Lue lisää kirjasta: http://www.loydy.fi

2. Löydy –
Brändää itsesi verkossa
Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari

3. Sisällys
LöYdY. Brändää iTSeSi verkoSSA. 9
Aluksi 9
Tekijät 9
kiitokset 10
JohdAnTo 11
Globaali yhteistyö 13
Työn muutos yksilön tasolla 14
AMMATiLLiSen verkkoeLäMän edeLLYTYkSeT 17
Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi 17
Verkkoelämän 360 astetta 21
Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä 22
Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä 23
Julkinen ammatillinen verkkoelämä 25
Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä 33
Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa 35
Vaikuttavan henkilöbrändin perusta:
motivaatio, asenne ja osaaminen 37
Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan? 41
Sosiaalisen median strategiat 41
Työkulttuuri ratkaisee 45
Puitteet, työkalut ja kompetenssit 48
Muuttuva ammatti-identiteetti 49
Kohti verkottunutta journalismia 51
Verkottunut luonnontieteilijä 55
MiTen TULLA LöYdeTYkSi? 60
navigointi linkkejä seuraamalla – vanhin tapa löytää 61
Sivullesi johtavat linkit 62
hakukoneet annostelevat näkyvyyttä 64
Kilpailu hakukonenäkyvyydestä – tapaus sikainfluenssa 68
Toimiva sosiaalisuus edellyttää jakamista 69

4. Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa 70
Tunnisteet luokittelun apuna 71
Pitkä häntä 73
Jaettuja merkityksiä ajan ja paikan avulla 76
nykytilanteen arviointi – oletko löydettävissä? 77
Näkyvyys ei takaa uskottavuutta 79
LöYTYMinen verkoSSA – LäSnäoLoA JA ToiMinTAA 80
henkilöbrändin muodostaminen 80
olemus 81
Nimi 81
Profiilikuva 82
Esittäytyminen 84
Oma verkkotunnus eli domain 86
kanavavalinnat 86
Twitter 87
Facebook 88
Sivu vs. profiili 88
LinkedIn 90
Läsnäolo 92
Verkkosivusto, blogi 93
Pikaviestimet 94
Kuinka avoin kannattaa olla? 95
Toiminta – prosesseja, teoksia 97
Bloggaaminen ja toisten blogien kommentoiminen 97
Viestintä keskustelupalstoilla 101
Tiedon hankinta ja suodattaminen 103
RSS 103
Hakuvahdit 104
Sosiaaliset kirjanmerkit 104

5. 7
Talkoistaminen 105
Vapaaehtoistyö kulttuurin kehittämiseksi 110
Esitelmät verkoston yhteiseksi tiedonlähteeksi 111
Tapahtumiin osallistuminen 112
Liverapo – kimppamuistiinpanot 113
Vaalikampanjointi 114
Facebookin ryhmät ja sivut kampanjatyökaluina 116
Työnhaku 117
henkilöbrändin rakentamisprojekti 119
Henkilöbrändi = startup-yritys? 120
kolme esimerkkiä ammatillisista sosiaalisen median strategioista 121
Tapaus 1: Tunnettu nimi haluaa lähentyä sosiaalisessa mediassa 121
Tapaus 2 Yrittäjä verkostoituu ja hankkii liidejä 122
Tapaus 3 Yhteisömanageri kokoaa brändin ystävät yhteen 123
LoPUkSi 124
LiiTTeeT 127
Liite 1: Turvallisuuden muistilista 127
Liite 2: Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
Liite 3: Joitakin verkko(viestintä)työkaluja 130
Liite 4: Ajanhallinnan Qii-malli 132
LähTeeT 135

