä koko maassa. Kriisi ei ole ollut vielä riittävän voimakas. Suomikin puhuu kasvuseminaareissa yrit- täjyydestä. Toistaiseksi yrittäjyyden arvo on nähty työttömyysasteen hoidon kautta. Yrityksiä on luotu starttirahojen turvin ja kysyntää niille on luotu kotitalousvähennyksen avulla. On syntynyt paikallista pienyrittäjyyttä, joka sinänsä on arvokasta ja elinvoimaisuutta lisäävää, mutta vaihtotasetta se ei yksinään merkittävästi paranna. Tarvitaan myös vientimarkkinoille suuntaavaa yrittäjyyttä. Onko meillä suomalaisilla perimässämme sittenkin joku yrittämistä vastustava ominaisuus? Vai onko meidät kasvatettu hakeutumaan suurten yritysten palkkalis- toille, jossa kovalla työllä on saatu itsellemme kohtuullisena pidetty osuus? Tämä oli turvallinen valinta viime vuosisadan loppupuolelle saakka. Rikastuminen ei ollut kenenkään ensisijainen tavoite, vaan selviytyminen seuraavan ankaran talven yli. Tätä perintöäkö me nyt vaalimme? ”Maan talousnäkymien suurin ongelma on se, että suomalaiset varmistelevat liikaa. Ja sitä pidetään hyveenä, kun pystyy tekemään bisnestä ilman riskiä. Mutta siihen väitteeseen sisältyy suuri valhe. Voitollista liiketoimintaa markkinatalouden ehdoilla ei voi saavuttaa ilman riskinottoa. Jos joku sanoo jotain muuta, niin ei ymmärrä, mistä puhuu. Tai sitten puhuu tietoisesti potaskaa.” – Mika Anttonen Kasvuyritykset luovat uutta varallisuutta? Viime aikoina kasvuyritykset ovat luoneet orastavaa valoa. Slush ja muut vastaavat startup-tapahtumat ovat saaneet paljon julkisuutta ja muokanneet yrittäjyyteen kohdistuvia asenteita myönteisempään suuntaan. ”Nyt Suomessa on tapahtunut merkittävä asennemuutos sen osalta, että kasvuyrit- täjyys voi olla vaihtoehto. Samaan aikaan kasvuyritysten laatu paranee jatkuvasti. Ehkäpä suurin syy on se, että meillä alkaa vähitellen olla sarjayrittämisen, sarjasijoit- tamisen ja omistamisen kulttuuria.” – Inka Mero Alkuvuoden 2015 osalta Suomen pääomasijoitus ry raportoi merkittävää kasvua Suomeen kohdistuvissa ulkomaisissa sijoituksissa. Myös suomalaiset pääomasijoit- tajat ovat aktivoituneet. Näitä uusia pääomia kerääviä kasvuyrityksiä on kuitenkin vain joitakin kymmeniä ja niidenkin enemmistö on aivan toimintansa alkuvaiheessa. Hyvä alku, mutta ei varmastikaan riittävä. Suomalaiset ovat onnistuneet muutamassa erityisesti pelialan startup-hankkeessa, joista näyttävin on tällä hetkellä Supercellin kasvatus ja myynti Japaniin. Startupien lupauksesta kertoo jotain se, että jo tämä yksittäinen kauppa sekä luonnollisesti yrityksen toiminta sinänsä toivat Suomeen merkittävästi uutta varallisuutta. Nopeasti menestyneiden yritysten esimerkki on vahva ja inspiroiva. Lähihistorian onnistumista vedetään helposti myös pitkän aikavälin linjoja, mikä näkyy esimerkiksi ammattikorkeakoulujen innostuksena yrittäjyyskoulutukseen. Positiivisen asenteen lisäksi tarvitaan oikea tulokulma: yrittäjyysvalmiudet ovat hyviä taitoja sinänsä, mutta liikeidean käsite ei ole kadonnut mihinkään talouden perussanastosta. ”Yhdeksän kymmenestä liikeideasta on tolkutonta roskaa. Ei ole mietitty yhtään, miten se toteutetaan. Ei ole mietitty lainkaan, miten idea vietäisiin markkinoille, eikä ole mietitty ansaintalogiikkaa.” – Anne Berner Jos startup-yritys rakennetaan pelkästään nopean exitin varaan ilman näkemystä seuraavista askelista, ollaan hyvin lähellä paljon parjattua ja kansallisena traumana käsiteltyä kasinotalouden ja 1990-luvun suuren IT-kuplan aikaista toimintaa. ”Ja sitä pidetään hyveenä, kun pystyy tekemään bisnestä ilman riskiä. Mutta siihen väitteeseen sisältyy suuri valhe.” – Mika Anttonen ”Suomen kasvuyritysten laatu paranee jatkuvasti. Meillä alkaa olla sarjayrittämisen, sarjasijoittamisen ja omistamisen kulttuuria.” – Inka Mero Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?26 27
Yrittäjyydessä ja startupeissa on kansantalouden kannalta huima potentiaali, jos toiminnan perusajatus on kasvattaa johdonmukaisesti kasvava ydin, joka saavuttaa joskus globaalisti toimivan suuryrityksen tason. Tältä pohjalta ponnistava yritys kykenee laajentumaan myös yritysostoin – valtaamaan muiden maiden vielä kehit- tymättömistä kasvuyrityksistä parhaat. Tämä tarkoittaisi, että suomalaiset startupit kehittyisivät samaan asemaan, missä ruotsalaiset keskisuuret yritykset toimivat jo tänään. Arvoverkostojen mahdollisuudet? Kuinka opimme kasvattamaan startupeista keskisuuria elinvoimaisia yrityksiä? Kuin- ka yhteiskuntamme tekee sen mahdolliseksi? Vuosituhannen vaihteessa uskottiin, että tietoyhteiskunnan arvontuotanto tapahtuu yritysverkostoissa. Vielä silloin Nokia menestyi ja uskoimme, että suuret yritykset ovat jatkossakin taloutemme selkä- ranka. Tunnistimme yrityslainsäädännössämme rakenteita, jotka olivat verkostomaiselle toiminnalle esteitä, mutta niiden korjaamista ei vielä silloin nähty kriittisenä. ”Kaikki tämä merkittävästi murtaa tai muuttaa perinteistä teollisuutta ja isojen yritysten maailmaa. Uudet bisnekset eivät entiseen malliin synny isoihin yhtiöihin. Se johtuu siitä, että uusien tuotteiden kehittämisen ja yritysten perustami- sen kustannukset ovat tulleet alas. Polarisaatio kasvaa: on huippuosaajatiimejä, jotka tekevät hyvin teknologiaintensiivisiä juttuja, ja sitten on teknologian mahdollistavia palveluyrityksiä.” – Inka Mero Olemme sukupolvien ajan kasvaneet kiinni ajatukseen, että Suomi on pääomaköyhä maa. Tässä mielessä asetelma on muuttunut eduksemme. Digiaikana liiketoimintaa voidaan luoda ilman merkittävää pääomaa: globaaleissa arvoverkostoissa arvo alkaa kasautua verkostojen solmukohtiin. Eräs digitalisaation lupauksista on, että verkos- tosolmun roolin voi rakentaa pelkällä osaamisella ja ketteryydellä. ”Jos startupeja ajatellaan uuteen teknologiaan voimakkaasti ankkuroituvina yrityksinä, niin tällaisten yritysten toimintaedellytykset ovat Suomessa hyvät. Nämä ovat uutta ja erityistä kastia, jotka elävät pitkälti virtuaalisessa mailmassa. Näiden yritysten kukoistus tulee siitä suuresta hienoudesta, jota voisi kutsua vaikka superskaalautuvuudeksi.” – Leena Mörttinen Vai meneekö meillä sittenkin ihan hyvin? Toki täällä on myös uskallettu menestyä viime aikoina. Tietoyhteiskuntatyömme oli vuosituhannen vaihteessa maailman huipputasoa, koulujärjestelmämme niittää yhä mainetta ja Suomesta ponnistaa monia globaalisti menestyneitä yrityksiä, kuten Kone, Vaisala ja Wärtsilä. Menestymme kansakuntana myös yllättävän monissa kilpailukyky- ja onnellisuusvertailuissa. Myös poliittinen vakautemme ja hallintomme marginaalinen korruptioaste herättävät kateutta maailmalla. ”Ensinnäkin meidän pitää tajuta, että suomalainen hyvinvointi perustuu siihen että suomalaiset tekevät tuottavaa työtä: palveluita, teollisuutta, mitä tahansa. Samaan aikaan meidän pitää ymmärtää sekin, että kulutusvalinnoilla on merkitystä. Ostopää- tös on aina valinta, ihminen ei voi poimia rusinoita pullasta.” – Lauri Ant-Wuorinen Onko kansanluonteemme ominaisuus, että synkistelemme normaaliaikoinakin? Onko valtionvelan kriisirajoilla keikkuminen vain tilapäinen häiriö, joka oikenee itsekseen kovalla työllä ja uskolla omiin mahdollisuuksiin? Ongelmia ja uhkakuvia on aina ollut, mutta aina niistä on myös päästy yli. Miksei sitten nyt? ”Sitten on tietysti aina se, kuinka paljon syntyy uusia töitä ja työnkuvia. Talous- historiassa on 200–300 vuotta puhuttu teknotyöttömyydestä, ja aina on oltu vähän pidemmässä juoksussa väärässä. Tästä näkökulmasta digitalisaatio tietysti on ilman muuta suuri mahdollisuus. On tietysti selvää, että jokainen muutos tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, miksei uusia ammattejakin. Ja joku niitä aina tekee, ja joku niistä aina hyötyy.” – Petri Rouvinen ”Uudet bisnekset eivät entiseen malliin synny isoihin yhtiöihin.” – Inka Mero linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?28 29
Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunta oli alun perin talouselämän liike, jolla oli poliittinen tuki. ICT:n mahdollisuuksien hyödyntämiseen haettiin vauhtia yrityselämässä, hallinnossa ja yksityishenkilöiden hyvinvoinnissa. Tietoyhteiskunta oli vahvasti EU:n agendalla; viimeistään 1980-luvulla romahtanut eurooppa- lainen innovatiivisuus oli palautettava, jottei USA:n ylivalta tietotekniikan hyödyntämisessä kurjistaisi Eurooppaa globaalissa kilpailussa. Vuositu- hannen alussa yritykset alkoivat eriytyä tietoyhteiskunnan rakennuspro- jektista ja lopulta finanssikriisi latisti tietoyhteiskuntakeskustelun sisäl- löksi vain hallinnon tietotekniikkahankkeet. Tarvittiin uusi yhteinen termi, joka kuvaa jälleen uudelleen kaikkien toimijoiden yhteistä mahdollisuutta. Uutta aikaa peilaavaksi käsitteeksi valikoitui digitalisaatio. HENKILÖKOHTAISEN TUOTTAVUUDEN NOSTO PROSESSIEN TUOTTAVUUDEN NOSTO AUTOMATISOINNILLA UUSIEN PROSESSIEN JA LIIKETOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ICT:N AVULLA Luku 3 2010 1970 1990 30 31
”Tietokone on tavallaan hiekka-aivo, jonka toimivimmat ja tärkeimmät osat on tehty rantahiekasta ja silikonista jalostamalla.” – Pentti Malaska, Uuskasvua ymmärtämässä, 2010. Pentti Malaskan kuvaama hiekka-aivo täytti helposti kokonaisen huoneen. Nyt vastaava laskentateho saadaan mahdutettua mikroskooppisen pieneen tilaan, joka toimii esineiden internetin soluna, yksittäisenä sensorina upotettuna vaikka metsä- traktorin puomiin. Viime vuosisadan lopulla Länsi-Euroopassa herättiin teollisuuden rakenne- muutokseen ja taloudellisen ylivallan keskittymiseen Yhdysvaltoihin. Syntyi ajatus palveluyhteiskunnasta ja sen jatkumona kehitty- västä tietoyhteiskunnasta. EU:ssa tietoyhteiskun- ta ymmärrettiin aatteena, jonka turvin Euroopan piti vastata Yhdysvaltojen ICT:n hyödyntämiseen pohjautuvaan taloudelliseen ylivoimaan ja toisaal- ta säilyttää edes osa työpaikoista tuotannon ja suorittavan työn siirtyessä Itä-Euroopan ja Aasian kehittyviin talouksiin. Digitalisaation kieli on USA:lle ja Euroopalle yhteinen. Nyt ensimmäistä kertaa tieto- ja viestintätekniikan murros ajoittuu yhteiskunnan rakenteiden murroskohtaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tämän vuoksi tieto- ja viestintä- tekniikka ei ole enää asiaan erikseen vihkiytynei- den keskinäistä puuhastelua. Ilmiö puhuttaa sekä poliitikkoja, akatemiaa että yritysten ylintä johtoa. ”Digitalisaation lupaus ei ole tietenkään miten- kään uniikki meille. Itse asiassa ilmiö on pieniä paikallisia nyansseja lukuun ottamatta lähes täsmälleen globaalisti symmetrinen.” – Petri Rouvinen Digitalisaatiolla viitataan tietotekniikan hyödyn- tämiseen sellaisella syvyydellä, että tieto- ja viestintätekniikka sulautuu yhä useampaan arkiseen asiaan sekä yksilöiden että yritysten arjessa. Kehityskulku on varsinaista digitalisaa- tion käsitettä huomattavasti vanhempi. Nyt koettu muutos on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana. Kun digitalisaatiokehi- tystä verrataan suurin historiallisiin kehityskulkuihin, meillä on lupa uskoa, että emme vielä täysin ymmärrä, mihin kaikkeen nuo ”hiekka-aivot” taipuvat. Kuten muillakin osa-alueilla, kehitys on purskeista. Ajan virrassa ajelehtivien aikalaisten on vaikea hahmottaa, miten paljon maailma on muuttunut. Vasta myöhemmin aikakausia voidaan hahmottaa suurempina kokonaisuuksina. ”Digitalisaatio nopeuttaa erilaisten prosessien syntymistä ja kuolemista. Positiivises- ti katsottuna periaatteessa vaikka kuinka pieni toimija pystyy murtamaan hyvinkin traditionaalisen alan hyvin pienellä innovaatiolla, kun oivallus on oikein hyvä.” – Saku Mäkinen Tietotekniikalla on kaksi roolia: automatisointi ja muutoksien mahdollistaminen. Huomiomme keskittyi tietoteknisen ajan alkuvuodet lähes yksinomaan automatisaa- tioon. Kun suurimmat hyödyt oli saavutettu, käänsimme katseen henkilökohtaiseen tuottavuuteen. Alla oleva kuva havainnollistaa digitalisaation lupauksia eri aikakausilla. Aika- kausia ei pidä kuitenkaan tulkita kategorisesti. Meillä on yhä automatisoitavaa, eikä henkilökohtainen tuottavuus ole saavuttanut kypsyyttä. Nyt tietotekniikan hyödyntä- misessä päähuomio on laajemmin toimintamallien uudistamisessa. Digitalisaatiokehityksen keskeiset ajurit: • Tietokäsityksen kehitys: tiedolla voi olla useita käyttötarkotuksia ja sen arvo kasvaa jaettaessa • Avoimen datan periaatteet • Tietotekniikan kehittyminen • Laskentatehon ja tallennustilan halpeneminen ja hajauttaminen, pilvipalvelut sekä anturitekniikan kehittyminen, mobiilien tietoverkkojen välityskyvyn taso • Länsimaisen talousjärjestelmän kriisi • Väestön ikääntymisen tuoma kestävyysvaje • Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen haasteet • Diginatiivien tulo työelämään ja digiadaptoituneiden nousu yhteiskunnan vaikuttajatehtäviin 1970 1990 2010 PROSESSIEN TUOTTAVUUDEN NOSTO AUTOMATISOINNILLA HENKILÖKOHTAISEN TUOTTAVUUDEN NOSTO UUSIEN PROSESSIEN JA LIIKETOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ICT:N AVULLA Tehostettiin ja uudelleen suunniteltiin prosesseja. Logistiikka-, tuotanto- ja talousjohto Tehostettiin ihmisten kykyä toimia prosesseissa, mobiliteetti, ICT:n arkipäiväistyminen. Tietotyön esimiehet ja tekijät Kaikki mahdolliset toiminnot ja sisällöt muuttuvat digitaaliseen muotoon teknologian avulla. Yritysten strateginen ja liiketoimintajohto, omistajat Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon32 33
Verkottuminen ja sosiaalisen median nopeus määrittävät nyt muutosta. Odotusarvo on, että kaikki tieto ja koko maailma ovat koko ajan saavutettavissa. Valta ja johtami- nen eivät perustu enää salattuun tietoon. Sama tieto on kaikilla. Poikkeustilanteissa olemme huomanneet, kuinka Twitter-viestien avulla saadaan yksityiskohtaisempi kuva tapahtumista kuin aiempien valtaviestimien, television ja radion kautta. Nyt ymmärretään jo melko hyvin, kuinka digitaalisuus muuttaa pelikenttää niin elinkeinoelämässä, yhteiskunnan tasolla kuin yksilöiden arjessa. Se, kuinka tuot- tavuus pidetään tässä kehityksessä riittävällä tasolla, ja kuinka tuota siirtymää kannattaisi johtaa, tulee varmasti tuottamaan haasteita. Kestävä kasvu Kestävän kasvun tematiikka kuuluu kiinteästi tietoyhteiskunnan alkuperäisiin tavoitteisiin. Digitalisaatiokehitystä pohdittaessa ihmiskun- nan kohtalonkysymykseksi saattaa muodostua se, millä tavoin tämä perintö voidaan siirtää digitalisaation johtamiseen. Rooman klubin myötävaikutuksella muo- dostettu kestävän kehityksen määritelmä on puolustanut paikkaansa hyvin myös digiaikana. Luonnonvarojen ja ympäristön turvaaminen, sosiaalisen kehityksen ja talouden kestävä kehitys tiivistyvät nyt kestävän kasvun, eli uuskasvun, sateenvarjon alle. Kestävä kasvu kumpuaa yhteiskunnan rakenteita rohkeasti ravistelevista päätöksistä. Päätetään luopua vanhasta ja tehdä tilaa uudelle kasvulle. Osoitetaan rohkeutta lamaantumisen ja innostusta tyytyväisyyden sijaan. Ruokitaan vastuulli- suutta ahneuden korvikkeeksi. Yksioikoinen omien etujen puolustaminen on myrkkyä kestävälle kasvulle – samoin näennäisestä vallasta kiinni pitäminen. Kestävä kasvu on digitalisaation murrosilmiöiden kääntämistä uhkista tuottavuu- den välikappaleiksi. ”Pidemmällä tähtäimellä luonnonvarojen kysyntä ylittää tarjonnan, mistä seuraa etteivät tämänkaltaiset yritykset voi jatkaa samalla logiikalla. On pakko keksiä uusia liiketoimintamalleja. Se ei ole helppo pelikenttä: ei ole historiallisesti kovin monia yrityksiä, jotka ovat radikaalisti uusineet liiketoimintamallinsa.” – Roope Mokka Digitaalisuus ja Suomen tietoyhteiskunta ”Suomen ongelma on, että me olemme huonoja olemaan hyviä. Kun esimerkiksi tietoyhteiskuntavertailut 90-luvulla toitottivat, että me olemme hyviä, syntyi laiskuut- ta, ettei enää tarvitse tehdä mitään.” – Jyrki Kasvi Vuosituhannen vaihteessa tietoyhteiskunnan rakentajat arvelivat, että tietoyhteis- kunta oli rakennettavissa 10–20 vuodessa. Toteutuessaan tämä visio olisi tarkoitta- nut että palvelut tuotetaan, myydään ja kulutetaan verkossa. Suomessa Paavo Lipposen hallituksen aikaan tietoyhteiskuntakehitys nähtiin talouselämän, akatemian ja hallinnon yhteisponnisteluna. Kansallisen tietoyhteis- kuntastrategian toimenpideohjelman toteutuksen vetovastuu oli SITRAlla. Anneli Jäätteenmäen ja varsinkin Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana tietoyh- teiskuntaohjelman painopiste suuntautui hallinnon tietotekniikkaan ja digitaalisiin julkisiin palveluihin. Suomen tietoyhteiskuntakäsitystä on kritisoitu liiallisesta ICT-valmistuksen painottamisesta. Tämä johti tietoyhteiskunta- mittarien romahtamiseen Nokian matkapuhe- linten markkinaosuuden myötä. Olimme toki edelläkävijä myös kansalaisten tietoyhteiskun- nassa. Täällä matkapuhelinliittymien määrä ylitti väestön määrän ensimmäisten joukossa, ja tehtiin paljon hyvää työtä esimerkiksi senioreiden ja lasten tietotekniikkavalmiuksien parissa. Suuressa kuvassa me kuitenkin jäimme paikoillemme. Muissa tietoyhteiskun- nan edelläkävijämaissa, kuten Virossa, tehtiin pysyvämpiä ratkaisuja palveluyhteiskunnan vahvistamiseksi, ja muovailtiin jouhevat demo- kratiajärjestelmät tietoyhteiskunnan perustaksi. ”Tämä on se realismin taso, jolla meidän pitäisi keskustella. Miten rakennetaan tätä automatisoitua yhteiskuntaa, joka kehittyy koko ajan ja kovaa vauhtia? Haluammeko me hillitä kehityksen vauhtia? Haluammeko me ottaa selkeämmän arvonäkökulman siihen maailmaan, mikä meillä on ollut ennen automatisaatiota? Miten säilytetään teknologian nousua edeltäneet perinteet, jotka kuitenkin ovat olleet yhteiskunnan ja ihmisen kehityksessä ratkaisevan tärkeitä?” – Aarne Halme ”Pidemmällä tähtäimellä luonnonvarojen kysyntä ylittää tarjonnan, mistä seuraa etteivät tämänkaltaiset yritykset voi jatkaa samalla logiikalla. On pakko keksiä uusia liiketoimintamalleja.” – Roope Mokka ”Miten säilytetään teknologian nousua edeltäneet perinteet, jotka kuitenkin ovat olleet yhteiskunnan ja ihmisen kehityksessä ratkaisevan tärkeitä?” – Aarne Halme Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon34 35
Miten digitalisaation ymmärretään muuttavan yrityksiä ”Kun mennään liiketaloudelliselle puolelle, eli siihen miten reaaliprosessit saadaan hallintaan, kehittämistarvetta alkaa löytyä. On tosin todettava, että reaaliprosesseja liiketoiminnan ekosysteemeissä tunnetaan hyvin vähän globaalillakin tasolla.” – Saku Mäkinen Ilman digitalisaatiota ei Suomen Vieremällä valmistettaisi ”maailman parhaita met- säkoneita”. Ponsse perustaa toimintansa pitkälle digitalisaation mahdollisuuksiin. Konepajayritys voi menestyä kaukana maailman vallan keskittymistä ja asiakkais- taan, mutta silti toimia joustavasti ja palvella asiakkaita yksilöllisesti. Digitalisaatio mahdollistaa yrityksille jatkuvat kokeilut ja ennen kaikkea yhteyden asiakkaisiin koko tuotteen tai palvelun käytön ajan. Myynnin ja ostamisen logiikka muuttuu. Jos aiemmin myytiin ostotapahtuman jälkeen jotain pientä jälkimarkkinoinnin keinoin, nyt myydään jotain pientä ja kasvatetaan asi- akkuuden arvoa ja asiakkaan käyttökokemusta koko elinkaaren yli. Muutos asiakkuusprosessiin on dramaattinen. Digitalisaatio muuttaa jokaisen yrityksen pe- likenttää. Osalla se tarkoittaa uusia työvälineitä, osalla se tarkoittaa koko toiminnan perusteiden muuttumista. Osa ryhtyy muutokseen tietoisesti, osa ajautuu luontaisen evoluution kautta, ja osa tulee mukaan ympäristön pakottamana kriisien kautta. Muutamat yritystoiminnan totutut nyrkkisäännötkin alkavat rapautua. Useimmat niistä on luotu teollistumisen aikana, ja voivat hyvinkin olla jo aikansa eläneitä. Niistä on vain uskallettava luopua ajoissa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. ”Aikaisemmin arveltiin, että teknologiat vastasivat kuluttajan tarpeeseen. Nyt on käymässä niin, että teknologiatarpeita ei oikeastaan ole enää olemassa.” – Roope Mokka ”Yleisestihän sanotaan niin, että näissä asioissa eletään vielä varhaista aamua. Vaikka digitaalisia asioita on tehty monta vuotta, vasta prosentti on tehty ja 99 prosenttia on tekemättä. Kyllä junaan vielä ehtii mukaan, mutta viivytellä ei kauheasti enää voi. Vuoden päästä vauhti on todennäköisesti aika kovaa. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja kaikkia yrityksiä, pieniä ja suuria, kotimaisia ja globaaleja.” – Anni Ronkainen Toisaalta voidaan todeta, että kaikki digitalisaation vaikutukset ovat asioita, jotka ovat aina kuuluneet yritysten kehittämiseen: uudistuvat toimintamallit ja prosessien automatisointi, uudet tuotealueet ja tuoteominaisuudet ja asiakaskohtaamisten uudet mahdollisuudet. Se, mitä digitalisaatio todella mahdollistaa, on aidosti globaali toiminta hyvinkin pienillä pääomainvestoinneilla osana tehokkaita arvoverkostoja. ”Pitäisi olla rohkeutta kyseenalaistaa koko prosessi, pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä ollaan oikeasti tekemässä – ja tehdä se sitten tekniikan avulla. Vastaavia mahdollisuuksiahan meillä on koko Suomen yritykset sekä julkinen sektori täynnä, kun niihin vain uskallettaisiin tarttua.” – Jyrki Kasvi Digitalisaatioon on yrityksissä suhtauduttava kokonaisvaltaisesti. Digitalisaatio ei ole vain joidenkin lomakkeiden muuntamista sähköisiksi. Digitalisaatio ei myöskään tarkoita yksinomaan itsepalveluratkaisuja, joilla tuottamaton työ siirretään asiak- kaiden tehtäväksi. Se ei ole liioin sitä, että keksitään joku uusi liiketoiminta-alue tai liiketoimintamalli, jota kokeillaan irrallaan kaikesta muusta tekemisestä. ”Uutta liiketoimintaa ei voi tehdä niin, että nyt palkataan jokin digitiimi, ja tämä tiimi alkaa sitten luoda uutta liiketoimintaa. Ja te vanhat parrat voitte tehdä entistä vanhaa, kun sieltäkin tulee rahaa ihan hyvin. Siinä kohtaa digipuoli helposti margina- lisoituu.” – Johanna Suhonen Miten digitalisaation ymmärretään muuttavan yhteiskuntaa Yhteiskunnan näkökulmasta digitalisaatio muuttaa kansallisen kilpailukyvyn edel- lytyksiä. Sijainti, kertynyt pääomamassa ja raaka-ainevarannot eivät olekaan enää kilpailukyvyn määrittäviä tekijöitä. Hallinnon kannalta digitalisaatio tarkoittaa mahdollisuuksia luoda aidosti positii- vinen ja kansalaisensa mukaan ottava palveluyhteiskunta. Samalla voidaan purkaa teollisen yhteiskunnan aikaan tarpeelliseksi koettuja rakenteita, jotka ovat nyt jo muuttuneet rasitteiksi. ”Vähän vaikuttaa siltä, että digitalisaatiokeskustelussa annetaan välineille liian iso painoarvo. Eihän siitäkään ole puhuttu, että meillä on sähköyhteiskunta, vaikka sähköistäminen on mullistanut tätä maailmaa dramaattisesti. Suomessa se, että saatiin sähkö joka paikkaan, oli iso kansallinen projekti. Sähköistämistä ei tehty pelkästään taloudellisilla mittapuilla katsottuna. Ajatus oli, että on sivistysvaltion kriteeri, että joka torpassa on sähkö käytettävissä. Ehkä meidän pitäisi ajatella suomalaisen tietoyhteiskunnan ja esimerkiksi laajakaistaverkon rakentamista vähän samalla tavalla.” – Jyrki Kasvi ”Kyllä junaan vielä ehtii mukaan, mutta viivytellä ei kauheasti enää voi. Vuoden päästä vauhti on todennäköisesti aika kovaa.” – Anni Ronkainen Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon36 37
Muutokset voivat olla todella rajuja jos yhteiskunta määritellään kansalaisia yhdistä- väksi toimijaksi, jota johtaa demokraattisesti valitut henkilöt. Poliittinen päätöksen- teko nopeutuu ja muuttuu entistäkin julkisemmaksi. Varmasti päätöksenteosta tulee myös tasa-arvoisempaa, kun tieto eriarvoisesta kohtelusta välittyy millisekunneissa ja tapauksia voidaan verrata toisiinsa. Sähköinen äänestäminen voi muuttaa paljonkin puolueiden perinteistä pai- noarvoa. Yksittäisten edustajien on vaikeampi selittää päätöksiään puoluekurin kautta, kun koko päätösketjua voidaan seurata reaaliajassa. Onko tulevaisuudessa tilausta nykyisten puolueiden kaltaisille edunvalvontaryhmille? Kun äänestäminen on helppoa, voidaanko edustajien luottamus mitata tiheämmin kuin kerran neljässä vuodessa? Toisaalta nykyinenkin poliittinen malli on digitalisaatiota vauhdittava – tai ehkä politiikassa on opittu hyödyntämään digitalisaatiota jopa yrityksiä nopeammin. Kun päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein, tuloksien on näyttävä nopeasti. ”Ei mikään istuva hallitus halua, että heidän kehitysasiansa näkyvät vasta seuraavan hallituksen aikana. Käytän- nössä hankkeet pitäisi siis saada vietyä nopeasti läpi.” – Markku Heikura Digitalisaation murros työelämässä tuottaa yhteiskunnalle myös uusia syrjäy- tymisuhan alla olevia ryhmiä. Tyypillisesti murrostilanteissa tuloerot kasvavat. Ne, jotka pääsevät muutokseen mukaan, vaurastuvat, ja ne, jotka myöhästyvät, köyhtyvät. Yhteiskuntarauhan ylläpi- täminen ja demokratian säilyttäminen vaatii uusia toimintamalleja julkiselta hallinnolta. ”Jos lisäarvon jakaminen toteutetaan kuten edellisessä murroksessa, silloin tuloerot kasvavat. Syntyy suuri syrjäytyneiden ihmisten joukko, jonka kokemukselle, ammat- titaidolle ja työlle ei ole kysyntää. Osa syntyneestä lisäarvosta pitäisi verotuksella ohjata näiden ihmisten uudelleenkouluttamiseen ja muihin toimiin, joilla sitten pehmennetään sitä murrosta.” – Jyrki Kasvi Yhteiskunnan on myös varauduttava puolustautumaan sekä poliittisen kybervakoilun että globaalin kyberrikollisuuden uhilta. Näiden uhkien suhteen tietoisuus on herännyt, mutta lähitulevaisuudessa tarvittavat voimavarat liikkuvat vielä puhtaasti arvausten tasolla. ”Turvallisuusajattelumme poikkeaa hieman muista valtioista. Meillä turvallisuusajat- telu on pitkälti yhteistyöajattelua, jossa koko yhteiskunta varautuu kaikilla sektoreilla. Se perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön lähtien yksilöistä, yhteisöistä ja järjestö- maailmasta aina yrityksiin ja viranomaistoimiin. Varautuminen ei siis tapahdu siiloissa kuten muualla.” – Arto Räty Miten digitalisaation ymmärretään muuttavan yksilön maailmaa? ”Uteliaisuus herää tekemällä, ja uuden ilmiön kesyttäminen alkaa tekemisestä. Kun ekaluokkalaisille näyttää, että he voivat 3D-printata luokkaansa maskotin, se ruokkii mielikuvitusta aivan omalla tavallaan. Minulla on ollut näiden pajaluokkien kanssa herkullinen tilaisuus puhua mielikuvituksen tärkeydestä: maailma ei ole valmis ja uutta ei keksitä ilman mielikuvitusta.” – Marjukka Peltonen Yksilön näkökulmasta digitalisaatio lupaa yleisen käsityksen mukaan paljon positiivisia vaikutuksia, mutta myös kriittisempiä kannanottoja on esitetty. Yksilön kannalta keskeinen muutos on hänen luomansa tiedon muuttuminen hänelle itselleen arvokkaaksi varannoksi. Lisäksi hänen hänen mahdollisuutensa viestiä ja vaikuttaa omaan ja ympäristönsä hyvinvointiin ovat ennennäkemättömät. Toisaalta hänellä on lupa odottaa saavansa yhteiskunnalta ja yrityksiltä jatkuvasti parempia palvelukokemuksia. Varmasti digitalisaatio rikastuttaa yksilön elämää. Osaaminen monipuolistuu ja ymmärrys maailmasta syvenee. Mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnista paranevat tiedon ja palvelujen monipuolistumisen kautta. Lepoa ja palautumista palveleva viihdetarjonta monipuolistuu ja saatavuus paranee. ”Edessämme on ääretön digitaalinen meri, jossa on loputtomasti erilaisia vaihto- ehtoja. Mutta paloletkusta ei voi juoda, siihen tarvitaan hana. Tarvitaan taho, joka järjestää tiedon virrasta meille kuluttajille järkeviä suupaloja, nautinnollisia hetkiä ja ”Jos lisäarvon jakaminen toteutetaan kuten edellisessä murroksessa, silloin tuloerot kasvavat. Syntyy suuri syrjäytyneiden ihmisten joukko, jonka kokemukselle, ammattitaidolle ja työlle ei ole kysyntää.” – Jyrki Kasvi ”Edessämme on ääretön digitaalinen meri, jossa on loputtomasti erilaisia vaihtoehtoja. Mutta paloletkusta ei voi juoda, siihen tarvitaan hana.” – Lauri Kivinen Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon38 39
informaatiota. Luokittelee ja saattaa sisältöä ulottuvillemme ja tekee sen helposti vastaanotettavaksi. Tämä on mediayhtiöiden rooli nyt ja tulevaisuudessa.” – Lauri Kivinen Mielipiteitä jakavaa keskustelua on käyty kehityssuunnasta, jossa tietoteknisiä laitteita asennetaan ihmisten sisälle. Marginaalista digikieltäytyjien joukkoa lukuun ottamatta kaikki hyväksyvät esimerkiksi sydämentahdistimet. Pankkikortin ja passin korvaava ihonalainen siru herättää jo enemmän kysymyksiä vaikkapa yksityisyyden suojasta. Huolestuneita puheenvuoroja on esitetty myös digi-ilmiöiden vaikutuksesta fysiologiaamme, esimerkiksi näyttöjen vaikutuksista aivojen toimintaan. ”Digitalisaation kerrannaisvaikutuksista on alettu keskustella enemmän viime aikoina. On kuitenkin kovin helppoa sivuuttaa tämä ja keskustella digitalisaatiosta puhtaasti tek- nisenä ilmiönä. Silloin unohdetaan ajatella sitä mitä digitalisaatio tarkoittaa ihmiselle fyysisenä olentona.” – Jyri Engeström Digitalisaation sosiaaliset vaikutukset ovat myös sekä positiivisia että huolta herättäviä. ”Tekniikka tyhmentää meitä, se laittaa meidät istumaan kuvaruudun viereen. Se myös heikentää meitä. Miksi lapset liikkuisivat enää, kun he voivat pelata pelejä? Miksi pitäisi lähteä ulos, kun kaikki on tässä, maailma tulee luo. Digi ei pelasta meitä, mutta se auttaa meitä unohtamaan todellisuuden, koska me voimme aina paeta sitä.” – Timo Airaksinen Yksilötasolla digitalisaatio herätti jo vuosituhannen vaihteessa keskustelua digitaali- sista kuiluista. Kun suuret massat siirtyvät uuteen, kuinka huolehdimme niistä joiden omaksumiskyky, fyysiset rajoitteet tai varallisuuden puute estävät digikehityksessä mukana pysymisen? ”Siinä vaiheessa, kun teknologia uutta, meillä on vielä mahdollisuus valita. Silloin se ei määrää meitä, ja voimme käyttää tai jättää käyttämättä sitä haluamallamme tavalla. Mutta sen jälkeen kun teknologia kypsyy ja valtaa alaa, kun se teknologian invaasio lopulta tulee, me emme voi sille oikein mitään, se vie mukanaan.” – Timo Airaksinen Digitaalisten palveluiden kasvaessa on uhkakuvana esitetty, että sosiaalinen vieraantuminen lisääntyy, jos valtaosa sosiaalisista kontakteista tapahtuu vaikkapa matkapuhelimen kautta. Paradoksaalisesti sosiaalinen media voi eristää ihmisen aidoista sosiaalisista kohtaamisista. Meistä tulee huomaamattamme viestintäväline- riippuvaisia. ”Ihmisillä on jo niin voimakas fysiologinen kosketus mobiililaitteeseen, että siitä ei aidosti pystytä irrottautumaan. Samalla henkinen suorituskyky laskee ja kyky ratkaista yksinkertaisia ongelmaratkaisutehtäviä vähenee. Nämä ovat minusta kiinnostavia merkkejä sellaisesta ilmiöstä kuin extended self. Sen myötä tullaan myöntäneeksi, että mobiililaite on fyysinen osa ihmistä ja itseä.” – Jyri Engeström Negatiivisia vaikutuksia ei pidä kuitenkaan ylikorostaa. Positiiviset mahdollisuudet ovat ylivertaiset. Enemmistö todennäköisesti omaksuu digitalisaatiopaletista parhaat puolet ja rikastuttaa siten niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointiaan. ”Siinä vaiheessa, kun teknologia uutta, meillä on vielä mahdollisuus valita. Silloin se ei määrää meitä, ja voimme käyttää tai jättää käyttämättä sitä haluamallamme tavalla.” – Timo Airaksinen linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon40 41
Digitalisaation monet kasvot Mitä kaikkea voidaan digitalisoida? Mitä kaikkea täytyy digitalisoida? Missä kulkee digitalisaation raja? Kysymys liittyy tiedon luonteeseen. Aikaisemmin tieto on mielletty aineettomaksi. Tekstiä ja tekstipohjaisia aineistoja, ääniä ja musiikkia, valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa on digitalisoitu jo pitkään. Digitalisaatio ja ICT eivät ole synonyymejä – digitalisaatio on myös käyttäytymismalleja, uusia tapoja ja tottumuksia, uusia liiketoimintamalleja ja uutta tuottavuuden tasoa. Digitalisaatio avaa meille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, mutta innostuksen lomassa on oltava tietoinen myös mahdollisuuksien kääntöpuolesta. Viime kädessä kyse on tehokkuudesta ja tuottavuudesta, tietointensiivisistä liiketoimintamalleista – kilpailukyvystä. Luku 4 BIG DATA JA ANALYTIKKA OHJELMISTOKEHITYS PILVIPALVELUT MOBILITEETTI MY DATA JA OPEN DATA ROBOTIIKKA TIETOVERKOT DIGITAALINEN VIESTINTÄ KYBERTURVALLISUUS PAIKKARIIPPUMATON TYÖ INTERNET OF THINGS SOSIAALINEN MEDIA DIGITAALINEN ASIAKASKOHTAAMINEN JOUKKOISTAMINEN 42 43
Digitalisaatio tämän ajan kuvaajana perustuu useamman ICT-alueen teknologisen kehitysvaiheen yhtäaikaiseen kypsymiseen sekä toiminnallisesti että taloudellisesti mielekkäälle tasolle. Digitalisaation ajurit: • Käytettävissä oleva laskentateho on kasvanut, sen hallittavuus parantunut ja hinta laskenut • Liikkuvuuden uusi taso nopeiden mobiiliverkkojen ja langattomien lähiverkkojen myötä • Ennennäkemättömän helposti hallittava skaalautuvuus pilvipalveluiden myötä • Viestinnän työkalujen integroituminen ja saavutettavuus • Anturi- ja radiotekniikan fyysisen koon pieneneminen ja hintatason halpeneminen • Globaalien tietoverkkojen nopeus, vakaus ja saavutettavuus • Ohjelmistojen kehittämisen tuottavuus Yhdessä nämä ovat mahdollistaneet tiedon ja mittausdatan tuottamisen, varastoin- nin, käsittelyn ja jakamisen aivan uudella kustannustehokkuuden tasolla. ”Tällä hetkellä kehitys liittyy hyvin paljon siihen, että sillä itse asiassa rakennetaan uutta infrastruktuuria. Mutta se ei itsessään vielä selitä digitalisaation todellista luonnetta, vaan meidän täytyy kysyä, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset tarpeet, joihin digitalisoituminen vastaa?” – Markku Wilenius Teknisenä ilmiönä digitalisaatio pohjautuu mobiliteettiin, digitaaliseen viestintään, ohjelmoinnin evoluutioloikkaan, tietoverkkoihin, pilvipalveluihin, data-analytiikkaan sekä esineiden ja asioiden internetiin (Internet of Things; IoT-ratkaisuihin). Monet lä- hitulevaisuuden ratkaisut ovat yhdistelmiä näistä kyvykkyyksistä. Nämä yhdistelmät saavat mediassa omia kuvaavia nimiä, kuten robotiikka ja avoin data. Teknologiselle perustalle syntyy myös rakenteita uudistavia sosioekonomisia virtauksia kuten kuluttajistuminen ja joukkoistaminen. Mutta digitalisaatio on kaksiteräinen miekka: syntyy myös paljon uhkakuvia, kuten kyberuhkia ja yhteiskuntia jakavia digitaalisia kuiluja. Tässä luvussa digitalisaation perusteita ja seurausilmiöitä tarkastellaan hieman tarkemmin teknologiaperustan kautta. Tämän kirjan liitteenä on Leo Bergmanin Aalto-yliopistossa työstämä kirjallisuuskatsaus digitaalisesta liiketoiminnasta. Hän löysi neljä perusteemaa: uusi teknologia, työtapojen muutos, liiketoimintamallien muutos sekä yhteiskunnalliset muutokset. Katsaus muodosti rungon tämän luvun kokoamiselle. Fyysisen ja digitaalisen maailman rajojen hämärtyminen muuttaa käsitystämme tiedosta ja siitä mitä tiedolla voi tehdä. Seuraava taso on fyysisten objektien digi- talisointi. 3D-tulostaminen mahdollistaa fyysisestä maailmasta digitoitujen mallien muokkaamisen, muuttamisen ja monistamisen. Samalla kytkettyjen laitteiden lisääntyminen ja niiden käyttöliittymien kehittyminen kasvattavat jatkuvasti digitaali- suuden vaikutusaluetta ja sitä kirjoa ihmisten tarpeita ja haluja, joita uusilla tuotteilla ja palveluilla voidaan tyydyttää. Tiedon ominaisuuksiin kuuluu rajaton siirrettävyys, kopioitavuus ja skaalautuvuus. Tieto on myös haavoittuvaa. Sitä on merkittävä, turvattava, salattava ja varmuuskopi- oitava tyystin eri tasolla kuin fyysistä omaisuutta. Tietoa siirrettäessä ja kopioitaessa on varmistuttava, että tiedon alku- ja loppupiste täsmäävät, ja että tieto säilyy matkalla muuttumattomana ja koskemattomana. Digitalisaatiossa korostuu myös tiedon käyttöoikeuksien hallinta, digital rights management. Tiedolla on omistaja ja varmentaja. Maantieteestä tulee tietoliikenteen maantiedettä. Paikkakuntien välisillä etäisyyk- sillä on vähemmän merkitystä, kun ratkaisevammaksi tulee se, millainen latenssi eli tietoverkkoviive fyysisten sijaintien välillä on. Maailmankartta muodostuu tieto- liikenneyhteyksistä. Tässä asetelmassa merkittäväksi muodostuu verkkojen laatu. Etäisyyksiä mitataan millisekunneissa. Maailman pääkaupungit sijoittuvat uuteen karttaprojektioon verkkojen kapasiteetin mukaan. Uuden globalisaation jakolinjat kulkevat digitaalisten kyvykkyyksien mukaan. Esimerkiksi Afrikka on edelleen pimeä manner, kun katsotaan maanosan valmiutta kytkeytyä maailmanlaajuiseen tietoverk- koon. Digitaalisessa maailmassa työ on riippuvainen laadukkaista yhteyksistä. Verk- koon kytkeytyneet, digitaalisesti kehittyneet alueet houkuttelevat työpaikkoja ja tuotantoa. Miksi digitalisaatio muuttaa maailmaa juuri nyt? Keskeisimpiä vaikuttimia murroksessa on tietoliikenteen sekä tiedon käsittelyn ja varastoinnin merkittävä halpeneminen. Tieto tallennetaan ja siirretään bitteinä. Tallennetun gigatavun tai siirretyn bitin hinta on vuosikymmenien ajan pudonnut kymmeniä prosentteja vuodessa. Kun tiedon käsittely ei ole enää merkittävä tekijä, yksikkökustannusten rakenne muuttuu radikaalisti. Nousee esiin uusia toimintamalleja, jotka eivät aiemmalla kulurakenteella olleet kannattavia ja syntyy yhä enemmän hyödykkeitä, jotka ovat täysin aineettomia. Esimerkiksi Walt Disneyn piirtäjien käsityönä tekemät piirrosanimaatiot olivat Digitalisaation monet kasvot Digitalisaation monet kasvot44 45
työvoimakustannuksiltaan eri luokkaa kuin nykyiset Pixarin studioilla tehdyt tieto- koneanimaatiot. Murros näkyy myös elokuvien jakelussa. Uudet elokuvatuotannot jaetaan bitteinä välittömästi kaikkialle. Digitaalinen maailma on nopeiden muutosten maailma. Kun prosesseista tulee tietointensiivisiä, niiden perusteet voidaan nopeasti muuttaa ja yhdistää uusilla tavoilla. Uber-taksipalvelu on käytetyin esimerkki uudesta toimintamallista, joka digitaalisilla ratkaisuilla yhdistää uudella tavalla kaksi laajalle levinnyttä fyysistä infrastruktuuria, henkilöautot ja älypuhelimet. Uber on kiinnostava esimerkki myös siksi, että se haastaa vahvasti säänneltyä ja sopimuksiin perustuvaa taksiliikenteen toimialaa. ”Digitalisaatiosta on puhuttu jollain tasolla jo ainakin kymmenen vuotta, mutta nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että jokaisen asiakkaan on mietittävä kuinka sen haasteisiin vastataan.” – Tuomas Routto 12 miljardia laitetta verkossa 1,7 laitetta jokaista maapallon ihmistä kohden 4,3 laitetta jokaista maapallon ihmistä kohden 33 miljardia laitetta verkossa Strukturoimaton data Pilvipalveluiden osuus Strukturoitu data LÄHDE: IDC, The Digital Universe 2010 LÄHDE: Cisco Global Cloud Index 2013-2018 -raportti LÄHDE: Strategy Analytics (lokakuu 2014) 30 000 eksatavua (EB) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 YRITYSTEN DATAN KASVU MAAILMANLAAJUISESTI DATAKESKUKSIEN LIIKENTEEN KASVU INTERNET OF THINGS – VERKKOON LIITETYT LAITTEET 2015 2020 2018 | 8,6 tsettatavua2013 | 3,1 tsettatavua 2014 2020 Digitalisaation monet kasvot Digitalisaation monet kasvot46 47
4.1. Digitaalisuuden teknologiaperusta Digitalisaation taustalla vaikuttaa kuusi suurempaa teknologiakokonaisuutta, joissa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä teknisiä ja toiminnallista loikkia käytettävyy- dessä. Nämä tekniset kokonaisuudet ovat: • Big Data ja data-analytiikka • Mobiliteetti • Pilvipalvelut ja tietoverkot • Digitaalinen viestintä • Internet of Things, IoT • Ohjelmistokehitys 4.1.1. Big Data ja data-analytiikka Sensoreiden ja verkottuneiden laitteiden yleistyessä yhä useammista lähteistä keräytyvä tieto varastoituu Big Dataksi. Käsitteenä Big Data on syntynyt kuvaamaan valtavia ja eksponentiaalisesti kasvavia tietomääriä. Big Data avaa ennennäkemät- tömän ikkunan inhimillistä todellisuutta muokkaavien ilmiöiden ymmärtämiseen, koska aiempaa päättelyä on saattanut rajoittaa kulttuuriperimästämme kumpuavat rajoitukset, jotka eivät enää ole merkityksellisiä. Suuret tietovarastot sinällään eivät ole uusi ilmiö. Ero aikaisempaan syntyy laskentakapasiteetin ja ohjelmointitaitojen merkittävästä kehittymisestä. Näiden edistysaskeleiden ansiosta pystytään toteuttamaan keinoälysovelluksia, jotka louhivat eri muodoissa tallennetuista tietomassoista esiin asioita, joita ei aiemmin ole voitu varmentaa tai edes kysyä. Kun tiedon kerääminen ja varastointi mahdollistuu laajassa mittakaavassa ja vähäisin kustannuksin, ympäröivistä tapahtumista voidaan luoda aikaisempaa merkittävästi pidempiä aikasarjoja, konteksteja ja syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi Amazonin verkkokaupassa asiakkaan ostopäätöstä edeltävä liikkuminen sivustolla tallentuu ja osaltaan muodostaa suurta kuvaa siitä, millaisia harkintaprosesseja tuotteiden ostoon verkkokaupasta liittyy. Tapahtumaketju analysoidaan ja liitetään osaksi pitkiä aikasarjoja. Tuloksena on maailman tehokkainta ja kohdennetuinta markkinointia ilman niitä rajoitteita, joita ihmisen päättely olisi tuottanut. John Deere hyödyntää data-analytiikkaa uudella tavalla. Aiemmin John Deere on käyttänyt analytiikkaa koneiden kunnon ja huoltotarpeen seurantaan. Uutena sovellusalueena analytiikkaa käytetään myös metsäkoneiden käyttökoulutuksessa. Jokainen työvaihe analysoidaan ja peilataan aikaisempaan dataan. Näin yksittäisten kuljettajien vahvuudet ja kehitysalueet tunnistetaan entistä tehokkaammin. Suurista tietomääristä tiivistyvät uudet johtopäätökset ja havainnot haastavat vanhat liiketoimintamallit. Markkinoille tuotavien hyödykkeiden ja tuotteiden arvon painopiste siirtyy uusiin tapoihin hahmottaa toimintaa. Suunto Oy hyödyntää Big Dataa ja data-analytiikkaa liikuntapalvelussaan, jossa asiakkaan suostumuksella kuntoilulaitteiden keräämiä henkilökohtaisia tietoja käytetään palvelun kehittämiseen. Suunto saa näin käyttöönsä suunnattoman määrän havaintoja ja pitkän aikavälin sarjoja siitä, kuinka eri lajien harjoittelu vaikut- taa suoritustasojen muutoksiin. Data-analyysi avaa valtavasti myös muita käyttö- mahdollisuuksia. Analytiikalla voidaan hahmottaa niitä tapahtumaketjuja, jotka ovat johtaneet uuden tuotteen, laitteen tai urheiluvälineen ostoon. Näin voidaan peilata esimerkiksi kolme maratonia juosseen juoksukenkävalintoja muihin lajin harrastajien hankintoihin. Analytiikka on siis korvaamaton työkalu myynnin ja markkinoinnin kohdenta- misessa. Itse asiassa sovellusalueet ovat laajempia: Big Datan ja analytiikan hyö- dyntäminen tuo varmuutta kaikenlaisten toimintaennusteiden tekemiseen. Suurten tietomäärien käyttö heijastuu sekä loppuasiakkaille toimitettavissa tuotteissa että organisaatioiden sisäisiin kehityshankkeisiin. Matkapuhelinten kehittäjät hyödyntävät Big Dataa määritellessään puhelinten akkujen optimaalista kokoa. Erilaisten sovellusten käyttötavat ja niiden edellyttämä energiantarve välittyvät suoraan matkapuhelinyhtiöille. Analytiikalla saavutettava varmuus käyttöprofiileista ja seuraavista kehitysaskelista on esimerkiksi asiakasky- selyihin verrattuna ratkaiseva. Vodafone kartoittaa analytiikalla operaattoria vaihtavien asiakkaiden päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Lähtöpäätöstä valmistelevat asiakkaat käyvät esimerkiksi keskimääräistä useammin katsomassa liittymäsopimuksensa päättymispäivämää- rää. Ennakoinnin myötä asiakaskokemusta voidaan pyrkiä parantamaan ennen kuin asiakkuus päättyy. Kun analytiikka ja algoritmit kehittyvät ja tulevat osaksi inhimillistä toimintaa, koneälystä kasvaa ihmistä tehokkaampi. Gartnerin asiantuntijat käyttävät esityksissään esimerkkinä syöpädiagnostiikkaa, jossa päästään koneälyllä kymmeniä prosenttiyksiköitä tarkempiin tuloksiin: kun ihmislääkärin onnistumisprosentti on noin 50, IBM:n supertietokoneen Watsonin demonstraatiossa syöpädiagnooseista oikeaan osui 90 prosenttia. Digitalisaation monet kasvot | Digitaalisuuden teknologiaperusta Digitalisaation monet kasvot | Digitaalisuuden teknologiaperusta48 49
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus

Recommended

Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetTuomo Luoma
 
Tarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemme
Tarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemmeTarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemme
Tarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemmeTuomo Luoma
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserSonera
 
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?Tuomo Luoma
 
Mitä on Digitalisaatio?
Mitä on Digitalisaatio?Mitä on Digitalisaatio?
Mitä on Digitalisaatio?Taitori Oy
 
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteenSonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteenSonera
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Teemu Arina
 

Recommended

Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetTuomo Luoma
 
Tarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemme
Tarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemmeTarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemme
Tarina Suomesta: mistä tulemme, missä olemme, minne menemmeTuomo Luoma
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserSonera
 
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?Tuomo Luoma
 
Mitä on Digitalisaatio?
Mitä on Digitalisaatio?Mitä on Digitalisaatio?
Mitä on Digitalisaatio?Taitori Oy
 
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteenSonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteenSonera
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Teemu Arina
 
Suomi 2030
Suomi 2030Suomi 2030
Suomi 2030Jyrki Kasvi
 
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakkaStrategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakkaStrateginen tutkimus | Strategic Research
 
Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...
Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...
Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Tulevaisuuden avoin luova Suomi
Tulevaisuuden avoin luova SuomiTulevaisuuden avoin luova Suomi
Tulevaisuuden avoin luova SuomiJyrki Kasvi
 
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamari
 
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014RoboticsFinland
 
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...Uusi koulutus -foorumi
 
Koulujen digitalisoituminen
Koulujen digitalisoituminenKoulujen digitalisoituminen
Koulujen digitalisoituminenJyrki Kasvi
 
Digitalisaatio - päättäjän näkökulma
Digitalisaatio - päättäjän näkökulmaDigitalisaatio - päättäjän näkökulma
Digitalisaatio - päättäjän näkökulmaJyrki Kasvi
 
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?Jyrki Kasvi
 
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoonMedialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoonJyrki Kasvi
 
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessäTiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessäJyrki Kasvi
 
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassaTietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassaJyrki Kasvi
 
Paikasta tietoa ja tietoa paikasta
Paikasta tietoa ja tietoa paikastaPaikasta tietoa ja tietoa paikasta
Paikasta tietoa ja tietoa paikastaJyrki Kasvi
 
Digitalisaatio mullistaa arkemme
Digitalisaatio mullistaa arkemmeDigitalisaatio mullistaa arkemme
Digitalisaatio mullistaa arkemmeJyrki Kasvi
 
Pysäköintipuheen tausta
Pysäköintipuheen taustaPysäköintipuheen tausta
Pysäköintipuheen taustaJyrki Kasvi
 
Big data ja liiketoiminnan etiikka
Big data ja liiketoiminnan etiikkaBig data ja liiketoiminnan etiikka
Big data ja liiketoiminnan etiikkaJyrki Kasvi
 
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaistaKyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaistaJyrki Kasvi
 
Creative destruction of university
Creative destruction of universityCreative destruction of university
Creative destruction of universityJyrki Kasvi
 
Tekoälyjä ja big dataa
Tekoälyjä ja big dataaTekoälyjä ja big dataa
Tekoälyjä ja big dataaJyrki Kasvi
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusJyrki Kasvi
 

More Related Content

What's hot

Tulevaisuuden avoin luova Suomi
Tulevaisuuden avoin luova SuomiTulevaisuuden avoin luova Suomi
Tulevaisuuden avoin luova SuomiJyrki Kasvi
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamari
 

What's hot (6)

Suomi 2030
Suomi 2030Suomi 2030
Suomi 2030
 
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakkaStrategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
 
Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...
Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...
Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andb...
 
Tulevaisuuden avoin luova Suomi
Tulevaisuuden avoin luova SuomiTulevaisuuden avoin luova Suomi
Tulevaisuuden avoin luova Suomi
 
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
 

Viewers also liked

Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014RoboticsFinland
 
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...Uusi koulutus -foorumi
 
Koulujen digitalisoituminen
Koulujen digitalisoituminenKoulujen digitalisoituminen
Koulujen digitalisoituminenJyrki Kasvi
 
Digitalisaatio - päättäjän näkökulma
Digitalisaatio - päättäjän näkökulmaDigitalisaatio - päättäjän näkökulma
Digitalisaatio - päättäjän näkökulmaJyrki Kasvi
 
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?Jyrki Kasvi
 
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoonMedialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoonJyrki Kasvi
 
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessäTiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessäJyrki Kasvi
 
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassaTietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassaJyrki Kasvi
 
Paikasta tietoa ja tietoa paikasta
Paikasta tietoa ja tietoa paikastaPaikasta tietoa ja tietoa paikasta
Paikasta tietoa ja tietoa paikastaJyrki Kasvi
 
Digitalisaatio mullistaa arkemme
Digitalisaatio mullistaa arkemmeDigitalisaatio mullistaa arkemme
Digitalisaatio mullistaa arkemmeJyrki Kasvi
 
Pysäköintipuheen tausta
Pysäköintipuheen taustaPysäköintipuheen tausta
Pysäköintipuheen taustaJyrki Kasvi
 
Big data ja liiketoiminnan etiikka
Big data ja liiketoiminnan etiikkaBig data ja liiketoiminnan etiikka
Big data ja liiketoiminnan etiikkaJyrki Kasvi
 
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaistaKyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaistaJyrki Kasvi
 
Creative destruction of university
Creative destruction of universityCreative destruction of university
Creative destruction of universityJyrki Kasvi
 
Tekoälyjä ja big dataa
Tekoälyjä ja big dataaTekoälyjä ja big dataa
Tekoälyjä ja big dataaJyrki Kasvi
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusJyrki Kasvi
 
Tietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioita
Tietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioitaTietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioita
Tietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioitaJyrki Kasvi
 
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...Kimmo Haapea
 
Ultrahack Tech Talk
Ultrahack Tech TalkUltrahack Tech Talk
Ultrahack Tech TalkJyrki Kasvi
 
Digitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirasto
Digitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirastoDigitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirasto
Digitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirastoJyrki Kasvi
 

Viewers also liked (20)

Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014
 
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esity...
 
Koulujen digitalisoituminen
Koulujen digitalisoituminenKoulujen digitalisoituminen
Koulujen digitalisoituminen
 
Digitalisaatio - päättäjän näkökulma
Digitalisaatio - päättäjän näkökulmaDigitalisaatio - päättäjän näkökulma
Digitalisaatio - päättäjän näkökulma
 
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
Ohjaako tekniikka politiikkaa vai politiikka tekniikkaa?
 
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoonMedialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
Medialukutaidosta mediakirjoitustaitoon
 
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessäTiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä
 
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassaTietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
Tietoyhteiskunta hallitusohjelmassa
 
Paikasta tietoa ja tietoa paikasta
Paikasta tietoa ja tietoa paikastaPaikasta tietoa ja tietoa paikasta
Paikasta tietoa ja tietoa paikasta
 
Digitalisaatio mullistaa arkemme
Digitalisaatio mullistaa arkemmeDigitalisaatio mullistaa arkemme
Digitalisaatio mullistaa arkemme
 
Pysäköintipuheen tausta
Pysäköintipuheen taustaPysäköintipuheen tausta
Pysäköintipuheen tausta
 
Big data ja liiketoiminnan etiikka
Big data ja liiketoiminnan etiikkaBig data ja liiketoiminnan etiikka
Big data ja liiketoiminnan etiikka
 
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaistaKyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista
 
Creative destruction of university
Creative destruction of universityCreative destruction of university
Creative destruction of university
 
Tekoälyjä ja big dataa
Tekoälyjä ja big dataaTekoälyjä ja big dataa
Tekoälyjä ja big dataa
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismus
 
Tietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioita
Tietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioitaTietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioita
Tietojärjestelmät vanhuspalveluissa - tulevaisuuden visioita
 
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry: Teollisen internetin tilannekuva I...
 
Ultrahack Tech Talk
Ultrahack Tech TalkUltrahack Tech Talk
Ultrahack Tech Talk
 
Digitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirasto
Digitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirastoDigitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirasto
Digitalisaatio ja valtiontalouden tarkastusvirasto
 

Similar to Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus

Digitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminenDigitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminenTuomo Luoma
 
Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015Tuomo Luoma
 
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
 
TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016TIVIA ry
 
Toinen digitaalinen vallankumous
Toinen digitaalinen vallankumousToinen digitaalinen vallankumous
Toinen digitaalinen vallankumousJyrki Kasvi
 
Katsaus Alma Median vuoteen 2014
Katsaus Alma Median vuoteen 2014Katsaus Alma Median vuoteen 2014
Katsaus Alma Median vuoteen 2014Alma Media
 
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?Tuomo Luoma
 
Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...
Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...
Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...Mindtrek
 
Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi
Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksiOnko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi
Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksiJanne Viskari
 
Digitalisaatio Business Forum Kirkkonummi
Digitalisaatio Business Forum KirkkonummiDigitalisaatio Business Forum Kirkkonummi
Digitalisaatio Business Forum KirkkonummiIlkka O. Lavas
 
Digitaaliset trendit 2013
Digitaaliset trendit 2013Digitaaliset trendit 2013
Digitaaliset trendit 2013dynamo&son
 
Uuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - SoneraUuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - SoneraSonera
 

Similar to Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus (20)

TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteenTIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
 
Digitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminenDigitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminen
 
Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015
 
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
 
Tulevaisuuden avoin luova suomi
Tulevaisuuden avoin luova suomiTulevaisuuden avoin luova suomi
Tulevaisuuden avoin luova suomi
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
 
Suomen Digimenestyjät 2018
Suomen Digimenestyjät 2018Suomen Digimenestyjät 2018
Suomen Digimenestyjät 2018
 
TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016
 
Kestävä kasvu
Kestävä kasvuKestävä kasvu
Kestävä kasvu
 
Toinen digitaalinen vallankumous
Toinen digitaalinen vallankumousToinen digitaalinen vallankumous
Toinen digitaalinen vallankumous
 
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteenTIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
 
Katsaus Alma Median vuoteen 2014
Katsaus Alma Median vuoteen 2014Katsaus Alma Median vuoteen 2014
Katsaus Alma Median vuoteen 2014
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013
 
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
 
Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...
Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...
Yhteiset digiratkaisut ja tuki (Shared Digital Solutions and Support) by Mikk...
 
Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi
Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksiOnko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi
Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi
 
Digitalisaatio Business Forum Kirkkonummi
Digitalisaatio Business Forum KirkkonummiDigitalisaatio Business Forum Kirkkonummi
Digitalisaatio Business Forum Kirkkonummi
 
Digitaaliset trendit 2013
Digitaaliset trendit 2013Digitaaliset trendit 2013
Digitaaliset trendit 2013
 
Uuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - SoneraUuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - Sonera
 

More from Sonera

Strafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsStrafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsSonera
 
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsTampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsSonera
 
Telia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsTelia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsSonera
 
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Sonera
 
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016Sonera
 
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenPilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenSonera
 
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera
 
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariMonikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariSonera
 
Yrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetYrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetSonera
 
Esineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaEsineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaSonera
 
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysDigitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysSonera
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSonera
 
Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Sonera
 
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraCreating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraSonera
 
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSoneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSonera
 
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseEroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseSonera
 
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Sonera
 
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseYrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseSonera
 
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascaseKetterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascaseSonera
 
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascaseNetti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascaseSonera
 

More from Sonera (20)

Strafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsStrafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd Insights
 
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsTampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
 
Telia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsTelia Crowd Insights
Telia Crowd Insights
 
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
 
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
 
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenPilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
 
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
 
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariMonikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
 
Yrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetYrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internet
 
Esineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaEsineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuina
 
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysDigitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
 
Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016
 
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraCreating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
 
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSoneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
 
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseEroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
 
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
 
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseYrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
 
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascaseKetterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
 
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascaseNetti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
 

Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus

  • 1. Digitalisaatio on yksi tämän vuosikymmenen keskeisimpiä tuottavuuteen, työhön ja kilpailukykyyn liittyvistä ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologia on aikaansaanut merkittävän tuottavuusloikan tietotyössä ja automaatio on ollut teollistuneiden maiden kilpailukyvyn edellytys. Nyt digitalisaatio tuo yhteen sekä tietotyön, suorittavan työn ja teollisuuden kasvunäkymät. Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus on Soneran Uuskasvu-kirja- sarjan kolmas osa. Kirja pohtii, millainen rooli digitalisaatiolle Suomessa annetaan kansallisen kilpailukyvyn kohentajana. Kykenemmekö valjasta- maan digitalisaation lupauksen uusista markkinoista ja tehokkaammasta julkisesta sektorista, vai jääkö kohtaloksemme kalliiden rakenteiden ylläpitäminen ja markkinaosuuksien menettäminen uusille kilpailijoille? Ratkaisu tehdään joko itsenäisesti tai meidän puolestamme. Tämä kirja luo kokoavan katsauksen digitalisaatioon Suomessa ja toimii puheenvuorona tähän kansakunnan kohtalonkysymykseen. Uuskasvunpolut–Digitalisaationlupaus Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus ”Minulle digitaalisaatio tarkoittaa sitä, että sen avulla voidaan lisätä olennaisesti järjestelmän älykkyyttä seuraavien vuosikymmenten aikana.” – Markku Wilenius ”Digitalisaation lupaus ei ole tietenkään mitenkään uniikki meille. Kyse on vain siitä, kuka sen tilan täyttää.” – Petri Rouvinen Digitalisaation lupauksen lunastaminen: • Valitse polku ja etene sitä pitkin • Etsi suurta, tee sitä mikä on tänään mahdollista • Tee muutokselle tilaa • Älä pelkää virheitä • Valitse roolisi ja usko siihen • Verkostoidu parhaiden kanssa • Keskustele haasteista • Johda muutosta • Varmista turvallisuus • Pidä digitalisaatio toiminnan ytimessä linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA:
  • 2.
  • 4. Digitaalisuudesta puhuu näinä aikoina jokainen. Toistakymmentä vuotta sitten puhuttiin että kaikki mikä voidaan digitalisoida, tullaan myös digitalisoimaan tässä maailmassa. Tällä polulla olemme vasta aivan alkuvaiheessa. Kuten aina suurissa globaaleissa trendeissä käy, lyhyellä aikavälillä vaikutus tuntuu hitaalta ja pieneltä, mutta jälkeen- päin katsottuna vaikutus osoittautuu valtavaksi. Meillä on nyt lupa odottaa merkittävää tuottavuuden ja kilpailukyvyn kohentumista digitalisaation erilaisten vaikutusten ansiosta. Kun tulin Suomeen vuoden 2012 alussa, ensimmäinen asia jonka kuulin oli, että Suo- men talouden tilanne on nyt huono, mutta kuuden kuukauden kuluttua se paranee. Olen nyt kuusi kertaa kuullut tämän saman tarinan. Talouteemme on tänä aikana kertynyt paljon korjausvelkaa. Aika näyttää, olemmeko päässeet jo kasvuun kiinni. Mutta juuri nyt tilanne on, että vienti ei vedä ja hyvinvointivaltion lasku kasautuu. Ei Suomi ole ollut ongelmineen yksin. Matalat ajat ovat yhdistäneet Eurooppaa tällä vuosikymmenellä. Taantuman kokemus on ollut kipeällä tavalla yhteinen. Ja vastaavasti viime aikoina erot ovat syntyneet siitä tosiasiasta, että kun ajat ovat epävakaat, vain parhaat menestyvät. Tätä vuosikymmentä on Suomessa leimannut kasvava tarve löytää oikea kehi- tyksen suunta. On etsitty lääkettä, joka nostaisi suomalaisen kilpailukyvyn jälleen kärkikastiin. Lukijalle Julkaisija: TeliaSonera Finland Oyj Toimitus: Stella Kallionpää ja Riitta Grönroos (TeliaSonera) Kirjoittajat: Jari Manninen (TeliaSonera), Vesa Brandt (toimittaja), Stella Kallionpää (TeliaSonera) ja Marko Lepola (TeliaSonera) Liitteen kirjallisuuskatsaus: Leo Bergman (Aalto-yliopisto) Ulkoasu ja graafinen suunnittelu: Matti Riikonen (Imagemaker) Valokuvat: Vesa Brandt, Teemu Ullgren (Pekka Sivonen, s.96), Pekka Pajuvirta (Juhani Eskola, s.96), Sami Perttilä (Laura Räty, s.96), CGI (Karri Salminen, s.104), Anna Huovinen (Minna Kivimäki, s.104), Nina Fagerholm (Thomas Hallbäck, s.104), Olli Karttunen (Roope Mokka, s.137), Mika Kanerva (Saku Mäkinen, s.196) Painatus: Vammalan kirjapaino Oy Copyright: TeliaSonera Finland Oyj ISBN 978-952-5187-94-6 TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2015 3
  • 5. Työpäivien pidentäminen ja henkilökohtaisen työmäärän lisääminen voi ratkaista kansallisen kilpailukyvyn ongelman vain osittain. Tässä mallissa kysymys kuuluu, kuinka paljon pidempiä työpäiviä olemme valmiita – tai kykeneviä – tekemään? Suuremmat ja kestävämmät ratkaisut syntyvät toisen polun kautta. Tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden kasvattamiseen. Digitalisaation lupaus on lupaus yhteiskunnan lävistävästä tuottavuusloikasta. Perinteisesti tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut uusia toimintatapoja tietotyössä. Se on tehnyt työstä paitsi mielekkäämpää ja joustavampaa, myös monilla tavoin tehokkaampaa. Nyt digitalisaation tekniikat murtautuvat uusille alueille. Kun aikaisemmin ICT heijastui valkokaulustyöhön, nyt vaikutukset tuntuvat sinikaulusaloilla. Jo toistakymmentä vuotta sitten puhuttiin siitä, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan. Tänä päivänä tämä visio vaikuttaa toteutu- van. Digitalisaatiojuna tuntuu nyt kulkevan vauhdikkaasti eteenpäin. Ilmassa on sähköä: kun katsoo ympärilleen, voi huomata, että itse asiassa moni asia on jo uudella tolalla. Jokainen on varmasti huomannut jo lupaavaa kehitystä eri toimialoilla. Julki- sella sektorilla palveluväylähanke ja digitaalisen tunnistautumisen edistäminen ovat oikeansuuntaisia askeleita kohti palveluiltaan kattavampaa ja kustannus- rakenteeltaan järkevämpää valtiota. On nähtävissä uutta nousuvirettä työn tuottavuudessa ja Suomen taloudessa laajemminkin. Muutoksen merkki on osaltaan se, että digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Digitalisaatiota määrittävät kaksi asiaa: globalisaatio ja 24/7/365. Digitaalinen maailma on aina auki ja aina päällä. Tässä maailmassa odotusarvo on, että olemme jatkuvasti ja joka paikassa saavutettavissa. Mitä digitalisaatiokehitys tarkoittaa toimintaympäristöjen ja työtapojen suhteen? Voidaan todeta, että kun siirrämme toimintaa, prosesseja ja palveluita digitaaliseen ja sähköiseen muotoon, liiketoiminnan ympäristö ja organisaatioiden riskiympäristö muuttuvat. Kyberturvallisuus on yhä tärkeämmässä roolissa, jopa niin, että sitä ei sovi sivuuttaa organisaatioiden johdon agendaltakaan. Sonera on yritys, joka itsekin on keskellä suurta murrosta. Digitalisoituvassa maailmassa operaattorin rooli muuttuu ja kohdentuu jatkuvasti. Tietointensiivisen yhteiskunnan kehitys kyseenalaistaa vanhoihin toimintamalleihin ja oletuksiin perustuvien alojen jatkuvuuden. Operaattorit ovat tämän murrosaallon keskiössä: liiketoimintamme perusteita haastetaan jatkuvasti. Uudistuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja selvää visiota huomispäivän maailmasta. Toimintakentän muutos on johtanut Soneran pohtimaan digitalisaation vaikutuksia myös laajemmassa kontekstissa. Tämän kirjan myötä haluamme jälleen ottaa osaa kansalliseen keskusteluun uusista kasvupoluista. Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus on jatkoa Soneran vuonna 2010 julkaistulle Uuskasvua ymmärtämässä ja 2012 julkaistulle Uuskasvun anatomia -teoksille. Johdannon jälkeen kirja syventyy luvussa kaksi niihin haasteisiin, joita tänä päivänä kansakuntamme kohtaa, ja luku kolme pohjustaa digitalisaatiota tietoyhteis- kuntakehityksen jatkumona. Luvussa neljä käydään läpi digitalisaation avainilmiöitä. Viides luku pohtii digitalisaation johtamista ja potentiaalia työn tuottavuuden lisääjä- nä. Luku kuusi toimii kaukoputkena lähitulevaisuuteen: luomme esimerkinomaisen katsauksen seuraavan vuosikymmenen terveydenhoitoon ja liikenteeseen, ja niihin murroksiin, joita digitalisaatio mahdollisesti näillä aloilla aiheuttaa. Seitsemännessä luvussa kokoamme yhteen digitalisaation mahdollisuuksia ja opetuksia, ja luonnos- telemme niitä rytmittämään muutosta kohti tuottavampaa ja tehokkaampaa työtä. Kun digitalisaatio ilmiönä on esitelty, annamme puheen- vuoron haastattelemillemme asiantuntijoille ja vaikuttajille. Kirjan yhteiskunnallinen painoarvo ja puhuttelevuus on pitkälti näiden näkökulmien ansiota. Haluankin tässä kohtaa sydämellisesti kiittää niitä näkijöitä ja tekijöitä, jotka antoivat oman panoksensa kokonaisuuteen haastattelui- den muodossa. Te tarjoatte lukijoillemme ja asiakkaillem- me kirkkaan näkymän siihen, missä vaiheessa ja vauhdissa suomalainen digitalisaatiojuna tänä päivänä on, ja mihin suuntaan se kulkee. Valdur Laid, toimitusjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj. 4 5
  • 6. LUKIJALLE | Valdur Laid TIETO ON TÄMÄN AJAN ÖLJY | Luku 1 TILANNEKUVA 2015 – MURROS VAI JÄMÄHTÄMINEN? | Luku 2 TIETOYHTEISKUNNASTA DIGITALISAATIOON | Luku 3 DIGITALISAATION MONET KASVOT | Luku 4 4.1. Digitaalisuuden teknologiaperusta 4.2. Teknologiailmiöiden laajentumat 4.3. Digitalisaation sosioekonomistiset ilmiöt 4.4. Digitalisaatio ja liiketoimintamallit 4.5. Onko elämää hypetyksen ulkopuolella? DIGIHYPETYKSESTÄ DIGITUOTTAVUUTEEN – Mitä se vaatii johtamiselta? | Luku 5 HEIJASTUMIA SUOMESTA VUONNA 2025 | Luku 6 Suomen terveydenhuolto vuonna 2025 Suomen kaupunkiliikenne vuonna 2025 DIGITALISAATION LUPAUKSEN LUNASTAMINEN | Luku 7 PUHEENVUOROJA DIGITALISAATIOSTA Resurssikysymys | Markku Wilenius Uskallus katsoa tulevaisuuteen | Jyrki Kasvi Kuinka kasvaa suuremmaksi niukkuuden maailmassa? | Roope Mokka Sosiaalinen pääoma on parasta pääomaa | Mika Anttonen Uusi vihreä oksa? | Petri Rouvinen Häiriösumu vaatii itsekuria | Jyri Engeström Päättävä digitaalinen jälkikirjoitus | Timo Airaksinen Kuka omistaa tiedon? | Antti Poikola ja Ossi Kuittinen Turvallisuus on luottamusta | Arto Räty Suomi tarvitsee robottistrategian | Cristina Andersson Älykkyys on markkinoilla pysymisen ehto | Aarne Halme Yritys on tehty kestämään | Anne Berner Aineettomasta fyysiseen, fyysisestä aineettomaan | Anni Ronkainen Jakolinja on tässä | Leena Mörttinen Ei ensimmäinen, vaan ensimmäisten joukossa | Saku Mäkinen Kasvuyritysten kasvattajat | Inka Mero Muutoksen keskellä | Hanno Nevanlinna, Futurice Oy Korkea perussuorituksen taso | Tuomas Routto, Reaktor Innovations Oy Lukutaito on digikansalaisen perusosaamista | Marjukka Peltonen, HelMet-kirjasto Pelisilmää digimarkkinoille | Antti Tiihonen, Veikkaus Oy 0–100 | Jussi Lystimäki, Tori.fi Uusi peluri | Pekka Lemettinen, Suomen Vahinkovakuutus Oy Digitaalisen verokirstun saranat kuntoon | Markku Heikura, Verohallinto Paloletkusta ei voi juoda tulevaisuudessakaan | Lauri Kivinen, Yleisradio Oy Median tulevaisuus muurin varjossa | Johanna Suhonen, Kauppalehti Rohkeasti laatikon ulkopuolelta | Pekka Ylihurula, S‐Pankki Oy Puheenvuoro kuluttajalle | Lauri Ant-Wuorinen, Plastex Oy Puusta pitkään | Erkki Tolvanen, Piklas Oy Rohkeus ja äly | Timo Taalas, ZenRobotics Oy Älykäs logistiikka mullistaa jätehuollon | Pirkka Palomäki, Enevo Oy JÄLKISANAT –Tehokkuus, kasvu ja uusi liiketoiminta | Petri Niittymäki LIITE: Digitaalinen liiketoiminta – akateeminen kirjallisuuskatsaus Sisällysluettelo linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: 3 8 18 30 42 48 56 66 73 75 76 92 95 103 112 121 122 129 137 143 150 155 159 165 173 177 181 185 188 193 196 201 204 207 210 215 219 223 227 231 235 239 244 249 252 258 264 266
  • 7. Vuonna 2011 maailmassa oli arvion mukaan dataa 1,8 tsettatavua eli 1800 miljardia gigatavua. LÄHDE: IDC, The Digital Universe DATAN MÄÄRÄ KASVAA NOIN 40% VUOSITTAIN. Globaalin talouden kehitys pakottaa meitä etsimään uusia tuottavuuden ja kasvun lähteitä. Kulloinkin jälkikäteen ym- märretään paremmin, mikä oli se voima, joka piti kehityksen liikkeessä. Teollistumisen lähteenä oli höyry, seuraavan aallon mahdollisti sähkö, tämän jälkeen öljy määritti sekä kulutusta että liikkumista. Tietotekniikan kehitys kohti digitalisaation aikaa on nostanut tiedon tuottavuuden tärkeimmäksi lähteeksi. Tieto on tämän ajan öljy. Luku 1 201920152011 Tieto on tämän ajan öljy 8 9
  • 8. Kun Eurooppa siirtyy vuoteen 2016, takana on jo melkein vuosikymmenen mittainen synkkä kausi. Kun maailma vajosi ennätysmäiseen lamaan vuonna 2007 Yhdys- valloista alkaneen finanssikriisin myötä, hyökyaallon vaikutukset tuntuivat kaikissa länsimaissa. Toipuminen on ollut epätasaista: kriisin jälkeen esiin ovat nousseet vahvimmat ja ketterimmät. Suomi ei ole kuulunut kumpaankaan kategoriaan. Olemme kansakuntana suurien haasteiden edessä. Maata vaivaa yhtäaikaisesti väestön ikääntyminen, vientiteollisuuden vauhdin hidastuminen ja työn tuottavuuden haasteet. Suuria linjoja katsoessa Suomen vaihtotase on heikentynyt voimakkaasti vuoden 2007 jälkeen. Uhkana on, että käsillä on uusi normaalitila, jonka huippuhet- ket ovat ainoastaan heikkoja kaikuja niistä vahvoista ajoista, jotka nostivat Suomen edellisestä suuresta lamasta. Talouskasvun kannalta katsottuna voidaan sanoa, että Suomi on menettänyt lähes kokonaisen vuosikymmenen. Tästä syystä hyvinvointivaltion rakenteisiin kohdistuvat nyt sen historian suurimmat paineet. Jos köyhät vuodet jatkuvat, on mahdollista, että seuraava sukupolvi perii yhteiskunnan joka on epätasa-arvoisempi, armottomampi ja toimintaedellytyksiltään rajatumpi ja riippuvaisempi kuin nyt. Silloin me olemme kansakuntana epäonnistuneet. Kansantalouden jyrkkä syöksy haastaa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat etsimään uusia kasvu- ja tehokkuuspolkuja. Suomalaisen hyvinvointivaltion selviämisen ehtoina ovat sekä vientiteollisuuden renessanssi että julkisen sektorin toiminnan tehostaminen. Julkisessa keskustelussa uhkakuvat ovat selkeitä. Kuinka kirkkaina näyttäy- tyvät mahdollisuudet? Jos kansakuntaa kuristavaa tiukkaa pirunnyrkkiä yrittäisi edes hieman raottaa, mistä tulokulmasta savottaan kannattaisi lähteä? Tieto- ja viestintäteknologian ajatellaan mahdol- listavan samanlaisen tuottavuushypyn kuin aiemmin höyryvoima tai sähkö. Höyryvoiman keksimisestä kului noin sata vuotta sen yleistymiseen ja sähkövoima mullisti teollisuutta merkit- tävästi myös noin sadan vuoden viiveellä. Tieto- ja viestintäteknologian modernit ensiaskeleet otettiin vasta 1940-luvulla. Tietotekniikan nousu jokapäiväiseen elämään tapahtui 1970–80-luvuilla, ja globaalin tietoverkon yleistyminen tapahtui viimeistään 1990-luvun lopussa. Historialliseen kontekstiin sijoitettuna ja höyryyn ja sähköön verrattuna ICT on todennäköisesti edelleen kehityskaarensa alkupäässä. Siitä huolimatta vaikutukset ovat jo nyt tuntuvia. ”Ihmiskunta on vasta aivan alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Se on talou- dellisena ilmiönä samanlainen kuin sähkö sata vuotta sitten ja höyrykone ennen sitä. Samalla tavalla kuin sähkö on hyödyttänyt ihmiskuntaa ja taloutta viimeisen sadan vuoden aikana, tieto- ja viestintäteknologia saattaa hyödyttää niitä seuraavat sata vuotta. Nämä kolme isoa keksintöä ovat keskenään samanarvoisia, ja niiden vaikutus on samansuuruinen. Tietysti tieto- ja viestintäteknologian merkitystä voimme vasta arvailla.” – Antti Tanskanen, Uuskasvua ymmärtämässä, 2010 Digitalisaation lupaus ”Iso kysymys on, pystyykö Suomi tuomaan disruptioita näille jokapäiväisen elämän ytimessä oleville alueille. Eli tuomaan digitaalisen asumisen, digitaalisen liikkumisen ja digitaalisen ruuan meidän pöytäämme.” – Roope Mokka Kun katsotaan digitalisaation perustana olevia teknisiä sovelluksia, voidaan todeta, että digitalisaation lieveilmiöt ja pohjavirtaukset ovat olleet läsnä pitkään. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen työn tuottavuuden ja liikevaihdon lisääjänä ei ole ollut millään muotoa marginaalinen ilmiö tällä vuosituhannella. Erityisesti tietoin- tensiivisillä aloilla ICT-ratkaisut ovat saaneet aikaan järjestelmällistä evoluutiota työn tekemisen tavoissa ja niiden tuottavuudessa. Tämä muutos on ollut asteittaista ja siinä määrin verkkaista, että kankeammatkin toimijat ovat ehtineet mukaan kyytiin. Kun puhutaan digitalisaatiosta, puhetavoissa usein heijastuu evoluution sijaan revoluution eetos. Digitalisaatiossa viitataan nopeaan muutokseen, hyökyaaltoon, joka pyyhkäisee yli yhä useamman toimialan ja toimijan. Digitalisaation kautta ymmärretyssä murroksessa ensisijaisen tärkeää on oppia mukautumaan jatkuvaan muutokseen ja siihen ajatukseen, että vanhassa maailmassa menestykseen johtaneet toimintamallit saattavat digitaalisessa maailmassa kätkeä sisäänsä tuhon siemenen. Nokian romahdus matkapuhelinvalmistajana on paraatiesimerkki siitä, kuinka liian tiukasti menneisyyteen ankkuroitunut aikahorisontti voi upottaa tukevim- minkin seilaavan laivan. Digitalisaatiokehityksen moottorit ovat sekä teknisiä että inhimilliseen toimintaan ja uskomuksiin perustuvia. Digitalisaation avainteknologioiden yleistyminen ja käyttökustannusten putoaminen on tuonut uusia, tehokkaampia toimintamalleja muun muassa pilvipalveluiden ja esineiden internetin kautta. Teknologia itsessään ei kuitenkaan muuta mitään. Sen soveltamiseen tarvitaan oikeanlainen asenne ja näkemys toiminnan mahdollisuuksista. Voimakkaasti hype- tetty digitalisaatio ruokkii kattokäsitteenä tätä asenneilmastonmuutosta ja osaltaan vauhdittaa digitalisaation lieveilmiöiksi miellettyjä murroksia: juuri nyt on muodikasta sovitella digitalisaation odotuksia jatkuvasti uusiin yhteyksiin. Kun inhimillinen “Ihmiskunta on vasta aivan alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Se on taloudellisena ilmiönä samanlainen kuin sähkö sata vuotta sitten ja höyrykone ennen sitä.” – Antti Tanskanen Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy10 11