6. 17
Ammatillisen verkkoelämän edellytykset
Jotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekoh­
dan, josta sinut tunnistaa ja jonka kautta pystyt viestimään verkostojesi
kanssa.
Ennen kuin voit alkaa tehdä varsinaista henkilöbrändäystä, sinulla
on siis oltava tämä digitaalinen ilmentymä; muoto, jossa esiinnyt ver­
kossa. Tämä ”työrukkanen”, jonka varaan verkkoelämäsi rakentuu, on
verkkoidentiteettisi.
Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia verkkoidentiteettejä
riippuen omista tavoitteista ja siitä, miten tiukasti haluaa pitää eri elä­
mänalueet verkossa erillään. Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröityy
uteliaisuuttaan moniin palveluihin, kertyy helposti useita verkkoiden­
titeettejä. Verkossa voi toimia täysin anonyymisti, nimimerkillä, pseu­
donyyminä eli salanimellä tai omalla nimellä. Ammatin tai harrastus­
asiantuntijuudenkin edistämiseen käytettävä verkkoidentiteetti on
usein hyvin lähellä ”oikeaa” identiteettiä eli esiinnytään omalla nimellä.
Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätun­
nus palveluissa, joita käytät (Aiheesta laajemmin Aalto ja Uusisaari
2009 s. 114).

7. 18
Maine, luotettavuus, Löydettävyys
asiantuntijuus
Henkilöbrändi
Toiminta verkossa: Verkkoelämä Olemus, läsnäolo,
bloggaaminen, kommentointi, tavoitettavuus,
keskustelu, tiedonhankinta, kanavavalinnat
Verkkoidentiteetit
kampanjointi, suosittelut
Sähköpostiosoitteet
käyttäjätunnukset
Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. Löydy – Brändää itsesi
verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY
Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi
Työminän ja yksityisen minän erottaminen verkossa tuntuu monista tar­
peelliselta. Haluamme kuitenkin tarjota myös toisen näkökulman asiaan.
Suuntaus on ylipäänsä kohti työn ja vapaa­ajan sekoittumista, ja
sama tapahtuu myös verkkoelämässä. Itse asiassa yksityisen ja työroolin
verkkoelämän välimaastossa on tilaa ammatilliselle verkkoelämälle, jota
tässä kirjassa käsitellään laajasti.
Kuten edellä todettiin, toiminta verkossa työnantajan lukuun tulee
lähivuosina yleistymään. Toki kannattaa pohtia, mitä verkossa haluaa
tehdä edustamansa organisaation nimissä ja mitä omissa nimissään.
Etenkin jos työ edellyttää yksityisen elämän ja työroolin erillään pi­
tämistä, kannattaa yksityistä nettielämää varten luoda henkilökohtai­
nen verkkoidentiteetti ja suojella sen yksityisyyttä mahdollisuuksien
rajoissa. Voi kuitenkin käydä niin, että vaikka itse pyrkisi esiintymään
yksityishenkilönä, tulee silti nähdyksi työroolissa. Tiukkojen rajojen
vetäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Vaikka kuinka yrittäisi itse

8. 19
nikSi
• Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, ka­
verit, perhe). Listoja käyttämällä voi rajata toimintansa näkyväksi
esimerkiksi ainoastaan perheelle ja kavereille ja jättää työtuttavat
henkilökohtaisimpien tiedotusten ulkopuolelle. Listat myös mah­
dollistavat rajallisen näkyvyyden chatissa; tästä voi olla hyötyä, mi­
käli haluat rauhoittaa esimerkiksi viikonloput läheisimpiesi kanssa
kommunikointiin.
olla yksityishenkilönä esimerkiksi Facebookissa, työkaverit ja pomo
pyrkivät kavereiksi, ja kohta chatissa hoidetaan jo työasioitakin.
On hyvin mahdollista, että aktiivisesti verkossa toimivalla on kol­
men tasoista verkkoelämää:
Työrooli
Ammatillinen rooli
Henkilökohtainen
vapaa-ajan verkkopersoona
Kolmen tasoista verkkoelämää. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010
Aalto & Uusisaari. CC-BY
Täysin työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa orga­
nisaatiota työantajan ehdoilla. Yksityinen verkkoidentiteetti taas on jo­
kaisen omaa, työhön liittymätöntä aluetta. Näiden ympärille voi kasvaa
yksityisestä verkkoelämästä erillään oleva ammatillinen julkinen verk­
koelämä ja siihen liittyvä henkilöbrändi.