  • 9. mielikuvitus on kollektiivisesti laitettu liikkeelle, muutoksen voima on pitelemätön. Yhteinen tulema teknisestä ja sosiaalisesta muutoksesta on, että digitalisaation myötä ja sen aikakaudella muotoillaan uudet toimintamallit, säännöt ja valta-asetel- mat. On syntynyt maailmanlaajuinen kilpajuoksu siitä, kuka valjastaa digitalisaation lupauksen nopeimmin, tehokkaimmin ja kekseliäimmin. Tähän haasteeseen on tartuttava. Suomen kansantaloudelle digitalisaatio on uhka siksi, että kilpailu on nyt ja jatkossa globaalimpaa kuin koskaan ennen. Muun muassa verkkokauppojen invaasio on osoittanut, että suomalaiset toimijat haastetaan yhä uusilla aloilla. Tässä asetelmassa on jo huomattu, että ei ole sellaista muuria tai kivijalkaa, joka digitalisaation voisi torjua. Maan vähittäistavarakauppa kipuilee ja huojuu, kun saksalaiset ja ruotsalaiset verkkokauppatoimijat haukkaavat oman osuutensa ennen niin uskollisesta asiakaskunnasta. Mahdollisuudeksi digitalisaatio muuttuu silloin, kun asetelma ymmärretään kääntää ympäri, kun puolustuksellisesta asemasta päästään tiukkaan etunojaan. Torjuntataistelun sijaan on valmistau- duttava radikaalisti muuttamaan omaa positiota ja ottamaan riskiä maan rajojen ulkopuolelta. Myös suomalaiset voivat valloittaa maailmanmarkkinoita. Digitaaliset työkalut ovat enemmän kuin koskaan kaikkien saatavilla. Kysymys on oikean asenteen ja näkemyksen hankkimisesta. Tämä kirja on kolmas Soneran Uuskasvu-sarjassa Uuskasvu, neogrowth, on professori Pentti Malaskan luoma käsite, joka pyrkii määrittelemään ja rajaamaan uudelleen reaalisen talouskasvun ehtoja ja kestävää kehitystä. Resurssien riittävyyden problematiikkaan ja ihmiskunnan kohtalonkysy- myksiin keskittynyt Malaska oli suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen uranuurtajia. Malaska toimi myös kansainvälisen tulevaisuudentutkimuksen keskustelufooru- min Rooman klubin jäsenenä lähes sen alkumetreiltä saakka. Kun Rooman klubin kohua herättänyt Kasvun rajat -raportti julkaistiin 1972, Suomessakin virisi väittely siitä, millaisilla ehdoilla ihmiskunta voi hyvinvointiaan kestävästi lisätä. Raportin tarkoitus oli avata keskustelua kasvun reaalisista mahdollisuuksista, mutta aiheesta tulikin valtaeliitille kiusallinen. Keskustelua seurattuaan Malaska tuli johtopäätökseen, että kasvu on politiikoille ja talouselämälle niin pyhä käsite, että sitä ei kannata liiaksi yrittää kyseenalaistaa. Tarvitaan rakentavampi tulokulma. Kun kasvuun lisätään neo-etuliite, käsitteen luonne muuttuu rajaavasta eteenpäin katsovaksi. Uuskasvu-käsitteen viesti siis on, että kasvun rajojen sijaan on etsittävä uusia, kestävän kasvun polkuja. Polkuja jotka olisivat hieman innovatiivisempia ja liike-elämälle sopivampia. Soneran Uuskasvu-kirjasarja tutkii ja happotestaa Malaskan uuskasvun teesejä suomalaisen yhteiskunnallisen elämän ja elinkeinoelämän kentällä. Missä ovat kansalliset vahvuutemme kestävämmän ja tuottavamman tulevaisuuden rakentami- sessa? Keitä ovat ne näkijät ja tekijät, jotka ovat jo löytäneet keinoja nousta seuraa- valle tuottavuuden portaalle? Mikä on tieto- ja viestintätekniikan rooli ja toimijoiden vastuu? Kun kirjoitimme Sonerassa ensimmäisen Uuskasvu-kirjan vuonna 2010, oli Suomen kilpailukykykeskusteluiden ytimessä visio osaamisyhteiskunnasta. Keskus- teluissa vilahteli myös tietotyön tuottavuus ja toisaalta ihmisten jaksaminen. Puhuttiin jopa käsitteestä työpahoinvointi, joka oli perintöä finanssikriisin aiheuttamasta talouden lamaannustilasta. Kohtasimme asiakaskeskusteluissa useimmiten vain kustannusten säästämisen haasteita ja vain satunnaisesti strategista uudistumista. Samaan aikaan IT:n teknologinen suorituskyky oli jatkanut kehitystä samalla eksponentiaalisella käyrällä kuin ennenkin, hyödyt eivät vain tuntuneet siirtyvän työn tuottavuuteen. Teleoperaattorin rooli on luonnostaan pohtia asioita viestinnän ja tietotekniikan kautta. Mietimme, voisiko tuottavuus kasvaa ja jaksaminen parantua, jos ymmärtäi- simme paremmin tapojamme kommunikoida työelämässä. Havaintomme on, että uutta viestintätekniikkaa ei useinkaan ole tuotu työelämään johdetusti. Tyypillistä on, että uusi laite tai ratkaisu otetaan käyttöön ja toivotaan, että se ajautuu osaksi parhaita käytäntöjä ja syrjäyttää työstä tehottomammat toimintamallit. Tietotyön lähihistoria tuntee useita loistavia esimerkkejä työtapojen murroksista, jotka ovat nostaneet työn tuottavuuden uudelle tasolle ja muuttaneet konkreettisella tavalla välitöntä kokemusympäristöämme. Samalla muutamat työvälineet ovat siirty- neet pysyvästi historiaan. Esimerkiksi erilliset pöytätietokoneet ja henkilökohtaiset tulostimet ovat lähes kokonaan kadonneet. Oikein sovellettuina uudet välineet lisäävät radikaalisti tehokkuuttamme. Kuiten- kin, kun tutkimme toimintamalleja hieman lähemmin, huomasimme myös, että paljon uusia välineitä oli tuotu käyttöön vain vanhojen lisäksi ja että tehottomat toimintatavat oli ainoastaan toteutettu uudella välineellä. Ja joskus oli niin, että nämä uudet työvälineet soveltuivat vanhoihin toimintamalleihin huonommin kuin edeltäjänsä. Ajan henki on, että työssä pitää antaa nopeuden, tehokkuuden ja tuottavuuden vaikutelma. Viestinnässä se tarkoittaa, että sähköposteja lähetetään eteenpäin lisäämällä viestiketjuun yhä uusia vastaanottajia – ja varmuuden vuoksi säilyttämällä On syntynyt maailmanlaajuinen kilpajuoksu siitä, kuka valjastaa digitalisaation lupauksen nopeimmin, tehokkaimmin ja kekseliäimmin. Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy12 13
  • 10. vanhat ketjussa. Näin tehottomuus siirtyy eteenpäin, mutta tunne tärkeydestä ja kiivaasta työn rytmistä on kaikilla. Tuottavuuden näennäisen muodon tavoittelussa itse asia voi unohtua. Kun vastuu katoaa loputtomaan viestivirtaan, viestintä muuttuu tuottavuustekijästä kapulaksi rattaissa. Silloin kukaan ei kysy, kuinka moni päivän sadoista sähköposteista varsi- naisesti edisti yhteistä asiaa, ja kuinka moni edellytti, että juuri viestin vastaanottaja tekee asialle jotain. Ehkä viestimme paljon vain siksi, että haluamme näyttää tuottavilta, verkottuneil- ta, sosiaalisilta ja näkyviltä? Palataan uuskasvun ideaan. Tieto- ja viestintätekniikan nousun on sanottu aiheut- tavan samanlaisen yhteiskunnallisen ja elinkeinoelämän murroksen kuin aikanaan höyry siirryttäessä maatalousyhteiskunnasta teolliseen aikaan. Meneillään on uusi murroskausi – olemme siirtymässä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Jos höyry- ja sähkövertausta jatkaa, niin sähkön kulta-ajat ajoittuivat 1950- ja 1960-luvuille, jolloin prosessiteollisuus saavutti asemansa. Tätä seurasi öljyn aikakausi. Öljy ja sen jalostaminen polttoaineiksi ja muoveiksi mahdollistivat varsinai- sen kulutusyhteiskunnan synnyn. Öljy myös oli liikkumisen vapauden mahdollistaja ja siten kiihdytti kulttuurien sekoittumista supistamalla etäisyyksiä. Öljystä tuli jopa suurvaltapolitiikkaa määrittävä voima. Nykyhetkessä öljyn merkitys alkaa väistyä ja sen tilalle rinnalle nousee abstrakti hyödyke, tieto. Tiedolla ei ole itseisarvoa vaihdannan kohteena. Tiedon arvo realisoituu hyödykkeenä vasta kun sitä käytetään, jaetaan ja yhdistellään uudeksi tiedoksi. Tämän lisäksi perustavanlaatuinen ero muihin hyödykkeisiin on, että tieto ei kulu sitä käytettäessä. Se voidaan jakaa ja yhdistää toiseen tietoon yhä uudelleen ja uudel- leen. Tieto myös liikkuu millisekunneissa maailman toiselle laidalle. Teollisen ajan logiikkaan ankkuroituneille tieto on suorastaan hämmästyttävä raaka-aine. Teollista analogiaa jatkaaksemme tieto on tämän ajan öljy. Kun valmistava teollisuus siirtyi Aasian maihin, arveltiin että Suomen kaltaisissa maissa teollisuustyön tilalle syntyy tietotyön työpaikkoja. Kansallisen kilpailukyvyn arvioitiin saavan tuulta purjeisiin tietotyön tuottavuudesta. Ongelmaksi alkoi muodostua, että tietotekniikan mahdollisuudet kehittyivät nopeammin kuin tietotyön tuottavuus. Pilviä vakaan ja seesteisen yhteiskunnan taivaalle toivat myös huoli tietotyöntekijöiden hyvinvoinnista ja toisaalta kestävän kehityksen edellytysten heikkenemisestä. Tietotyön tuottavuusongelmat kulminoituvat tiedon jakamisen problematiikkaan. Tietoa jaetaan minäkeskeisesti: viestintäväline ja tiedon välitysmuoto valitaan itselle helposta näkökulmasta, ei niinkään vastaanottajan kannalta. Tuttuja välineitä käytetään sellaisiinkin asioihin, joihin ne eivät sovellu. Eri organisaatioiden henkilöstötutkimusten tuloksia vertailtaessa huomataan, että samat asiat nousevat kehityskohteiksi vuodesta toiseen useimmissa organisaatiois- sa: tieto ei kulje ja yksiköiden välinen yhteistyö ei toimi. Ongelmaan puututaan tyopaikoilla järjestämällä yhä enemman lähinnä informatiivisia kokoontumisia, joissa ei päätetä mistään eikä tuoteta mitään uutta. Koska johto kokee olemassa- olonsa tarkoitukseksi tiedonkulun ja yksiköiden välisen yhteistyön parantamisen, kokoontumisiin kutsutaan yhä enemmän väkeä. Seurauksena on entistä enemmän työpahoinvointia, kun työpäivät kuluvat erilaisissa kokouksissa, ja paine varsinaisten työtehtävien kasautumisen myös pakottaa tietotyöntekijät venyttämään työpäiviään iltoihin ja viikonloppuihin. Kun tehottomuus kertautuu, tietotyön lupaus muuttuu tietotyön kiroukseksi. Tuottavuusvajeeseen on löydettävä muita ratkaisuja. Ilmiönä digitalisaatiossa on paljon samaa kuin parin vuosikymmenen takaisessa tietoyhteiskun- takeskustelussa. Erona on, että nyt digitalisaatio- keskustelussa työn tuottavuuteen liitetään ajatuksia tietotyön automatisoimisesta. Samaan aikaan robotteja ajatellaan valjastettavan sellaisiin työteh- täviin, joiden työvoimapula nähtiin vielä muutama vuosi sitten palveluyhteiskunnan kehittymisen uhkakuvana. ”Kuinka moninaisia ovatkaan ne tavat, joilla uuden digitaalisen teknologian impulssi leviää talouteen, ihmisten henkilökohtaiseen maailmaan, kommunikaatioon, kulttuu- riin, joka puolelle yhteiskuntaa?” – Markku Wilenius Tuottavuutta ei saavuteta ilman että sitä johdetaan. Kun tieto on saanut öljyn aseman tuottavuuden raaka-aineena, on luontevaa, että tarjolla on nyt paljon tiedolla johtamisen seminaareja ja sovelluksia. Tieto on aina ollut johtamisen elementtinä olemassa. Nyt tiedolla johtaminen on saanut uusia ulottuvuuksia: tiedon hakeminen on tullut helpoksi, kaikki tieto on kaikkialla saatavilla. Tänä päivänä ratkaisevaa on, osaako esittää sellaisia kysymyk- siä, joiden kautta oikea tieto ja toimintatapa löytyy eksponentiaalisesti kasvavasta datan ja mahdollisuuksien merestä. Monille toimijoille tämä aika on epävarmuuden aikaa: onko jokin innovatiivisempi polku sittenkin mahdollinen, joka on toistaiseksi jäänyt kulkematta? Onko jokin innovatiivisempi polku sittenkin mahdollinen, joka on toistaiseksi jäänyt kulkematta? Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy14 15
  • 11. Tuottavuuden etsimisen vaikeus Voisiko digitalisaatio olla avain myös kestävään kehitykseen? Kansantalouden tilasta huolestuneet tahot järjestävät nyt erilaisia Suomi nousuun -seminaareja. Digitalisaa- tio nousee näissä seminaareissa usein ilmeisimmäksi ratkaisuksi. Huolta aiheuttaa reagointikyky: ehdimmekö mukaan ensimmäisten joukossa? Entä jos kansantalou- den mallit ja säännöt ovatkin vanhentumassa, jos työ siirtyy koneille ja ohjelmistoille? Suomi pelasi globalisaatiokorttinsa 1990–2010 nojaten IT-valtteihin. Kun IT-kupla puhkesi ensimmäisen kerran 90-luvun lopussa, toivuimme siitä vielä mobiilitekniikan, tarkemmin ottaen matkapuhelinten valmistuksen avulla. Kun ylivertaiseen tehok- kuuteen viritetty logistiikkaketjukaan ei kyennyt estämään puhelinten valmistuksen ajautumista Aasian maihin, myös puhelinten valmistuksen johtaminen alkoi valua muihin käsiin. Meillä oli selitys valmiina: tämä on vain rakenne- muutos – kun rutiinivalmistus karkaa halpamaihin, me voimme keskittyä korkeamman jalostusasteen tehtäviin. Visiot olivat optimistisia. Haaveiltiin, että vakaa demokratia ja maantieteellinen sijainti Venäjän kyljessä houkuttelevat omalla painollaan maahan massiiviset tutkimus- ja kehityskeskittymät. Tässä asetelmassa suomalaisille olisi automaattisesti paalutettu selkeä ja mukava rooli: osa tekee kor- kean jalostusarvon tietotyötä vientiin ja suunnittelee teknologiaa koko maailmalle. Toinen osa taas rakentaa Suomeen maailman parhaan palveluyhteiskunnan, joka sekin poikisi toimintamallien vientimahdollisuuksia. Valittiin muutamia tutkimuksen ja kehityksen kärkiä kuten biotekniikka, peliteol- lisuus ja ympäristötekniikka. Näin tekivät muutkin kansakunnat. Kutsuttiin kokoon kansainvälisiä seminaareja, luotiin paljon hyviä kontakteja. Näiden pohjalta raken- nettiin kehitysohjelmia. Toistaiseksi nämä kehitysohjelmat ovat ainakin ennakko-odotuksiin nähden tarkoittaneet paljon puhetta mutta vähän villoja. ”Metsäalaltakin syntyy johdannaisia ihan hirveän paljon. Se tie, joka alkaa metsästä, voi johtaa monille aloille. Cleantechistä puhutaan myös. Se onkin iso ja lupaava toi- miala. Mutta pitäisi ripeästi identifioida ne cleantechin osa-alueet, missä me oikeasti voimme olla hyviä. Pelkästään cleantechistä puhuminen ei riitä.” – Mika Anttonen Jotain jäi huomaamatta. Suomalaiset eivät ymmärtäneet rakennemuutoksen suuruutta. Trukin penkiltä ei siirryttykään muutamassa vuodessa lääketeollisuuden biolaboratorioon, eikä hyviä suorittajia tuottanut koulujärjestelmä koulinutkaan työmarkkinoille loputtomasti luovia pelien suunnittelijoita. Pellolta tehtaisiin oli lyhyt matka 1940–60 -luvuilla. Yrittäjistä tuli nopeassa tahdis- sa palkollisia. Kylän merkkihenkilöstä, sepästä, tuli tehtaan korjaamon metallimies. Paluumatka palkollisesta yrittäjäksi onkin pidempi, varsinkin kun sekä suurteollisuus että työväenliike ovat yhdessä valaneet niitä molempia hyödyttävät rakenteet. ”Maatalouden koneellistumisen alkaessa yli 70 prosenttia väestöstä oli maatalouden palveluksessa. Kun teollisen automaation vauhti oli kovimmillaan, teollisuus oli suurin toimialamme. Siellä oli kolmannes työvoimasta. Nyt teollisuus työllistää noin viidenneksen. Automaation kärki kohdistuu palvelusektoriin, jossa on 70 prosenttia työvoimastamme. Tuottavuus on noussut, mutta ei sillä tavalla kuin moni olisi toivonut. Ja mitä tulee nyt tähän menossa olevaan tuottavuuskehitykseen, niin on huomattava, että digitaalinen automaatio on vielä alkuvaiheessa. Sen takia tuotta- vuuden hyödyt eivät oikein koko painollaan pääse näkyviin.” – Matti Lehti, Uuskasvua ymmärtämässä, 2010 Valoa ovat tuoneet vain muutamat peliyritysten onnistumiset ja niiden näyttävät oikea-aikaiset myynnit. Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko poliittinen talouselämän ohjaus yksinkertaisesti liian hidasta nykyisessä digitalisoituneessa globaalitaloudes- sa. ”Mutta yleensä nämä asiat korjaantuvat kriisien kautta: kun menee tarpeeksi huonosti, niin sitten alkaa tapahtua. Inhimillisesti katsottuna on hyvin ymmärrettä- vää, että hyvinvointiyhteiskuntaa yritetään pitää yllä velalla. Että talouden taantuman vaikutuksia pehmennetään tavallisten ihmisten arjessa. En tietenkään toivo, että kasvua tarvitsee synnyttää kurjuuden kautta, mutta joskus ihminen tarvitsee pakkoa, pelkästään hyvällä se ei innostu ponnistelemaan.” – Mika Anttonen Toivottavasti opimme hyödyntämään tietoa kasvun lähteenä ilman kriisiytymistä. Parasta olisi lopettaa toivominen ja aloittaa tekeminen. ”Mutta yleensä nämä asiat korjaantuvat kriisien kautta: kun menee tarpeeksi huonosti, niin sitten alkaa tapahtua.” – Mika Anttonen linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: Tieto on tämän ajan öljy Tieto on tämän ajan öljy16 17
  • 12. Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Kesään 2015 tultaessa Suomi on kansantaloutena kehittynyt vuosien ajan vastakkaiseen suuntaan kuin johtavat länsimaat. Suomen kannalta globaalin finanssikriisin vaikutus on ollut pitkäkestoinen ja ankara: vuoden 2012 jälkeen tuotanto on yksinomaan laskenut tai pysynyt entisellä tasolla. Suomalai- nen tuotanto on finanssikriisin jälkipyykin vuoksi vuonna 2015 edelleen noin viidenneksen alhaisemmalla tasolla verrattuna tasoon, jonka olisimme kuluvana vuonna saavuttaneet ilman kriisiä. Suomi uhkaa jäädä globaaleilla markkinoilla jalkoi- hin. Kuilu kasvaa: verrattuna sekä EU-maihin keskimäärin, että Japaniin ja Yhdysvaltoihin Suomen kansantalouden tunnusluvut jäävät tuntuvasti takamatkalle. Suomi on jäänyt polkemaan nollakasvu-uralle: viimeisimmät Suomen pitkän tähtäimen ennusteet lupailevat vain prosentin keskimääräistä kasvua vuosiksi eteenpäin. Luku 2 LÄHDE: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA SUOMEN BKT:N KEHITYS VERRATUNA RUOTSIIN JA SAKSAAN 115 120 2009 2011 2013 2015 100 95 105 110 Suomi Saksa Ruotsi 18 19
  • 13. ”Kaikki on nopeaa, pikaista, häilyvää ja vaihtuvaa. Ei ole mitään pysyvää. Nopeat heitot tulevat ja menevät nimettöminä. Ajan mittaan tästä kaikesta muodostuu jonkinlainen kokonaisuus. Tämä uusi digitaalinen yhteisö on kuin muurahaispesä, jokainen tekee äärimmäisen pieniä, nopeita liikkeitä. Ja siitä muodostuu mahtava tarkoitushakuinen kokonaisuus.” – Timo Airaksinen Suomi mielletään hyväksi paikaksi asua, elää ja tehdä töitä. Menestymme jatkuvasti kansainvälisissä kilpailukyky-, hyvinvointi- ja onnellisuusvertailussa, kuten koettua elämänlaatua tilastoivassa EU-SILC-tutkimuksessa. Taloudelliset tunnusluvut eivät sen sijaan ole mairittelevia. Tilastokeskuksen raportoima työttömyysaste oli huhti- kuussa 2015 10,3 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Vaihtotase jäi maaliskuussa 2015 0,6 miljardia euroa alijäämäiseksi. Vaihtotase on pysynyt negatiivisena kesästä 2011. Tärkeimmät luottamusindikaattorit ovat olleet positiivisia viimeksi maaliskuussa 2012. Epävarmat ajat heijastuvat kansalaisten arkeen. Media esittelee meille korttelien mittaisia leipäjonoja Helsingin Myllypurossa. Tutut kauppapaikat ovat tyhjillään. Ihmiset eivät voi hyvin, vaikka henkilökohtainen välitön toimeentulo olisikin kunnossa. Uutisissa raportoidaan, että hätkähdyttävän monet käyvät töissä mielialalääkkeiden varassa, laskutavasta riippuen jopa enemmän kuin joka kymmenes. Irtisanomisuhan alle joutuminen on arkipäivää työpaikoilla. Jotain on tehtävä. “Pitkällä tähtäimellä meillä on suuria mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen etenkin jos ICT onnistutaan ottamaan oikealla tavalla käyttöön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; tuskin millään muulla yksittäisellä tekijällä on yhtä tärkeä rooli tuottavuuden parantamisessa.” – Mikko Kosonen, Uuskasvun anatomia, 2012 Juha Sipilän hallitus aloittaa tilanteessa, jossa edellisen hallituksen suuret uudistuk- set jäivät pitkälti toteuttamatta. Haasteita hallituksella, yrityksillä ja elinkeinoelämän etujärjestöillä varmasti riittää. Ratkaisumallit ovat klassisia ja suomalaisittain tuttuja. Luotetaan siihen, että kollektiivisella sopimisella ja palkkamaltilla voidaan kohentaa kilpailukykyä, toteu- tetaan sisäinen devalvaatio, ja vastaavasti verotuksen kiristämisellä ja optimoinnilla saadaan lisää rahaa valtion kassaan. Suomen ICT 2015 -työryhmän johtaja Pekka Ala-Pietilä korostaa Talouselä- mä-lehdessä 21/2015, että digitalisaation hyödyntämisen esteenä ovat tällä hetkellä vanhentunut lainsäädäntö ja ylisääntelyn purkamisen hitaus. Toinen este, jonka hän nostaa esiin, on luontainen halumme ripustautua olemassa oleviin toimintamalleihin ja rakenteisiin. Ala-Pietilä toivookin, että uusi hallitus osoittaa visioillaan ja rohkeilla kokeiluilla suuntaa. ”Missä on pakko voittaa? Sotesektorilla. Niitä ongelmia ei ratkaista ilman robotteja. Meidän on pakko kehittää sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan inhimillisesti ja arvok- kaasti hoitaa vanhuksia.” – Cristina Andersson Rakenteelliset kysymykset yrittäjyyden ja kasvuyritysten, työn ja koulutuksen saralla ovat nyt kriittisiä. Kuinka syvälle rakenteelliset muutokset voivat ulottua? Millainen rooli ja odotusarvo digitalisaatiolle annetaan? ”Onko maallamme malttia vaurastua?”, kyseli pääministeri Urho Kekkonen vuonna 1952. Tuolloin kansallisena projektina oli koko maan teollistaminen. Nyt saman kysymyksen voisi esittää digitalisaation suhteen. Tartummeko sen mahdol- lisuuksiin vai jäämmekö puolustamaan digitalisaatiokehityksen tiellä olevia vanhoja tapoja, tottumuksia ja rakenteita? Uskallammeko ottaa askeleita innovatiivisemmille uuskasvun poluille? ”Robotiikka mahdollistaa, että se työ, joka viimeisten vuosikymmenien aikana on siirtynyt Suomesta ja Euroopasta Aasian maihin alkaa palata, kun se ei enää olekaan kalliimpaa Suomessa kuin Kiinassa.” – Timo Taalas Kuka korjaa kestävyysvajeen? Kenellekään ei pitäisi enää olla uutinen, että suurten ikäluokkien eläköityminen ja samaan aikaan tapahtuva eliniän kasvu heikentää huoltosuhdetta entisestään vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Eläkeiän korottamispäätös on vain yksi lääke. Samanaikainen kansantalouden kasvun hitaus on ajanut valtion velkaantumisen kipu- rajoille. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velka suhteessa bruttokansantuot- teeseen ei saisi ylittää 60 prosenttia. Olemme ajautuneet jo rajan yli. Käytännössä tilanne korjaantuu vasta kun vienti virkistyy ja tuotanto lähtee selvään kasvuun. Sipilän hallitusohjelma kirjoitettiin vahvasti julkisen talouden kustannuksia leikkaavaksi. Samalla etsitään keinoja tuotannon määrän ja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseksi tuotannon kustannusten kautta. 2010 2020 2030 LÄHDE: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA 50 60 70 LAPSIA JA VANHUKSIA SATAA TYÖIKÄISTÄ KOHDEN SUOMESSA 2010-2030 Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?20 21