9. 20
Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internet­ajal­
la syntyneillä on todennäköisemmin henkilökohtainen verkkoelämä,
mutta ei välttämättä vielä roolia työelämässä saati ammatillista hen­
kilöbrändiä. Työelämässä jo pitkään olleilla taas saattaa työtehtävien
vuoksi olla työrooliin liittyvä verkkoidentiteetti, mutta ei juurikaan va­
paa­ajan verkkoelämää.
Työroolista irrallaan oleva ammatillinen henkilöbrändi on harvi­
naisempi ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy silti monilta aloilta, ja digi­
taalisen median osaajilla sellaiset ovat jo yleisiä (Annola 2010). Myös
työnantaja hyötyy siitä, että työntekijä on hyvin verkostoitunut ja peril­
lä alansa kehityksestä.
Oman, työnantajasta riippumattoman verkkoidentiteetin käyttö
on monissa tapauksissa suositeltavaa. Se tarjoaa työnantajasidonnais­
ta verkkoidentiteettiä suuremman liikkumavaran, mahdollisuuden it­
senäisiin ratkaisuihin ja riippumattomuuden työsuhteen jatkumisesta.
Tämä pätee silloinkin, kun olet itse oma työnantajasi. Yrittäjä saattaa
tuntea houkutusta yhdistää henkilökohtaisen vapaa­ajan ja työkeskeiset
roolit. Sosiaalisen median saralla aloittava yrittäjä saattaa ajatella, että hän
on yhtä kuin yrityksensä. Kannattaa kuitenkin pitää oma ammatillinen
verkkoidentiteetti erillisenä yrityksensä verkkoidentiteetistä, jotta ne voi
tarvittaessa eriyttää, esimerkiksi yrityksen omistajanmuutosten yhteydessä.
Organisaatioiden strategiat ja taktiset toimenpiteet muuttuvat.
Omien suunnitelmien ja haasteiden ajattelu ja pitkäjänteinen verkosto­
jen rakentaminen on investointi omaan tulevaisuuteen asiantuntijana ja
osaajana. Vaikuttavan verkoston ilmentämä sosiaalinen pääoma on valt­
tisi, kun neuvottelet uralla etenemisestä, paremmasta palkasta tai mah­
dollisuudesta valita kiinnostavimmat projektit.
Motiiveja olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa:
• Oman työn tuki
• Oman työn vaikuttavuuden lisääminen
• Oppiminen
• Vaikutuspiirin laajentaminen.
Aiheesta lisää luvussa neljä, Kolme esimerkkiä erilaisista ammatillisista
sosiaalisen median strategioista.

10. 21
• Läsnäolo ja toiminta • Työblogi ym
työnantajan tarjoamassa • Linkedin, Twitter
ympäristössä • Läsnäolo ja toiminta
• Inranet, extranet oman alan verkostoissa
• Sähköposti, pikaviestin,
videokonfrenssit Ei-julkinen Julkinen
ammatillinen ammatillinen
Yksityinen Julkinen
henkilökohtainen henkilökohtainen
• Talous
• Terveys • Läsnäolo ja toiminta
• Asiointi verkon yhteisöissä
• Ostokset • Kulttuurituotanto
• Yksityinen mediavälitteinen • Yhteiskunnallinen
viestintä vaikuttaminen
Verkkoelämän 360 astetta. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto &
Uusisaari. CC-BY
Verkkoelämän 360 astetta
Organisaatioiden asiakaspalvelu ja asiakassuhdeviestintä laajenevat vä­
hitellen verkon yhteisöllisiin palveluihin. Työnantaja saattaa suunnitel­
la liittymistä palveluun, jossa työntekijä on jo läsnä yksityishenkilönä.
Yksityisen verkkoidentiteetin joutuminen osaksi yrityksen läsnäoloa
ei tunnu hyvältä eikä työnjohto­oikeuden rajoista netissä ole selvyyttä.
Työhön liittyvän ja vapaa­ajan verkkoläsnäolon ja toiminnan erottami­
nen on tärkeää jo oman yksityisyyden suojaamisenkin kannalta.
Verkkoelämän ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa ympyräkaa­
violla, joka kattaa sen eri piirteet julkisesta yksityiseen ja työstä ja am­
matillisesta toiminnasta vapaa­aikaan.
Tarkastelemme seuraavassa näitä ulottuvuuksia yksi kerrallaan.

11. 22
Yksityinen
henkilökohtainen
• Talous
• Terveys
• Asiointi
• Ostokset
• Yksityinen mediavälitteinen
viestintä
Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä
Asioinnin ja viestinnän muuttuminen verkkovälitteiseksi tarkoittaa,
että hoidamme myös henkilökohtaisen elämänhallinnan alueella yhä
isomman osan asioista netissä. Yksityisen verkkoelämän alueelle kuulu­
vat talous, terveys ja sähköinen asiointi. Myös yksityinen mediavälittei­
nen viestintä kuuluu siihen osaan verkkopersoonaa, jota ei jaeta muiden
kuin läheisten kanssa. Tyypillisesti pankki­ ja veroasiat tai ostokset verk­
kokaupasta ovat olleet yksityisiä – kenellepä ne kuuluisivat.
Uudet hyvinvointialan tuotteet ja palvelut tekevät mahdollisek­
si julkaista varsin henkilökohtaistakin tietoa. Withings­kehonkoos­
tumusmittari­vaaka on langattomassa yhteydessä verkkoon ja lähettää
käyttäjänsä painotiedot suoraan tämän omalle tilille palvelun internet­
järjestelmään. Tilinsä voi pitää yksityisenä, tai tiedot painokäyristä ja
rasvaprosenteista voi näyttää kaikkien vaa’an käyttäjiksi rekisteröitynei­
den perheenjäsenten kesken. Halutessaan tietonsa voi jakaa Twitterissä
tai julkaista muualla verkossa.
Faneilleen terveystietoa ja vinkkejä jakava kuntovalmentaja saattaisi
käyttää palvelua julkisen ammatillisen verkkoidentiteetin tuottamiseen,
mutta useimmille muille vaa’an lukemat jäänevät omassa tiedossa pidet­
tävän verkkoelämän sektorille. Murheellinen tosiasia on, että valtaosaa

12. 23
ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasi
päivittäiset lukemat.
Jos vaikuttaa siltä, että jaat aivan kaiken, hankit hyvin eksentrisen
leiman. Vielä on asioita, joita ei ole tapana mainita saati dokumentoida
julkisesti. Jos lähdet rikkomaan näitä tabuja, tee se hyvin tietoisesti.
• Läsnäolo ja toiminta
työnantajan tarjoamassa
ympäristössä
• Intranet, extranet
• Sähköposti, pikaviestin,
videokonfrenssit Ei-julkinen
ammatillinen
Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä
Ei­julkiseen työhön liittyvään verkkoelämän alueeseen lukeutuu orga­
nisaation sisäinen viestintä. Kaikissa nykyaikaisissa yrityksissä on vä­
hintäänkin intranet ja siellä henkilöhakemistot ja työpaikan uutiset.
Edistyneimmissä organisaatioissa on jo wikit yhteisöllisempään tiedon­
hallintaan ja chatti epämuodollisempaan ajatustenvaihtoon (Toivonen
2010). Mikrobloggaus, lyhyiden tilannetiedotusten julkaiseminen seu­
raajilleen, ja oman verkoston tilannetiedotusten seuraaminen, tekee tu­
loaan myös organisaatioviestintään. Tunnetuin mikroblogityökalu on
tätä kirjoittaessa Twitter. Organisaatioiden sisäisiin verkostoihin rajat­
tavia mikroblogipalveluita tarjoavat muun muassa Yammer ja Qaiku.
Suurissa kansainvälisissä organisaatioissa on jo tavallista, että yhteis­
työ on verkkovälitteistä. Työvälineinä käytetään sähköpostin lisäksi
muita ohjelmia ja palveluita. Organisaation tiedon ja tietämyksen hal­
lintaan käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä, ja projektiyhteistyö­