  • 14. Leikkauksilla ja tuotannon määrän kasvulla ei kuitenkaan voida korjata kuin osa kes- tävyysvajeesta. Työn tuottavuudessa on saavutettava vähintään kilpailevien maiden kehitysvauhti. Tällä hetkellä valtaosa toivosta asetetaan digitalisaation vaikutuksille - koulutuksen lisääminen ei enää tuo riittävää tuottavuusparannusta. Toisaalta digitalisaatio myös vie työpaikkoja, jolloin työtuloverokertymät vähe- nevät. Yhteiskunnan rahoitukseen on löydettävä uusia keinoja, käytännössä uusia veroja. ”Voidaanko työn verotuksen sijaan puhua robottiverosta? Silloin pitäisi määritellä, mikä on robotti. Se ei ole helppoa. Olisiko fiksuin lähestymistapa verottaa lisäarvoa? Tämä asetelma on sitä suuruusluokkaa, että siinä ei riitäkään yhden pienen Suomen muutokset. EU on ehkä pienin yksikkö, jolla olisi muskeleita tähän. Mutta se tarkoit- taisi sitä, että EU:lla pitäisi olla jonkinlainen tahtotila asiassa.” – Jyrki Kasvi Tietotyön tulevaisuus? Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä kansallisena projektina oli tie- toyhteiskunnan rakentaminen. Samalla muun muassa ETLA:n Olli Martikainen ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE pohtivat tietotyön tuottavuutta, jonka kehitysvauhti on jäänyt jälkeen tietotekniikan suori- tuskyvyn kasvusta. Digitalisaatiokehitys luo meille uuden haasteen. Alamme ymmärtää, että uudet ilmiöt, kuten Big Data, anturiteknologian kehittyminen ja Internet of Things, kyseenalaistavat ikiaikaisiksi koettujen ammattien ja työtehtävien perustan. Samat ammatit, jotka ovat koko teollisen ajan olleet tieto- ja asiantuntijatyön korkeimpia ja arvostetuimpia ilmentymiä, statuspyramidin yläviiden- nestä, tulevat nyt uudelleen arvioiduiksi. ”Nykyinen keskiluokkahan tekee vaikkapa palkanlaskijan työtä, joka on tyypillisesti keskiluokkainen ammatti. Uskoisin, että jokaisessa vähänkin isommassa organisaa- tiossa on ainakin yksi henkilö, joka oikeasti tekee sitä hommaa. Se on sen tyyppinen rutiini, minkä minä olettaisin menevän kymmenen vuoden tähtäimellä täysin ohjel- malliseksi. Ja silloin niihin työtehtäviin laitetaan kokonaan ruksit päälle.” – Petri Rouvinen Kehittyessään, kypsyessään ja syventyessään digitalisaatio paljastaa jotain järisyt- tävää inhimillisen suorituskyvyn ja työn luonteesta. Me emme olekaan niin ainutlaa- tuisia ja korvaamattomia kuin renessanssiajoista lähtien on totuttu ajattelemaan. Nyt ymmärretään, että ennemmin tai myöhemmin digitalisaatio vie juristien, lääkäreiden, insinöörien ja journalistien työt – ainakin sellaisissa muodoissa ja tulotasoilla kuin ammattikuntien enemmistöt ovat tottuneet tekemään niitä. Eräässä mielessä on kehittymässä uusi ihmiskuva, joka nojaa yhä enemmän kvantifioitaviin, mitattaviin ominaisuuksiin. Näitä ominaisuuksia voidaan jäljitellä, muuntaa digitaaliseksi dataksi ja monistaa kevein kustannuksin. Tässä asetelmassa mittaamattomuudesta tulee omaisuutta. Se, mitä voidaan edelleen kutsua luovuu- deksi, muuttuu kauppatavaraksi ja suuren lisäarvon lähteeksi. Ne alat ja inhimilliset toiminnot, jotka eivät lankea luovuuden ja kvantifioimatto- muuden kastiin, joutuvat tavalla tai toisella digitaalisen vasaran alle. Tätä kehitystä vauhdittavat uuden edullisuustason saavuttaneet prosessori- ja anturitekniikat, jotka mahdollistavat massiivisten tietomäärien keräämisen ja analysoinnin. Algoritmit kehittyvät tekoälyn suuntaan. Terveyskeskuslääkärin diagnoosi voi korvautua, kun elimistön toimintojen mittaaminen kehittyy ja kun mittaustuloksia voidaan analysoida globaaleissa tietokannoissa. Insinöörin rakennettavaksi annettavat koneet ja sillat on jo mitoitettu ja piirretty jossain päin maailmaa, suunnitelmat voidaan kierrättää yhä uudelleen ja analytiikka muuntaa laskelmat paikallisia olosuhteita ja määräyksiä vastaaviksi muutamissa sekunnin osissa. Kun kaikki maailman oikeustapaukset ovat käytössä, kuka hyvänsä pystyy kirjaamaan analytiikkaohjelmalle sellaisen määrän parametreja, että tulos on vähintään yhtä hyvä kuin keskivertojuristin näkemys. Journalistien työ on jo nyt kriisissä: internetin kautta kaikki tietolähteet ovat jokaisen käytettävissä ja tiedon varmennus tapahtuu sosiaalisen median työkaluilla nopeammin kuin koskaan. Tilitoimistoja ei myöskään pitkään tarvita verottajan palveluiden kehittyessä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ammattien murros nostaa esiin vaikeita kysymyksiä. Mitä pitäisi opiskella, jos useiden ammattien työpaikat vähenevät? Miten toimeentulo turvataan jatkossa? Miten yhteiskunta rahoitetaan kun suurimmat verotuloa tuovat ammatit eivät enää työllistä suuria joukkoja ja ostovoima ei kasva? Entä jos työttömyyttä ei ratkaista? ”Big Data ja Internet of Things kyseenalaistavat ikiaikaisiksi koetut ammatit.” Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?22 23
  • 15. Koulutuksen tuottavuus? ATK vietiin Suomen kouluihin tietotekniikkaluokkina. Kysymys oli hyvin pitkälle laitekeskeisestä toimenpiteestä. Toiveena oli lähinnä, että opettajat oppisivat hyödyntämään laitteita. Vuosituhannen vaihteessa Tilastokeskuksen tutkimukset arvioivat, että peruskoulun päättäneistä nuorista liki 15 prosenttia koki pudonneensa tietotekniikan kehityksestä. Samaan aikaan kouluille hankittu laitekanta vanheni hyvin nopeasti. Oppilailla alkoi olla kotonaan parempia laitteita kuin koululla oli käytettävissä, joskaan ei kaikissa perheissä. Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen siirtyminen viitoittaa uuden aikakauden alkua koulujen teknologia-asenteissa. Tämän päätöksen myötä lukiot joutuvat miettimään opetuksen rakenteita ja tietotekniikan roolia opetuksessa pitkälti uudelleen. Rakenteita on nyt muutettava pysyvästi. Enää kouluissa ei voida antaa laitteiden vanhentua ja jäädä marginaaliin. Paluuta vanhoihin menetelmiin ei enää ole. Toisaalta laitteiden hankinnan ja ylläpidon rahoitusta ei ole selkeästi ratkaistu. On vielä pitkä matka siihen, että peruskoulujen kirjat on korvattu sähköisillä kirjoilla, vaikka tabletteja onkin yhä useammissa kouluissa. ”Minun fiilikseni suomalaisesta koulutusjärjes- telmästä on, että se on muuttumassa ja jollain tavalla amerikkalaistumassa ainakin siten, että se on digitalisoitumassa.” – Jyri Engeström Tällä hetkellä taloustilanne ja hallitusohjelman säästöt ohjaavat suomalaista koululaitosta yhä suurempiin ryhmäkokoihin, joka ei välttämättä ole tulevaisuuden kannalta optimaalinen suunta. ”Eräs digitalisoitumiseen liittyvä työelämän asia muuten on, että ihmiset toimivat yhä pienemmissä yksiköissä. Tätä vastoin suomalaiset ihmiset kasvavat aika suurissa yksiköissä. Suomalainen on tyypillisesti osa erilaisia instituutioita ihan pienestä vauvasta pitäen aina keski- tai korkea-asteen koulutukseen saakka. En ole ihan varma, oppivatko suomalaiset lapset ja nuoret pienten yksiköiden kommunikointi- ja yhteistyötaitoja.” – Jyri Engeström Eräs työurien pidentämisen tavoitteista on nopeuttaa nuorten työelämään siirtymis- tä. Toistaiseksi nuoret ovat reagoineet päinvastaisesti: erilaiset välivuodet ja ulko- mailla suoritetut opintojaksot ovat yleistyneet. Jälleen hallitusohjelmassa haetaan keinoja nuorten nopeampaan työelämään siirtymiseen. Esimerkiksi yliopisto-opis- kelijoiden toivotaan ryhtyvän työnhakuun jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tähän ajatteluun kuuluvat täsmällisemmät jatko-opinnot, jotka toteutuisivat siinä vaiheessa, kun oman työuran suunta alkaa hahmottua. Tätä tukee myös digitalisaation myötä vahvistuva tarve vaihtaa ammattia useita kertoja työuran aikana. Samaan aikaan SAK:n johtaja Saana Siekkinen muistuttaa Helsingin Sanomissa, että tällä hetkellä noin 20 prosenttia nuorista jää ilman minkäänlaista ammatillista koulutusta. Myönteinen esimerkki uudistumiskyvystä sivistystoimen saralla on kirjastolai- toksen kyky muuttaa toimintamallejaan ja tuoda uudet digitaaliset mahdollisuudet osaksi perustehtäväänsä. Digitalisaation ilmeisimmät uhat on käännetty merkittävik- si hyödyiksi. ”Meidän ei tarvitse olla opetussuunnitelman kanssa naimisissa, vaan voimme katsoa reippaasti eteenpäin. Kun koulu keskittyy tekstin tuottamiseen ja tekstin lukemiseen, me voimme katsoa mitä tarvitaan sitten kun tämän päivän lapset ja nuoret ovat aikuisia ja aloittelevat työelämässä. Jokainen yhteiskunta tarvitsee luovuutta, innovatiivisuutta, uteliaisuutta ja mielikuvitusta. Nämä ovat sellaisia juttuja, jotka asuvat ja kasvavat kirjastossa.” – Marjukka Peltonen Yrittäjyyden polku? Samaan aikaan, kun Suomi keskittyy reaktiivisesti pohtimaan väestön vanhenemisen myötä häämöttävää huoltosuhteen heikkenemistä, ja murehtii sosiaali- ja terveys- huollon uudistamisen vyyhtiä, lähinaapureissa on tehty kasvuhakuisia ratkaisuja yrittäjyyden vauhdittamiseksi. Norjassa tehtiin, toki öljyrahojen turvin, selkeitä linjauksia yrittäjyyden edistämi- seksi. Yrityskentän modernisaatiota edistettiin tuntuvasti yksittäisellä päätöksellä: yritykset velvoitettiin asioimaan viranomaisten kanssa digitaalisesti. Siirtymäaika oli tarkoituksellisen lyhyt. Ruotsissa taas Ericsson keskittyi Nokiaa selkeämmin kiinteän verkon ratkaisuihin ja tämän valinnan myötä ajautui vaikeuksiin kymmenen vuotta ennen matkaviestintää painottanutta Nokiaa. Ericssonin henkilöstövähennykset olivat suhteessa jopa suuremmat kuin myöhemmin Nokian. Ruotsissa voimavarat keskitettiin tuottamaan aidosti työllistäviä keskikokoisia yrityksiä, ei niinkään pien- ja mikroyrityksiä. Kun entisten nokialaisten yritykset palkkaavat nyt toista tai kolmatta työntekijäänsä, entisten ericssonilaisten perustamat yritykset toimivat globaalisti ja työllistävät sata ihmistä. ”En ole ihan varma, oppivatko suomalaiset lapset ja nuoret pienten yksiköiden kommunikointi- ja yhteistyötaitoja.” – Jyri Engeström Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?24 25
  • 16. Viron siunas oli, ettei kukaan kaivannut vanhoja rakenteita. Luopumisen tuskaa ei ollut, joten parhaat käytännöt ja päätökset voitiin omaksua luovasti ja vapaasti, ja päätökset tehdä kokoontumalla samaan tilaan. ”Viro on pystynyt ajamaan näitä muutoksia läpi. Ei kyselty, sopiiko, vaan käytettiin sitä valtaa, joka hallinnolle on annettu ja tehtiin päätöksiä. Virossa on viety läpi sellaisia yhteistyökuvioita, mitä Suomessa ei ole pystytty luomaan.” – Jyrki Kasvi On toki myönnettävä, että Viron palkkataso on pakottanut suorittavan työn tekijöi- täkin kansainvälistymään ja lähtemään maan rajojen ulkopuolelle töihin. Houkut- televa kohde on ollut Suomi ja lauttamatkan päässä olevat pääkaupunkiseudun rakennustyömaat ja siivousurakat. Vastaavasti suomalaiset työttömät asuvat paljolti syrjäisemmillä alueilla, missä työlle ei ole kysyntää. Toistaiseksi hyvinvointiyhteiskunta on vielä onnistu- nut pitämään suojaverkot ehjinä koko maassa. Kriisi ei ole ollut vielä riittävän voimakas. Suomikin puhuu kasvuseminaareissa yrit- täjyydestä. Toistaiseksi yrittäjyyden arvo on nähty työttömyysasteen hoidon kautta. Yrityksiä on luotu starttirahojen turvin ja kysyntää niille on luotu kotitalousvähennyksen avulla. On syntynyt paikallista pienyrittäjyyttä, joka sinänsä on arvokasta ja elinvoimaisuutta lisäävää, mutta vaihtotasetta se ei yksinään merkittävästi paranna. Tarvitaan myös vientimarkkinoille suuntaavaa yrittäjyyttä. Onko meillä suomalaisilla perimässämme sittenkin joku yrittämistä vastustava ominaisuus? Vai onko meidät kasvatettu hakeutumaan suurten yritysten palkkalis- toille, jossa kovalla työllä on saatu itsellemme kohtuullisena pidetty osuus? Tämä oli turvallinen valinta viime vuosisadan loppupuolelle saakka. Rikastuminen ei ollut kenenkään ensisijainen tavoite, vaan selviytyminen seuraavan ankaran talven yli. Tätä perintöäkö me nyt vaalimme? ”Maan talousnäkymien suurin ongelma on se, että suomalaiset varmistelevat liikaa. Ja sitä pidetään hyveenä, kun pystyy tekemään bisnestä ilman riskiä. Mutta siihen väitteeseen sisältyy suuri valhe. Voitollista liiketoimintaa markkinatalouden ehdoilla ei voi saavuttaa ilman riskinottoa. Jos joku sanoo jotain muuta, niin ei ymmärrä, mistä puhuu. Tai sitten puhuu tietoisesti potaskaa.” – Mika Anttonen Kasvuyritykset luovat uutta varallisuutta? Viime aikoina kasvuyritykset ovat luoneet orastavaa valoa. Slush ja muut vastaavat startup-tapahtumat ovat saaneet paljon julkisuutta ja muokanneet yrittäjyyteen kohdistuvia asenteita myönteisempään suuntaan. ”Nyt Suomessa on tapahtunut merkittävä asennemuutos sen osalta, että kasvuyrit- täjyys voi olla vaihtoehto. Samaan aikaan kasvuyritysten laatu paranee jatkuvasti. Ehkäpä suurin syy on se, että meillä alkaa vähitellen olla sarjayrittämisen, sarjasijoit- tamisen ja omistamisen kulttuuria.” – Inka Mero Alkuvuoden 2015 osalta Suomen pääomasijoitus ry raportoi merkittävää kasvua Suomeen kohdistuvissa ulkomaisissa sijoituksissa. Myös suomalaiset pääomasijoit- tajat ovat aktivoituneet. Näitä uusia pääomia kerääviä kasvuyrityksiä on kuitenkin vain joitakin kymmeniä ja niidenkin enemmistö on aivan toimintansa alkuvaiheessa. Hyvä alku, mutta ei varmastikaan riittävä. Suomalaiset ovat onnistuneet muutamassa erityisesti pelialan startup-hankkeessa, joista näyttävin on tällä hetkellä Supercellin kasvatus ja myynti Japaniin. Startupien lupauksesta kertoo jotain se, että jo tämä yksittäinen kauppa sekä luonnollisesti yrityksen toiminta sinänsä toivat Suomeen merkittävästi uutta varallisuutta. Nopeasti menestyneiden yritysten esimerkki on vahva ja inspiroiva. Lähihistorian onnistumista vedetään helposti myös pitkän aikavälin linjoja, mikä näkyy esimerkiksi ammattikorkeakoulujen innostuksena yrittäjyyskoulutukseen. Positiivisen asenteen lisäksi tarvitaan oikea tulokulma: yrittäjyysvalmiudet ovat hyviä taitoja sinänsä, mutta liikeidean käsite ei ole kadonnut mihinkään talouden perussanastosta. ”Yhdeksän kymmenestä liikeideasta on tolkutonta roskaa. Ei ole mietitty yhtään, miten se toteutetaan. Ei ole mietitty lainkaan, miten idea vietäisiin markkinoille, eikä ole mietitty ansaintalogiikkaa.” – Anne Berner Jos startup-yritys rakennetaan pelkästään nopean exitin varaan ilman näkemystä seuraavista askelista, ollaan hyvin lähellä paljon parjattua ja kansallisena traumana käsiteltyä kasinotalouden ja 1990-luvun suuren IT-kuplan aikaista toimintaa. ”Ja sitä pidetään hyveenä, kun pystyy tekemään bisnestä ilman riskiä. Mutta siihen väitteeseen sisältyy suuri valhe.” – Mika Anttonen ”Suomen kasvuyritysten laatu paranee jatkuvasti. Meillä alkaa olla sarjayrittämisen, sarjasijoittamisen ja omistamisen kulttuuria.” – Inka Mero Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?26 27
  • 17. Yrittäjyydessä ja startupeissa on kansantalouden kannalta huima potentiaali, jos toiminnan perusajatus on kasvattaa johdonmukaisesti kasvava ydin, joka saavuttaa joskus globaalisti toimivan suuryrityksen tason. Tältä pohjalta ponnistava yritys kykenee laajentumaan myös yritysostoin – valtaamaan muiden maiden vielä kehit- tymättömistä kasvuyrityksistä parhaat. Tämä tarkoittaisi, että suomalaiset startupit kehittyisivät samaan asemaan, missä ruotsalaiset keskisuuret yritykset toimivat jo tänään. Arvoverkostojen mahdollisuudet? Kuinka opimme kasvattamaan startupeista keskisuuria elinvoimaisia yrityksiä? Kuin- ka yhteiskuntamme tekee sen mahdolliseksi? Vuosituhannen vaihteessa uskottiin, että tietoyhteiskunnan arvontuotanto tapahtuu yritysverkostoissa. Vielä silloin Nokia menestyi ja uskoimme, että suuret yritykset ovat jatkossakin taloutemme selkä- ranka. Tunnistimme yrityslainsäädännössämme rakenteita, jotka olivat verkostomaiselle toiminnalle esteitä, mutta niiden korjaamista ei vielä silloin nähty kriittisenä. ”Kaikki tämä merkittävästi murtaa tai muuttaa perinteistä teollisuutta ja isojen yritysten maailmaa. Uudet bisnekset eivät entiseen malliin synny isoihin yhtiöihin. Se johtuu siitä, että uusien tuotteiden kehittämisen ja yritysten perustami- sen kustannukset ovat tulleet alas. Polarisaatio kasvaa: on huippuosaajatiimejä, jotka tekevät hyvin teknologiaintensiivisiä juttuja, ja sitten on teknologian mahdollistavia palveluyrityksiä.” – Inka Mero Olemme sukupolvien ajan kasvaneet kiinni ajatukseen, että Suomi on pääomaköyhä maa. Tässä mielessä asetelma on muuttunut eduksemme. Digiaikana liiketoimintaa voidaan luoda ilman merkittävää pääomaa: globaaleissa arvoverkostoissa arvo alkaa kasautua verkostojen solmukohtiin. Eräs digitalisaation lupauksista on, että verkos- tosolmun roolin voi rakentaa pelkällä osaamisella ja ketteryydellä. ”Jos startupeja ajatellaan uuteen teknologiaan voimakkaasti ankkuroituvina yrityksinä, niin tällaisten yritysten toimintaedellytykset ovat Suomessa hyvät. Nämä ovat uutta ja erityistä kastia, jotka elävät pitkälti virtuaalisessa mailmassa. Näiden yritysten kukoistus tulee siitä suuresta hienoudesta, jota voisi kutsua vaikka superskaalautuvuudeksi.” – Leena Mörttinen Vai meneekö meillä sittenkin ihan hyvin? Toki täällä on myös uskallettu menestyä viime aikoina. Tietoyhteiskuntatyömme oli vuosituhannen vaihteessa maailman huipputasoa, koulujärjestelmämme niittää yhä mainetta ja Suomesta ponnistaa monia globaalisti menestyneitä yrityksiä, kuten Kone, Vaisala ja Wärtsilä. Menestymme kansakuntana myös yllättävän monissa kilpailukyky- ja onnellisuusvertailuissa. Myös poliittinen vakautemme ja hallintomme marginaalinen korruptioaste herättävät kateutta maailmalla. ”Ensinnäkin meidän pitää tajuta, että suomalainen hyvinvointi perustuu siihen että suomalaiset tekevät tuottavaa työtä: palveluita, teollisuutta, mitä tahansa. Samaan aikaan meidän pitää ymmärtää sekin, että kulutusvalinnoilla on merkitystä. Ostopää- tös on aina valinta, ihminen ei voi poimia rusinoita pullasta.” – Lauri Ant-Wuorinen Onko kansanluonteemme ominaisuus, että synkistelemme normaaliaikoinakin? Onko valtionvelan kriisirajoilla keikkuminen vain tilapäinen häiriö, joka oikenee itsekseen kovalla työllä ja uskolla omiin mahdollisuuksiin? Ongelmia ja uhkakuvia on aina ollut, mutta aina niistä on myös päästy yli. Miksei sitten nyt? ”Sitten on tietysti aina se, kuinka paljon syntyy uusia töitä ja työnkuvia. Talous- historiassa on 200–300 vuotta puhuttu teknotyöttömyydestä, ja aina on oltu vähän pidemmässä juoksussa väärässä. Tästä näkökulmasta digitalisaatio tietysti on ilman muuta suuri mahdollisuus. On tietysti selvää, että jokainen muutos tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, miksei uusia ammattejakin. Ja joku niitä aina tekee, ja joku niistä aina hyötyy.” – Petri Rouvinen ”Uudet bisnekset eivät entiseen malliin synny isoihin yhtiöihin.” – Inka Mero linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen? Tilannekuva 2015 – Murros vai jämähtäminen?28 29