13. 24
hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä.
Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa olla yhä
enemmän sosiaalisten verkostojen piirteitä: työntekijällä voi olla oma
profiilisivu, jolla on tietoa työntekijän osaamisesta ja tämän tuottamia
yhtiön sisällä julkisia dokumentteja.
Ammatillisen henkilöbrändisi kannalta on erittäin tärkeää, että nä­
kyvyytesi ja toimintasi näissä yhtiön tarjoamissa kanavissa on tarkoi­
tuksenmukaista – ajantasaista, ammattimaista ja työnantajasi työkult­
tuurin mukaista. Pidä kollegasi ajan tasalla projekteistasi käyttäen niitä
työkaluja, joita työnantajan sisäisessä verkossa tarjotaan: jos käytössäsi
on blogi, käytä sitä projektisi tiedotteiden julkaisukanavana sähköposti­
listan sijaan. Blogin avulla projektin ulkopuolisetkin voivat pysyä tilan­
teen tasalla; heillä saattaa olla tarjota apua asiasi edistämiseksi, tai ehkä
joku muistaa sinut blogin ansiosta myöhemmin toisessa asiayhteydessä.
Tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen yhteistyössä
verkossa on rajattomat mahdollisuudet. Kun yhteistä tiedon rakenta­
mista halutaan varta vasten edistää, voidaan valita siihen parhaiten sopi­
va työkalu. Voidaan esimerkiksi alkaa koota yhteistä wikiä – joko täysin
avoimesti tai siten, että pääsy rajataan vain erikseen kutsutuille. Tällai­
sen ympäristön voi perustaa organisaation sisälle esimerkiksi intrane­
tiin niin, että kuka tahansa organisaation jäsen voi vapaasti liittyä mu­
kaan. Sen voi myös perustaa verkkoon ja antaa salasanan vain valituille.
Teknisen käyttöönottoprosessin lisäksi yrityskulttuurin on kuitenkin
muututtava, jotta wikin mahdollistama uusi työtapa juurtuisi käyttöön.
(Otala & Pöysti 2008. )
Mikäli et ole varma, mihin kaikkeen työpaikkasi intranet taipuu tai
tarvitset muuten opastusta, tiedustele asiaa sisäisestä viestinnästä tai
henkilöstöosastolta. Työpaikkasi intranetvastaava auttaa varmasti mie­
lessään kaikissa sisäistä tiedonkulkua edistävissä hankkeissa.

14. 25
• Työblogi ym
• LinkedIn, Twitter
• Läsnäolo ja toiminta
oman alan verkostoissa
Julkinen
ammatillinen
Julkinen ammatillinen verkkoelämä
Ammatillisen verkkoelämän julkisella alueella verkossa esiinnytään joko
työnantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillise­
na itsenä. Julkinen ammatillinen henkilöbrändi voi siis koostua näistä
kahdesta ulottuvuudesta. Graafin tämä sektori on kirjassa esiteltävän
asian kannalta merkittävin, joten jäämme tarkastelemaan sitä hieman
monipuolisemmin ja tarkemmin.
Työroolissa verkkoon
Verkkoviestintätaidot ja oman alan sosiaaliset verkostot ovat arvokasta
pääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Jos työssä tarjoutuu mahdolli­
suus kartuttaa näitä taitoja, siihen kannattaa tarttua. Työrooliin liitty­
västä verkkoläsnäolosta ja toiminnasta sovitaan aina työpaikalla.
Esimiehen kanssa on syytä keskustella vähintäänkin toiminnan ta­
voitteista, mutta mitä enemmän saat käytännön tukea, sitä helpompi
sinun on edustaa organisaatiota. Tämä edellyttää johdolta verkkoläsnä­
olon ja ­toiminnan mahdollisuuksien tuntemista.
Varmista, että tiedät, mikä on työnantajasi tahtotila julkaistavan tie­
don suhteen. Liikesalaisuudet, asiakkaiden tiedot, hinnoitteluperusteet
ja sopimusten sisällöt eivät yleensä saa joutua julkisuuteen. Sovi esimie­
hesi kanssa, millä tavalla voit verkossa puhua meneillään olevista pro­

15. 26
virkamiehenä verkossa
Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdol­
lisuuksia toiminnassaan. Poliisi toimii jo Facebookissa ja IRC­Gal­
leriassa ja kuntien nuorisotyö on laajentunut verkkoon, jossa nuoret
viettävät merkittävän osan vapaa­ajastaan. Kela ja Vero.fi ovat kokeil­
leet neuvontaa ja tiedotusta verkkoyhteisöissä.
Tuija toimitti Oikeusministeriön Demokratia­ ja kieliasioiden
yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia
hallinnolle avautuu verkossa (http://www.kansanvalta.fi/ ”Sosiaali­
sen median mahdollisuudet hallinnolle”.). Katsaus esittelee toimin­
tatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen
organisaatio tai yksittäinen virkamies osallistuu sosiaalisen median
foorumeille. Katsauksessa kannustetaan hallinnon organisaatioita
ja yksittäisiä virkamiehiä käyttämään sosiaalisen median palveluja
harkintansa mukaan, ja siinä korostetaan, että sosiaaliseen mediaan
menemisen on oltava organisaation tietoinen päätös. Yksittäinen
virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin or­
ganisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä.
Esiintyessään verkossa organisaationsa edustajana virkamiehen
tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka­aseman
asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan normaalia
harkintaa siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia.
jekteista, seminaareista, joihin osallistut, inspiroivista ihmisistä, joita
tapaat ja siitä, mitä olette työkavereiden kanssa kulloinkin oppineet ja
keksineet.
Nettiä pelätään, mutta merkittäviä tietoturvariskejä aiheutuu jat­
kuvasti myös, kun puhelimessa tai julkisissa liikennevälineissä keskus­
tellaan varomattomasti tai kun kannettavia tietokoneita ja kännyköitä
hukataan. Ei tietenkään pidä väheksyä netin merkitystä tiedon tahat­
tomassa levittämisessä. Minkään sosiaalisen median palvelun suljet­
tukaan ryhmä ei ole oikea paikka ihmisten yksityisyyttä tai yrityssa­
laisuutta loukkaavien tietojen julkaisemiseen; työehtojen rikkominen
Facebookissakin voi johtaa irtisanomiseen.

16. 27
Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuk­
sellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummin organisaatiosi
koulutus­ ja kehittämisvastaavalle, että työn kehittämistä koskevalle kes­
kustelulle perustettaisiin keskustelupalsta organisaationne intranetiin.
Työnantajaan ja työtehtäviin liittyvässä toiminnassa käytetyn verkkoi­
dentiteetin kontakteineen omistaa se organisaatio, jonka tavoitteita var­
ten se on perustettu. Verkkoläsnäolo tämän profiilin lukuun tukee työn­
antajan strategiaa, ja tavoitteet ovat työnantajan tavoitteista johdettuja.
Silloin kun verkkoläsnäoloon käytetty profiili on nimetty yrityksen,
merkkituotteen, palvelun tai kampanjan mukaan, läsnäolo ja toiminta
verkossa ylläpitäjänä ja sisällöntuottajana ei tue omaa henkilöbrändiäsi
mitenkään.
Kun harkitset työroolissa sosiaaliseen mediaan astumista, käy läpi
tämä tarkistuslista:
• Onko sinulla sosiaalisen median perustaidot, joihin
nojata?
• Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta?
• Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi
työnantajasi brändin alla?
• Antaako organisaatiosi sinulle valtuudet puhua työstäsi?
• Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja
aikaa verkkoläsnäololle?
• Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi?
(Lomat, vapaat, useita varahenkilöitä)
• Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkeästi ja
realistisesti?
Henkilöstä, joka jo työkseen joutuu esiintymään verkossa, voi tuntua
liian vaivalloiselta ylläpitää kaksinkertaista verkkoläsnäoloa. Mihin
omaa ammatillista verkkoidentiteettiä lopulta tarvitsee?
Pohdi
• Miten verkostoillesi käy, jos ainoa niissä käyttämäsi identiteetti on
yrityksen omistama ja työsuhteesi päättyy?