  • 18. Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunta oli alun perin talouselämän liike, jolla oli poliittinen tuki. ICT:n mahdollisuuksien hyödyntämiseen haettiin vauhtia yrityselämässä, hallinnossa ja yksityishenkilöiden hyvinvoinnissa. Tietoyhteiskunta oli vahvasti EU:n agendalla; viimeistään 1980-luvulla romahtanut eurooppa- lainen innovatiivisuus oli palautettava, jottei USA:n ylivalta tietotekniikan hyödyntämisessä kurjistaisi Eurooppaa globaalissa kilpailussa. Vuositu- hannen alussa yritykset alkoivat eriytyä tietoyhteiskunnan rakennuspro- jektista ja lopulta finanssikriisi latisti tietoyhteiskuntakeskustelun sisäl- löksi vain hallinnon tietotekniikkahankkeet. Tarvittiin uusi yhteinen termi, joka kuvaa jälleen uudelleen kaikkien toimijoiden yhteistä mahdollisuutta. Uutta aikaa peilaavaksi käsitteeksi valikoitui digitalisaatio. HENKILÖKOHTAISEN TUOTTAVUUDEN NOSTO PROSESSIEN TUOTTAVUUDEN NOSTO AUTOMATISOINNILLA UUSIEN PROSESSIEN JA LIIKETOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ICT:N AVULLA Luku 3 2010 1970 1990 30 31
  • 19. ”Tietokone on tavallaan hiekka-aivo, jonka toimivimmat ja tärkeimmät osat on tehty rantahiekasta ja silikonista jalostamalla.” – Pentti Malaska, Uuskasvua ymmärtämässä, 2010. Pentti Malaskan kuvaama hiekka-aivo täytti helposti kokonaisen huoneen. Nyt vastaava laskentateho saadaan mahdutettua mikroskooppisen pieneen tilaan, joka toimii esineiden internetin soluna, yksittäisenä sensorina upotettuna vaikka metsä- traktorin puomiin. Viime vuosisadan lopulla Länsi-Euroopassa herättiin teollisuuden rakenne- muutokseen ja taloudellisen ylivallan keskittymiseen Yhdysvaltoihin. Syntyi ajatus palveluyhteiskunnasta ja sen jatkumona kehitty- västä tietoyhteiskunnasta. EU:ssa tietoyhteiskun- ta ymmärrettiin aatteena, jonka turvin Euroopan piti vastata Yhdysvaltojen ICT:n hyödyntämiseen pohjautuvaan taloudelliseen ylivoimaan ja toisaal- ta säilyttää edes osa työpaikoista tuotannon ja suorittavan työn siirtyessä Itä-Euroopan ja Aasian kehittyviin talouksiin. Digitalisaation kieli on USA:lle ja Euroopalle yhteinen. Nyt ensimmäistä kertaa tieto- ja viestintätekniikan murros ajoittuu yhteiskunnan rakenteiden murroskohtaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tämän vuoksi tieto- ja viestintä- tekniikka ei ole enää asiaan erikseen vihkiytynei- den keskinäistä puuhastelua. Ilmiö puhuttaa sekä poliitikkoja, akatemiaa että yritysten ylintä johtoa. ”Digitalisaation lupaus ei ole tietenkään miten- kään uniikki meille. Itse asiassa ilmiö on pieniä paikallisia nyansseja lukuun ottamatta lähes täsmälleen globaalisti symmetrinen.” – Petri Rouvinen Digitalisaatiolla viitataan tietotekniikan hyödyn- tämiseen sellaisella syvyydellä, että tieto- ja viestintätekniikka sulautuu yhä useampaan arkiseen asiaan sekä yksilöiden että yritysten arjessa. Kehityskulku on varsinaista digitalisaa- tion käsitettä huomattavasti vanhempi. Nyt koettu muutos on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana. Kun digitalisaatiokehi- tystä verrataan suurin historiallisiin kehityskulkuihin, meillä on lupa uskoa, että emme vielä täysin ymmärrä, mihin kaikkeen nuo ”hiekka-aivot” taipuvat. Kuten muillakin osa-alueilla, kehitys on purskeista. Ajan virrassa ajelehtivien aikalaisten on vaikea hahmottaa, miten paljon maailma on muuttunut. Vasta myöhemmin aikakausia voidaan hahmottaa suurempina kokonaisuuksina. ”Digitalisaatio nopeuttaa erilaisten prosessien syntymistä ja kuolemista. Positiivises- ti katsottuna periaatteessa vaikka kuinka pieni toimija pystyy murtamaan hyvinkin traditionaalisen alan hyvin pienellä innovaatiolla, kun oivallus on oikein hyvä.” – Saku Mäkinen Tietotekniikalla on kaksi roolia: automatisointi ja muutoksien mahdollistaminen. Huomiomme keskittyi tietoteknisen ajan alkuvuodet lähes yksinomaan automatisaa- tioon. Kun suurimmat hyödyt oli saavutettu, käänsimme katseen henkilökohtaiseen tuottavuuteen. Alla oleva kuva havainnollistaa digitalisaation lupauksia eri aikakausilla. Aika- kausia ei pidä kuitenkaan tulkita kategorisesti. Meillä on yhä automatisoitavaa, eikä henkilökohtainen tuottavuus ole saavuttanut kypsyyttä. Nyt tietotekniikan hyödyntä- misessä päähuomio on laajemmin toimintamallien uudistamisessa. Digitalisaatiokehityksen keskeiset ajurit: • Tietokäsityksen kehitys: tiedolla voi olla useita käyttötarkotuksia ja sen arvo kasvaa jaettaessa • Avoimen datan periaatteet • Tietotekniikan kehittyminen • Laskentatehon ja tallennustilan halpeneminen ja hajauttaminen, pilvipalvelut sekä anturitekniikan kehittyminen, mobiilien tietoverkkojen välityskyvyn taso • Länsimaisen talousjärjestelmän kriisi • Väestön ikääntymisen tuoma kestävyysvaje • Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen haasteet • Diginatiivien tulo työelämään ja digiadaptoituneiden nousu yhteiskunnan vaikuttajatehtäviin 1970 1990 2010 PROSESSIEN TUOTTAVUUDEN NOSTO AUTOMATISOINNILLA HENKILÖKOHTAISEN TUOTTAVUUDEN NOSTO UUSIEN PROSESSIEN JA LIIKETOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ICT:N AVULLA Tehostettiin ja uudelleen suunniteltiin prosesseja. Logistiikka-, tuotanto- ja talousjohto Tehostettiin ihmisten kykyä toimia prosesseissa, mobiliteetti, ICT:n arkipäiväistyminen. Tietotyön esimiehet ja tekijät Kaikki mahdolliset toiminnot ja sisällöt muuttuvat digitaaliseen muotoon teknologian avulla. Yritysten strateginen ja liiketoimintajohto, omistajat Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon32 33
  • 20. Verkottuminen ja sosiaalisen median nopeus määrittävät nyt muutosta. Odotusarvo on, että kaikki tieto ja koko maailma ovat koko ajan saavutettavissa. Valta ja johtami- nen eivät perustu enää salattuun tietoon. Sama tieto on kaikilla. Poikkeustilanteissa olemme huomanneet, kuinka Twitter-viestien avulla saadaan yksityiskohtaisempi kuva tapahtumista kuin aiempien valtaviestimien, television ja radion kautta. Nyt ymmärretään jo melko hyvin, kuinka digitaalisuus muuttaa pelikenttää niin elinkeinoelämässä, yhteiskunnan tasolla kuin yksilöiden arjessa. Se, kuinka tuot- tavuus pidetään tässä kehityksessä riittävällä tasolla, ja kuinka tuota siirtymää kannattaisi johtaa, tulee varmasti tuottamaan haasteita. Kestävä kasvu Kestävän kasvun tematiikka kuuluu kiinteästi tietoyhteiskunnan alkuperäisiin tavoitteisiin. Digitalisaatiokehitystä pohdittaessa ihmiskun- nan kohtalonkysymykseksi saattaa muodostua se, millä tavoin tämä perintö voidaan siirtää digitalisaation johtamiseen. Rooman klubin myötävaikutuksella muo- dostettu kestävän kehityksen määritelmä on puolustanut paikkaansa hyvin myös digiaikana. Luonnonvarojen ja ympäristön turvaaminen, sosiaalisen kehityksen ja talouden kestävä kehitys tiivistyvät nyt kestävän kasvun, eli uuskasvun, sateenvarjon alle. Kestävä kasvu kumpuaa yhteiskunnan rakenteita rohkeasti ravistelevista päätöksistä. Päätetään luopua vanhasta ja tehdä tilaa uudelle kasvulle. Osoitetaan rohkeutta lamaantumisen ja innostusta tyytyväisyyden sijaan. Ruokitaan vastuulli- suutta ahneuden korvikkeeksi. Yksioikoinen omien etujen puolustaminen on myrkkyä kestävälle kasvulle – samoin näennäisestä vallasta kiinni pitäminen. Kestävä kasvu on digitalisaation murrosilmiöiden kääntämistä uhkista tuottavuu- den välikappaleiksi. ”Pidemmällä tähtäimellä luonnonvarojen kysyntä ylittää tarjonnan, mistä seuraa etteivät tämänkaltaiset yritykset voi jatkaa samalla logiikalla. On pakko keksiä uusia liiketoimintamalleja. Se ei ole helppo pelikenttä: ei ole historiallisesti kovin monia yrityksiä, jotka ovat radikaalisti uusineet liiketoimintamallinsa.” – Roope Mokka Digitaalisuus ja Suomen tietoyhteiskunta ”Suomen ongelma on, että me olemme huonoja olemaan hyviä. Kun esimerkiksi tietoyhteiskuntavertailut 90-luvulla toitottivat, että me olemme hyviä, syntyi laiskuut- ta, ettei enää tarvitse tehdä mitään.” – Jyrki Kasvi Vuosituhannen vaihteessa tietoyhteiskunnan rakentajat arvelivat, että tietoyhteis- kunta oli rakennettavissa 10–20 vuodessa. Toteutuessaan tämä visio olisi tarkoitta- nut että palvelut tuotetaan, myydään ja kulutetaan verkossa. Suomessa Paavo Lipposen hallituksen aikaan tietoyhteiskuntakehitys nähtiin talouselämän, akatemian ja hallinnon yhteisponnisteluna. Kansallisen tietoyhteis- kuntastrategian toimenpideohjelman toteutuksen vetovastuu oli SITRAlla. Anneli Jäätteenmäen ja varsinkin Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana tietoyh- teiskuntaohjelman painopiste suuntautui hallinnon tietotekniikkaan ja digitaalisiin julkisiin palveluihin. Suomen tietoyhteiskuntakäsitystä on kritisoitu liiallisesta ICT-valmistuksen painottamisesta. Tämä johti tietoyhteiskunta- mittarien romahtamiseen Nokian matkapuhe- linten markkinaosuuden myötä. Olimme toki edelläkävijä myös kansalaisten tietoyhteiskun- nassa. Täällä matkapuhelinliittymien määrä ylitti väestön määrän ensimmäisten joukossa, ja tehtiin paljon hyvää työtä esimerkiksi senioreiden ja lasten tietotekniikkavalmiuksien parissa. Suuressa kuvassa me kuitenkin jäimme paikoillemme. Muissa tietoyhteiskun- nan edelläkävijämaissa, kuten Virossa, tehtiin pysyvämpiä ratkaisuja palveluyhteiskunnan vahvistamiseksi, ja muovailtiin jouhevat demo- kratiajärjestelmät tietoyhteiskunnan perustaksi. ”Tämä on se realismin taso, jolla meidän pitäisi keskustella. Miten rakennetaan tätä automatisoitua yhteiskuntaa, joka kehittyy koko ajan ja kovaa vauhtia? Haluammeko me hillitä kehityksen vauhtia? Haluammeko me ottaa selkeämmän arvonäkökulman siihen maailmaan, mikä meillä on ollut ennen automatisaatiota? Miten säilytetään teknologian nousua edeltäneet perinteet, jotka kuitenkin ovat olleet yhteiskunnan ja ihmisen kehityksessä ratkaisevan tärkeitä?” – Aarne Halme ”Pidemmällä tähtäimellä luonnonvarojen kysyntä ylittää tarjonnan, mistä seuraa etteivät tämänkaltaiset yritykset voi jatkaa samalla logiikalla. On pakko keksiä uusia liiketoimintamalleja.” – Roope Mokka ”Miten säilytetään teknologian nousua edeltäneet perinteet, jotka kuitenkin ovat olleet yhteiskunnan ja ihmisen kehityksessä ratkaisevan tärkeitä?” – Aarne Halme Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon34 35
  • 21. Miten digitalisaation ymmärretään muuttavan yrityksiä ”Kun mennään liiketaloudelliselle puolelle, eli siihen miten reaaliprosessit saadaan hallintaan, kehittämistarvetta alkaa löytyä. On tosin todettava, että reaaliprosesseja liiketoiminnan ekosysteemeissä tunnetaan hyvin vähän globaalillakin tasolla.” – Saku Mäkinen Ilman digitalisaatiota ei Suomen Vieremällä valmistettaisi ”maailman parhaita met- säkoneita”. Ponsse perustaa toimintansa pitkälle digitalisaation mahdollisuuksiin. Konepajayritys voi menestyä kaukana maailman vallan keskittymistä ja asiakkais- taan, mutta silti toimia joustavasti ja palvella asiakkaita yksilöllisesti. Digitalisaatio mahdollistaa yrityksille jatkuvat kokeilut ja ennen kaikkea yhteyden asiakkaisiin koko tuotteen tai palvelun käytön ajan. Myynnin ja ostamisen logiikka muuttuu. Jos aiemmin myytiin ostotapahtuman jälkeen jotain pientä jälkimarkkinoinnin keinoin, nyt myydään jotain pientä ja kasvatetaan asi- akkuuden arvoa ja asiakkaan käyttökokemusta koko elinkaaren yli. Muutos asiakkuusprosessiin on dramaattinen. Digitalisaatio muuttaa jokaisen yrityksen pe- likenttää. Osalla se tarkoittaa uusia työvälineitä, osalla se tarkoittaa koko toiminnan perusteiden muuttumista. Osa ryhtyy muutokseen tietoisesti, osa ajautuu luontaisen evoluution kautta, ja osa tulee mukaan ympäristön pakottamana kriisien kautta. Muutamat yritystoiminnan totutut nyrkkisäännötkin alkavat rapautua. Useimmat niistä on luotu teollistumisen aikana, ja voivat hyvinkin olla jo aikansa eläneitä. Niistä on vain uskallettava luopua ajoissa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. ”Aikaisemmin arveltiin, että teknologiat vastasivat kuluttajan tarpeeseen. Nyt on käymässä niin, että teknologiatarpeita ei oikeastaan ole enää olemassa.” – Roope Mokka ”Yleisestihän sanotaan niin, että näissä asioissa eletään vielä varhaista aamua. Vaikka digitaalisia asioita on tehty monta vuotta, vasta prosentti on tehty ja 99 prosenttia on tekemättä. Kyllä junaan vielä ehtii mukaan, mutta viivytellä ei kauheasti enää voi. Vuoden päästä vauhti on todennäköisesti aika kovaa. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja kaikkia yrityksiä, pieniä ja suuria, kotimaisia ja globaaleja.” – Anni Ronkainen Toisaalta voidaan todeta, että kaikki digitalisaation vaikutukset ovat asioita, jotka ovat aina kuuluneet yritysten kehittämiseen: uudistuvat toimintamallit ja prosessien automatisointi, uudet tuotealueet ja tuoteominaisuudet ja asiakaskohtaamisten uudet mahdollisuudet. Se, mitä digitalisaatio todella mahdollistaa, on aidosti globaali toiminta hyvinkin pienillä pääomainvestoinneilla osana tehokkaita arvoverkostoja. ”Pitäisi olla rohkeutta kyseenalaistaa koko prosessi, pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä ollaan oikeasti tekemässä – ja tehdä se sitten tekniikan avulla. Vastaavia mahdollisuuksiahan meillä on koko Suomen yritykset sekä julkinen sektori täynnä, kun niihin vain uskallettaisiin tarttua.” – Jyrki Kasvi Digitalisaatioon on yrityksissä suhtauduttava kokonaisvaltaisesti. Digitalisaatio ei ole vain joidenkin lomakkeiden muuntamista sähköisiksi. Digitalisaatio ei myöskään tarkoita yksinomaan itsepalveluratkaisuja, joilla tuottamaton työ siirretään asiak- kaiden tehtäväksi. Se ei ole liioin sitä, että keksitään joku uusi liiketoiminta-alue tai liiketoimintamalli, jota kokeillaan irrallaan kaikesta muusta tekemisestä. ”Uutta liiketoimintaa ei voi tehdä niin, että nyt palkataan jokin digitiimi, ja tämä tiimi alkaa sitten luoda uutta liiketoimintaa. Ja te vanhat parrat voitte tehdä entistä vanhaa, kun sieltäkin tulee rahaa ihan hyvin. Siinä kohtaa digipuoli helposti margina- lisoituu.” – Johanna Suhonen Miten digitalisaation ymmärretään muuttavan yhteiskuntaa Yhteiskunnan näkökulmasta digitalisaatio muuttaa kansallisen kilpailukyvyn edel- lytyksiä. Sijainti, kertynyt pääomamassa ja raaka-ainevarannot eivät olekaan enää kilpailukyvyn määrittäviä tekijöitä. Hallinnon kannalta digitalisaatio tarkoittaa mahdollisuuksia luoda aidosti positii- vinen ja kansalaisensa mukaan ottava palveluyhteiskunta. Samalla voidaan purkaa teollisen yhteiskunnan aikaan tarpeelliseksi koettuja rakenteita, jotka ovat nyt jo muuttuneet rasitteiksi. ”Vähän vaikuttaa siltä, että digitalisaatiokeskustelussa annetaan välineille liian iso painoarvo. Eihän siitäkään ole puhuttu, että meillä on sähköyhteiskunta, vaikka sähköistäminen on mullistanut tätä maailmaa dramaattisesti. Suomessa se, että saatiin sähkö joka paikkaan, oli iso kansallinen projekti. Sähköistämistä ei tehty pelkästään taloudellisilla mittapuilla katsottuna. Ajatus oli, että on sivistysvaltion kriteeri, että joka torpassa on sähkö käytettävissä. Ehkä meidän pitäisi ajatella suomalaisen tietoyhteiskunnan ja esimerkiksi laajakaistaverkon rakentamista vähän samalla tavalla.” – Jyrki Kasvi ”Kyllä junaan vielä ehtii mukaan, mutta viivytellä ei kauheasti enää voi. Vuoden päästä vauhti on todennäköisesti aika kovaa.” – Anni Ronkainen Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon36 37