17. 28
Ammatillista henkilöbrändiä luomaan?
Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa am­
mattisi edustajana omana itsenäsi. Omistat tekijänoikeuden omalla ajal­
lasi tuottamaasi sisältöön. Voit päättää kanavista ja läsnäolon tavoista
ja asettaa omia tavoitteita tai toimia ilman sellaisia. Oman ammatilli­
sen verkkoidentiteettisi haltijana sinulla on vapaat kädet päättää, mihin
käytät aikaa ja miksi. Voit esimerkiksi käsitellä omaa alaasi koskevia uu­
tisia blogissa tai neuvoa uusia tulokkaita keskustelupalstalla.
Omassa ammatillisessa verkkoidentiteetissä esiintyessäsi voit olla
oman alasi auktoriteetti, kuten AY­aktiivi, kriitikko, kehittäjä tai visio­
nääri. Voit myös pohtia alasi tulevaisuutta vapaammin kuin edustaessasi
suoraan kulloistakin työnantajaasi.
Ammatillisen verkkoidentiteetin perustamisen motiiveja:
• Tulla oman alansa tunnustetuksi asiantuntijaksi,
verkostoitua.
• Osallistua kannattamansa asian edistämiseen (aatteelliset
tavoitteet).
• Myydä yrityksensä tuotetta, omaa kirjaansa, osaamistaan,
työpanostaan.
• Etsiä uutta työpaikkaa, tulla potentiaalisten uusien
työnantajien huomaamaksi.
• Tehdä itselleen nimeä jotain myöhemmin täsmentyvää
tarkoitusta varten.
Epäröimisen syitä:
• Julkisuus tuntuu vastenmieliseltä
• Kerran julkaistua sisältöä ei saa koskaan pois verkosta
• Työnantajan negatiivinen suhtautuminen
• Tunne yleisön puutteesta
• Huoli negatiivisesta palautteesta
• Huoli tekijänoikeuslain rikkomisesta
• Ajan puute.

18. 29
Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatilli­
sen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edellisten lisäksi vielä näitä:
• Onko sinulla työnantajasi puolesta liikkumavaraa puhua
alastasi yleensä?
• Onko sinulla näkemystä oman alasi kehityksestä?
• Onko sinulla mainetta ja uskottavuutta oman alasi
huippuosaajana?
Joidenkin työpaikkojen organisaatiokulttuuri ei salli työntekijöilleen
juuri minkäänlaista julkista esiintymistä oman ammattialansa edusta­
jina. Tällaisessa työpaikassa työskentelevällä ei ole liikkumavaraa luoda
omaa ammatillista verkkoidentiteettiä eikä profiloitua alansa kehittä­
jänä. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet muuttaa tällaisen organisaa­
tion kulttuuria ovat rajalliset. Jos lähdet rikkomaan tällaisia kirjoitettua
tai kirjoittamattomia sääntöjä, tee se tietoisena riskistä, että esimerkiksi
määräaikainen työsuhde ei jatku. Useimmissa organisaatioissa kulttuuri
ei kuitenkaan ole näin rajoittava.
Jotta olisit menestyksekäs oman alasi kehittäjä, sinulla on hyvä olla
jo jonkin verran kokemusta alasi työstä. Suoraan koulun penkiltä tule­
van uudistajan voi olla vaikea hankkia uskottavuutta alansa konkarei­
den silmissä.
Asiantuntijan oma ääni verkossa
Asiantuntijalla on verkossa hyvä tilaisuus tuoda omaa ajatteluaan esille
juuri niin laajasti ja syventävästi kuin aihe vaatii.
Syvällisesti perehtynyt ihminen on tietoinen tietojensa rajallisuudes­
ta: toisaalta on näin, toisaalta toisissa olosuhteissa voi olla noin. Esi­
merkiksi tieteen popularisointi on epäkiitollinen alue, koska asioiden
yksinkertaistaminen maallikoiden ymmärrettäväksi johtaa väistämättä
yksityiskohtien ohittamiseen ja sitä kautta kenties vertaistieteilijöiden
silmätikuksi joutumiseen. Olisiko kuitenkin mahdollista pyrkiä selkey­
teen ja säilyttää silti syvyys?
Esimerkiksi toimittajan ja tutkijan suhde on haastava. Toimittaja
tarvitsee asiantuntijaa ja asiantuntija julkisuutta, mutta osapuolten int­
ressit ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän tietoa asiantuntijalla on,
sitä vaikeampi hänen on antaa yksinkertaistavia vastauksia.