  • 22. Muutokset voivat olla todella rajuja jos yhteiskunta määritellään kansalaisia yhdistä- väksi toimijaksi, jota johtaa demokraattisesti valitut henkilöt. Poliittinen päätöksen- teko nopeutuu ja muuttuu entistäkin julkisemmaksi. Varmasti päätöksenteosta tulee myös tasa-arvoisempaa, kun tieto eriarvoisesta kohtelusta välittyy millisekunneissa ja tapauksia voidaan verrata toisiinsa. Sähköinen äänestäminen voi muuttaa paljonkin puolueiden perinteistä pai- noarvoa. Yksittäisten edustajien on vaikeampi selittää päätöksiään puoluekurin kautta, kun koko päätösketjua voidaan seurata reaaliajassa. Onko tulevaisuudessa tilausta nykyisten puolueiden kaltaisille edunvalvontaryhmille? Kun äänestäminen on helppoa, voidaanko edustajien luottamus mitata tiheämmin kuin kerran neljässä vuodessa? Toisaalta nykyinenkin poliittinen malli on digitalisaatiota vauhdittava – tai ehkä politiikassa on opittu hyödyntämään digitalisaatiota jopa yrityksiä nopeammin. Kun päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein, tuloksien on näyttävä nopeasti. ”Ei mikään istuva hallitus halua, että heidän kehitysasiansa näkyvät vasta seuraavan hallituksen aikana. Käytän- nössä hankkeet pitäisi siis saada vietyä nopeasti läpi.” – Markku Heikura Digitalisaation murros työelämässä tuottaa yhteiskunnalle myös uusia syrjäy- tymisuhan alla olevia ryhmiä. Tyypillisesti murrostilanteissa tuloerot kasvavat. Ne, jotka pääsevät muutokseen mukaan, vaurastuvat, ja ne, jotka myöhästyvät, köyhtyvät. Yhteiskuntarauhan ylläpi- täminen ja demokratian säilyttäminen vaatii uusia toimintamalleja julkiselta hallinnolta. ”Jos lisäarvon jakaminen toteutetaan kuten edellisessä murroksessa, silloin tuloerot kasvavat. Syntyy suuri syrjäytyneiden ihmisten joukko, jonka kokemukselle, ammat- titaidolle ja työlle ei ole kysyntää. Osa syntyneestä lisäarvosta pitäisi verotuksella ohjata näiden ihmisten uudelleenkouluttamiseen ja muihin toimiin, joilla sitten pehmennetään sitä murrosta.” – Jyrki Kasvi Yhteiskunnan on myös varauduttava puolustautumaan sekä poliittisen kybervakoilun että globaalin kyberrikollisuuden uhilta. Näiden uhkien suhteen tietoisuus on herännyt, mutta lähitulevaisuudessa tarvittavat voimavarat liikkuvat vielä puhtaasti arvausten tasolla. ”Turvallisuusajattelumme poikkeaa hieman muista valtioista. Meillä turvallisuusajat- telu on pitkälti yhteistyöajattelua, jossa koko yhteiskunta varautuu kaikilla sektoreilla. Se perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön lähtien yksilöistä, yhteisöistä ja järjestö- maailmasta aina yrityksiin ja viranomaistoimiin. Varautuminen ei siis tapahdu siiloissa kuten muualla.” – Arto Räty Miten digitalisaation ymmärretään muuttavan yksilön maailmaa? ”Uteliaisuus herää tekemällä, ja uuden ilmiön kesyttäminen alkaa tekemisestä. Kun ekaluokkalaisille näyttää, että he voivat 3D-printata luokkaansa maskotin, se ruokkii mielikuvitusta aivan omalla tavallaan. Minulla on ollut näiden pajaluokkien kanssa herkullinen tilaisuus puhua mielikuvituksen tärkeydestä: maailma ei ole valmis ja uutta ei keksitä ilman mielikuvitusta.” – Marjukka Peltonen Yksilön näkökulmasta digitalisaatio lupaa yleisen käsityksen mukaan paljon positiivisia vaikutuksia, mutta myös kriittisempiä kannanottoja on esitetty. Yksilön kannalta keskeinen muutos on hänen luomansa tiedon muuttuminen hänelle itselleen arvokkaaksi varannoksi. Lisäksi hänen hänen mahdollisuutensa viestiä ja vaikuttaa omaan ja ympäristönsä hyvinvointiin ovat ennennäkemättömät. Toisaalta hänellä on lupa odottaa saavansa yhteiskunnalta ja yrityksiltä jatkuvasti parempia palvelukokemuksia. Varmasti digitalisaatio rikastuttaa yksilön elämää. Osaaminen monipuolistuu ja ymmärrys maailmasta syvenee. Mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnista paranevat tiedon ja palvelujen monipuolistumisen kautta. Lepoa ja palautumista palveleva viihdetarjonta monipuolistuu ja saatavuus paranee. ”Edessämme on ääretön digitaalinen meri, jossa on loputtomasti erilaisia vaihto- ehtoja. Mutta paloletkusta ei voi juoda, siihen tarvitaan hana. Tarvitaan taho, joka järjestää tiedon virrasta meille kuluttajille järkeviä suupaloja, nautinnollisia hetkiä ja ”Jos lisäarvon jakaminen toteutetaan kuten edellisessä murroksessa, silloin tuloerot kasvavat. Syntyy suuri syrjäytyneiden ihmisten joukko, jonka kokemukselle, ammattitaidolle ja työlle ei ole kysyntää.” – Jyrki Kasvi ”Edessämme on ääretön digitaalinen meri, jossa on loputtomasti erilaisia vaihtoehtoja. Mutta paloletkusta ei voi juoda, siihen tarvitaan hana.” – Lauri Kivinen Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon38 39
  • 23. informaatiota. Luokittelee ja saattaa sisältöä ulottuvillemme ja tekee sen helposti vastaanotettavaksi. Tämä on mediayhtiöiden rooli nyt ja tulevaisuudessa.” – Lauri Kivinen Mielipiteitä jakavaa keskustelua on käyty kehityssuunnasta, jossa tietoteknisiä laitteita asennetaan ihmisten sisälle. Marginaalista digikieltäytyjien joukkoa lukuun ottamatta kaikki hyväksyvät esimerkiksi sydämentahdistimet. Pankkikortin ja passin korvaava ihonalainen siru herättää jo enemmän kysymyksiä vaikkapa yksityisyyden suojasta. Huolestuneita puheenvuoroja on esitetty myös digi-ilmiöiden vaikutuksesta fysiologiaamme, esimerkiksi näyttöjen vaikutuksista aivojen toimintaan. ”Digitalisaation kerrannaisvaikutuksista on alettu keskustella enemmän viime aikoina. On kuitenkin kovin helppoa sivuuttaa tämä ja keskustella digitalisaatiosta puhtaasti tek- nisenä ilmiönä. Silloin unohdetaan ajatella sitä mitä digitalisaatio tarkoittaa ihmiselle fyysisenä olentona.” – Jyri Engeström Digitalisaation sosiaaliset vaikutukset ovat myös sekä positiivisia että huolta herättäviä. ”Tekniikka tyhmentää meitä, se laittaa meidät istumaan kuvaruudun viereen. Se myös heikentää meitä. Miksi lapset liikkuisivat enää, kun he voivat pelata pelejä? Miksi pitäisi lähteä ulos, kun kaikki on tässä, maailma tulee luo. Digi ei pelasta meitä, mutta se auttaa meitä unohtamaan todellisuuden, koska me voimme aina paeta sitä.” – Timo Airaksinen Yksilötasolla digitalisaatio herätti jo vuosituhannen vaihteessa keskustelua digitaali- sista kuiluista. Kun suuret massat siirtyvät uuteen, kuinka huolehdimme niistä joiden omaksumiskyky, fyysiset rajoitteet tai varallisuuden puute estävät digikehityksessä mukana pysymisen? ”Siinä vaiheessa, kun teknologia uutta, meillä on vielä mahdollisuus valita. Silloin se ei määrää meitä, ja voimme käyttää tai jättää käyttämättä sitä haluamallamme tavalla. Mutta sen jälkeen kun teknologia kypsyy ja valtaa alaa, kun se teknologian invaasio lopulta tulee, me emme voi sille oikein mitään, se vie mukanaan.” – Timo Airaksinen Digitaalisten palveluiden kasvaessa on uhkakuvana esitetty, että sosiaalinen vieraantuminen lisääntyy, jos valtaosa sosiaalisista kontakteista tapahtuu vaikkapa matkapuhelimen kautta. Paradoksaalisesti sosiaalinen media voi eristää ihmisen aidoista sosiaalisista kohtaamisista. Meistä tulee huomaamattamme viestintäväline- riippuvaisia. ”Ihmisillä on jo niin voimakas fysiologinen kosketus mobiililaitteeseen, että siitä ei aidosti pystytä irrottautumaan. Samalla henkinen suorituskyky laskee ja kyky ratkaista yksinkertaisia ongelmaratkaisutehtäviä vähenee. Nämä ovat minusta kiinnostavia merkkejä sellaisesta ilmiöstä kuin extended self. Sen myötä tullaan myöntäneeksi, että mobiililaite on fyysinen osa ihmistä ja itseä.” – Jyri Engeström Negatiivisia vaikutuksia ei pidä kuitenkaan ylikorostaa. Positiiviset mahdollisuudet ovat ylivertaiset. Enemmistö todennäköisesti omaksuu digitalisaatiopaletista parhaat puolet ja rikastuttaa siten niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointiaan. ”Siinä vaiheessa, kun teknologia uutta, meillä on vielä mahdollisuus valita. Silloin se ei määrää meitä, ja voimme käyttää tai jättää käyttämättä sitä haluamallamme tavalla.” – Timo Airaksinen linkedin.com/company/sonera facebook.com/SoneraYrityksille Sonera_B2B #SoneraB2D OSALLISTU KESKUSTELUUN SOSIAALISESSA MEDIASSA: Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon Tietoyhteiskunnasta digitalisaatioon40 41
  • 24. Digitalisaation monet kasvot Mitä kaikkea voidaan digitalisoida? Mitä kaikkea täytyy digitalisoida? Missä kulkee digitalisaation raja? Kysymys liittyy tiedon luonteeseen. Aikaisemmin tieto on mielletty aineettomaksi. Tekstiä ja tekstipohjaisia aineistoja, ääniä ja musiikkia, valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa on digitalisoitu jo pitkään. Digitalisaatio ja ICT eivät ole synonyymejä – digitalisaatio on myös käyttäytymismalleja, uusia tapoja ja tottumuksia, uusia liiketoimintamalleja ja uutta tuottavuuden tasoa. Digitalisaatio avaa meille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, mutta innostuksen lomassa on oltava tietoinen myös mahdollisuuksien kääntöpuolesta. Viime kädessä kyse on tehokkuudesta ja tuottavuudesta, tietointensiivisistä liiketoimintamalleista – kilpailukyvystä. Luku 4 BIG DATA JA ANALYTIKKA OHJELMISTOKEHITYS PILVIPALVELUT MOBILITEETTI MY DATA JA OPEN DATA ROBOTIIKKA TIETOVERKOT DIGITAALINEN VIESTINTÄ KYBERTURVALLISUUS PAIKKARIIPPUMATON TYÖ INTERNET OF THINGS SOSIAALINEN MEDIA DIGITAALINEN ASIAKASKOHTAAMINEN JOUKKOISTAMINEN 42 43
  • 25. Digitalisaatio tämän ajan kuvaajana perustuu useamman ICT-alueen teknologisen kehitysvaiheen yhtäaikaiseen kypsymiseen sekä toiminnallisesti että taloudellisesti mielekkäälle tasolle. Digitalisaation ajurit: • Käytettävissä oleva laskentateho on kasvanut, sen hallittavuus parantunut ja hinta laskenut • Liikkuvuuden uusi taso nopeiden mobiiliverkkojen ja langattomien lähiverkkojen myötä • Ennennäkemättömän helposti hallittava skaalautuvuus pilvipalveluiden myötä • Viestinnän työkalujen integroituminen ja saavutettavuus • Anturi- ja radiotekniikan fyysisen koon pieneneminen ja hintatason halpeneminen • Globaalien tietoverkkojen nopeus, vakaus ja saavutettavuus • Ohjelmistojen kehittämisen tuottavuus Yhdessä nämä ovat mahdollistaneet tiedon ja mittausdatan tuottamisen, varastoin- nin, käsittelyn ja jakamisen aivan uudella kustannustehokkuuden tasolla. ”Tällä hetkellä kehitys liittyy hyvin paljon siihen, että sillä itse asiassa rakennetaan uutta infrastruktuuria. Mutta se ei itsessään vielä selitä digitalisaation todellista luonnetta, vaan meidän täytyy kysyä, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset tarpeet, joihin digitalisoituminen vastaa?” – Markku Wilenius Teknisenä ilmiönä digitalisaatio pohjautuu mobiliteettiin, digitaaliseen viestintään, ohjelmoinnin evoluutioloikkaan, tietoverkkoihin, pilvipalveluihin, data-analytiikkaan sekä esineiden ja asioiden internetiin (Internet of Things; IoT-ratkaisuihin). Monet lä- hitulevaisuuden ratkaisut ovat yhdistelmiä näistä kyvykkyyksistä. Nämä yhdistelmät saavat mediassa omia kuvaavia nimiä, kuten robotiikka ja avoin data. Teknologiselle perustalle syntyy myös rakenteita uudistavia sosioekonomisia virtauksia kuten kuluttajistuminen ja joukkoistaminen. Mutta digitalisaatio on kaksiteräinen miekka: syntyy myös paljon uhkakuvia, kuten kyberuhkia ja yhteiskuntia jakavia digitaalisia kuiluja. Tässä luvussa digitalisaation perusteita ja seurausilmiöitä tarkastellaan hieman tarkemmin teknologiaperustan kautta. Tämän kirjan liitteenä on Leo Bergmanin Aalto-yliopistossa työstämä kirjallisuuskatsaus digitaalisesta liiketoiminnasta. Hän löysi neljä perusteemaa: uusi teknologia, työtapojen muutos, liiketoimintamallien muutos sekä yhteiskunnalliset muutokset. Katsaus muodosti rungon tämän luvun kokoamiselle. Fyysisen ja digitaalisen maailman rajojen hämärtyminen muuttaa käsitystämme tiedosta ja siitä mitä tiedolla voi tehdä. Seuraava taso on fyysisten objektien digi- talisointi. 3D-tulostaminen mahdollistaa fyysisestä maailmasta digitoitujen mallien muokkaamisen, muuttamisen ja monistamisen. Samalla kytkettyjen laitteiden lisääntyminen ja niiden käyttöliittymien kehittyminen kasvattavat jatkuvasti digitaali- suuden vaikutusaluetta ja sitä kirjoa ihmisten tarpeita ja haluja, joita uusilla tuotteilla ja palveluilla voidaan tyydyttää. Tiedon ominaisuuksiin kuuluu rajaton siirrettävyys, kopioitavuus ja skaalautuvuus. Tieto on myös haavoittuvaa. Sitä on merkittävä, turvattava, salattava ja varmuuskopi- oitava tyystin eri tasolla kuin fyysistä omaisuutta. Tietoa siirrettäessä ja kopioitaessa on varmistuttava, että tiedon alku- ja loppupiste täsmäävät, ja että tieto säilyy matkalla muuttumattomana ja koskemattomana. Digitalisaatiossa korostuu myös tiedon käyttöoikeuksien hallinta, digital rights management. Tiedolla on omistaja ja varmentaja. Maantieteestä tulee tietoliikenteen maantiedettä. Paikkakuntien välisillä etäisyyk- sillä on vähemmän merkitystä, kun ratkaisevammaksi tulee se, millainen latenssi eli tietoverkkoviive fyysisten sijaintien välillä on. Maailmankartta muodostuu tieto- liikenneyhteyksistä. Tässä asetelmassa merkittäväksi muodostuu verkkojen laatu. Etäisyyksiä mitataan millisekunneissa. Maailman pääkaupungit sijoittuvat uuteen karttaprojektioon verkkojen kapasiteetin mukaan. Uuden globalisaation jakolinjat kulkevat digitaalisten kyvykkyyksien mukaan. Esimerkiksi Afrikka on edelleen pimeä manner, kun katsotaan maanosan valmiutta kytkeytyä maailmanlaajuiseen tietoverk- koon. Digitaalisessa maailmassa työ on riippuvainen laadukkaista yhteyksistä. Verk- koon kytkeytyneet, digitaalisesti kehittyneet alueet houkuttelevat työpaikkoja ja tuotantoa. Miksi digitalisaatio muuttaa maailmaa juuri nyt? Keskeisimpiä vaikuttimia murroksessa on tietoliikenteen sekä tiedon käsittelyn ja varastoinnin merkittävä halpeneminen. Tieto tallennetaan ja siirretään bitteinä. Tallennetun gigatavun tai siirretyn bitin hinta on vuosikymmenien ajan pudonnut kymmeniä prosentteja vuodessa. Kun tiedon käsittely ei ole enää merkittävä tekijä, yksikkökustannusten rakenne muuttuu radikaalisti. Nousee esiin uusia toimintamalleja, jotka eivät aiemmalla kulurakenteella olleet kannattavia ja syntyy yhä enemmän hyödykkeitä, jotka ovat täysin aineettomia. Esimerkiksi Walt Disneyn piirtäjien käsityönä tekemät piirrosanimaatiot olivat Digitalisaation monet kasvot Digitalisaation monet kasvot44 45
  • 26. työvoimakustannuksiltaan eri luokkaa kuin nykyiset Pixarin studioilla tehdyt tieto- koneanimaatiot. Murros näkyy myös elokuvien jakelussa. Uudet elokuvatuotannot jaetaan bitteinä välittömästi kaikkialle. Digitaalinen maailma on nopeiden muutosten maailma. Kun prosesseista tulee tietointensiivisiä, niiden perusteet voidaan nopeasti muuttaa ja yhdistää uusilla tavoilla. Uber-taksipalvelu on käytetyin esimerkki uudesta toimintamallista, joka digitaalisilla ratkaisuilla yhdistää uudella tavalla kaksi laajalle levinnyttä fyysistä infrastruktuuria, henkilöautot ja älypuhelimet. Uber on kiinnostava esimerkki myös siksi, että se haastaa vahvasti säänneltyä ja sopimuksiin perustuvaa taksiliikenteen toimialaa. ”Digitalisaatiosta on puhuttu jollain tasolla jo ainakin kymmenen vuotta, mutta nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että jokaisen asiakkaan on mietittävä kuinka sen haasteisiin vastataan.” – Tuomas Routto 12 miljardia laitetta verkossa 1,7 laitetta jokaista maapallon ihmistä kohden 4,3 laitetta jokaista maapallon ihmistä kohden 33 miljardia laitetta verkossa Strukturoimaton data Pilvipalveluiden osuus Strukturoitu data LÄHDE: IDC, The Digital Universe 2010 LÄHDE: Cisco Global Cloud Index 2013-2018 -raportti LÄHDE: Strategy Analytics (lokakuu 2014) 30 000 eksatavua (EB) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 YRITYSTEN DATAN KASVU MAAILMANLAAJUISESTI DATAKESKUKSIEN LIIKENTEEN KASVU INTERNET OF THINGS – VERKKOON LIITETYT LAITTEET 2015 2020 2018 | 8,6 tsettatavua2013 | 3,1 tsettatavua 2014 2020 Digitalisaation monet kasvot Digitalisaation monet kasvot46 47
  • 27. 4.1. Digitaalisuuden teknologiaperusta Digitalisaation taustalla vaikuttaa kuusi suurempaa teknologiakokonaisuutta, joissa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä teknisiä ja toiminnallista loikkia käytettävyy- dessä. Nämä tekniset kokonaisuudet ovat: • Big Data ja data-analytiikka • Mobiliteetti • Pilvipalvelut ja tietoverkot • Digitaalinen viestintä • Internet of Things, IoT • Ohjelmistokehitys 4.1.1. Big Data ja data-analytiikka Sensoreiden ja verkottuneiden laitteiden yleistyessä yhä useammista lähteistä keräytyvä tieto varastoituu Big Dataksi. Käsitteenä Big Data on syntynyt kuvaamaan valtavia ja eksponentiaalisesti kasvavia tietomääriä. Big Data avaa ennennäkemät- tömän ikkunan inhimillistä todellisuutta muokkaavien ilmiöiden ymmärtämiseen, koska aiempaa päättelyä on saattanut rajoittaa kulttuuriperimästämme kumpuavat rajoitukset, jotka eivät enää ole merkityksellisiä. Suuret tietovarastot sinällään eivät ole uusi ilmiö. Ero aikaisempaan syntyy laskentakapasiteetin ja ohjelmointitaitojen merkittävästä kehittymisestä. Näiden edistysaskeleiden ansiosta pystytään toteuttamaan keinoälysovelluksia, jotka louhivat eri muodoissa tallennetuista tietomassoista esiin asioita, joita ei aiemmin ole voitu varmentaa tai edes kysyä. Kun tiedon kerääminen ja varastointi mahdollistuu laajassa mittakaavassa ja vähäisin kustannuksin, ympäröivistä tapahtumista voidaan luoda aikaisempaa merkittävästi pidempiä aikasarjoja, konteksteja ja syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi Amazonin verkkokaupassa asiakkaan ostopäätöstä edeltävä liikkuminen sivustolla tallentuu ja osaltaan muodostaa suurta kuvaa siitä, millaisia harkintaprosesseja tuotteiden ostoon verkkokaupasta liittyy. Tapahtumaketju analysoidaan ja liitetään osaksi pitkiä aikasarjoja. Tuloksena on maailman tehokkainta ja kohdennetuinta markkinointia ilman niitä rajoitteita, joita ihmisen päättely olisi tuottanut. John Deere hyödyntää data-analytiikkaa uudella tavalla. Aiemmin John Deere on käyttänyt analytiikkaa koneiden kunnon ja huoltotarpeen seurantaan. Uutena sovellusalueena analytiikkaa käytetään myös metsäkoneiden käyttökoulutuksessa. Jokainen työvaihe analysoidaan ja peilataan aikaisempaan dataan. Näin yksittäisten kuljettajien vahvuudet ja kehitysalueet tunnistetaan entistä tehokkaammin. Suurista tietomääristä tiivistyvät uudet johtopäätökset ja havainnot haastavat vanhat liiketoimintamallit. Markkinoille tuotavien hyödykkeiden ja tuotteiden arvon painopiste siirtyy uusiin tapoihin hahmottaa toimintaa. Suunto Oy hyödyntää Big Dataa ja data-analytiikkaa liikuntapalvelussaan, jossa asiakkaan suostumuksella kuntoilulaitteiden keräämiä henkilökohtaisia tietoja käytetään palvelun kehittämiseen. Suunto saa näin käyttöönsä suunnattoman määrän havaintoja ja pitkän aikavälin sarjoja siitä, kuinka eri lajien harjoittelu vaikut- taa suoritustasojen muutoksiin. Data-analyysi avaa valtavasti myös muita käyttö- mahdollisuuksia. Analytiikalla voidaan hahmottaa niitä tapahtumaketjuja, jotka ovat johtaneet uuden tuotteen, laitteen tai urheiluvälineen ostoon. Näin voidaan peilata esimerkiksi kolme maratonia juosseen juoksukenkävalintoja muihin lajin harrastajien hankintoihin. Analytiikka on siis korvaamaton työkalu myynnin ja markkinoinnin kohdenta- misessa. Itse asiassa sovellusalueet ovat laajempia: Big Datan ja analytiikan hyö- dyntäminen tuo varmuutta kaikenlaisten toimintaennusteiden tekemiseen. Suurten tietomäärien käyttö heijastuu sekä loppuasiakkaille toimitettavissa tuotteissa että organisaatioiden sisäisiin kehityshankkeisiin. Matkapuhelinten kehittäjät hyödyntävät Big Dataa määritellessään puhelinten akkujen optimaalista kokoa. Erilaisten sovellusten käyttötavat ja niiden edellyttämä energiantarve välittyvät suoraan matkapuhelinyhtiöille. Analytiikalla saavutettava varmuus käyttöprofiileista ja seuraavista kehitysaskelista on esimerkiksi asiakasky- selyihin verrattuna ratkaiseva. Vodafone kartoittaa analytiikalla operaattoria vaihtavien asiakkaiden päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Lähtöpäätöstä valmistelevat asiakkaat käyvät esimerkiksi keskimääräistä useammin katsomassa liittymäsopimuksensa päättymispäivämää- rää. Ennakoinnin myötä asiakaskokemusta voidaan pyrkiä parantamaan ennen kuin asiakkuus päättyy. Kun analytiikka ja algoritmit kehittyvät ja tulevat osaksi inhimillistä toimintaa, koneälystä kasvaa ihmistä tehokkaampi. Gartnerin asiantuntijat käyttävät esityksissään esimerkkinä syöpädiagnostiikkaa, jossa päästään koneälyllä kymmeniä prosenttiyksiköitä tarkempiin tuloksiin: kun ihmislääkärin onnistumisprosentti on noin 50, IBM:n supertietokoneen Watsonin demonstraatiossa syöpädiagnooseista oikeaan osui 90 prosenttia. Digitalisaation monet kasvot | Digitaalisuuden teknologiaperusta Digitalisaation monet kasvot | Digitaalisuuden teknologiaperusta48 49