19. 30
Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin
koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin,
mutta monen mielestä lääkäreitä on liian vaikea saada haastateltaviksi
(”Vaikea ammattikunta”, Journalisti 3.6.2010. ) Lääkärille soittava toi­
mittaja haluaa yleensä tehdä haastattelun saman tien, kun taas lääkäri
toivoo aikaa valmistautumiseen ja faktojen tarkistamiseen. Ongelmia
aiheuttavat populaarijutut, joiden aihe ei pysy tiukan tieteellisenä. Lää­
ketieteeseen liittyvissä aiheissa on usein mukana eettinen ulottuvuus,
johon voi vain harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Artikkeli otsi­
koidaan usein kuitenkin lukijaa houkuttelevasti ja annetaan ymmärtää,
että tarjolla olisi selkeitä vastauksia (”Nämä ruoat suojaavat sinua Par­
kinsonin taudilta!”).
Toisaalta voi aiheellisesti kysyä, tarvitseeko asiantuntijan käyttää
aikaansa alansa erikoistietämyksen kääntämiseen tavallisten kansalais­
ten ymmärtämään muotoon. Eikö riittäisi, että esimerkiksi lääkärit ja
lääketieteen tutkijat ymmärtävät toinen toisiaan? Täytyy muistaa, että
pelkkä lääketiede ei riitä, vaan pelissä on myös politiikka. Ja politiikkaa
tekevät maallikot. Päättäjille täytyy selittää vakuuttavasti, minkä takia
esimerkiksi uusi rokote on otettava rokotusohjelmaan tai uusi lääke hy­
väksyttävä.
Kunhan pääsee yli peloista ja estoista ja onnistuu murtamaan omat
vallitsevat uskomuksensa (ks. luku 4, Verkkoidentiteetin perustaminen
projektina), huomaa, että oman ajattelun ja toiminnan näkyväksi te­
keminen on palkitsevaa, hauskaa ja hyödyllistä. Jopa omissa tiedoissa
olevien aukkojen tunnustaminen voi edistää auktoriteettia ja asiantun­
tijuutta, vaikka äkkiseltään luulisi toisin. Ääneen ajatteleminen ja kes­
keneräisten ajatuskulkujen kirjaaminen kiinnostuneiden ruodittavaksi
voi jouduttaa töiden valmistumista. Lopputulos on luultavasti laaduk­
kaampi kuin mihin yksin pakertamalla olisi pystynyt, eikä työ valmistu
ainakaan yhtään sen hitaammin kuin yksin puurtaessa.
Käytännössä työprosessin avaaminen tarkoittaa, että kertoo verkos­
toissaan työprojektinsa etenemisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä
sekä julkaisee luonnoksia julkisesti kommentoitavaksi.

20. 31
hUoMAA
• Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot­
to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty, miksi minulle ei ole
kerrottu?” On oltava kärsivällinen ja totutettava sidosryhmät vä­
hitellen uudenlaiseen toimintatapaan. Ne, joilla on mielenkiin­
toa osallistua hankkeen tai asian valmisteluun, arvostavat suuresti,
jos voit tiedottaa missä vaiheessa työ on etenemässä ja milloin on
otollisin aika ottaa kantaa.
• Työprosessin avaaminen voi olla tekemisen dokumentoimista,
eräänlaista lokikirjan pitoa, tai ajattelunsa avaamista, ääneen ajat­
telua. Voit myös tarjota tilaisuuksia osallistua työskentelyyn joko
erityisissä työpajoissa tai avoimissa verkostoissa.
Avoin innovaatio syntyy verkostoissa
Valtajulkisuuden pinnan alla pulputtaa mahdottoman paljon hiljaisia
virtauksia, joista yksittäisen toimijan on vaikea saada riittävästi tietoa
valtamediaa seuraamalla. Monet tuotekehityksen ja innovoinnin paris­
sa työskentelevät tekevätkin yhteistyötä verkossa. (Rongas 2010.) He
saavat eväitä toimialansa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi tun­
nistamalla heikkoja signaaleja.
Havainto, joka on vain mahdollisesti heikko signaali jostakin tu­
levaisuuden ilmiöstä, ei ole yksinään vielä kovin arvokas. Useampi sa­
mansuuntainen havainto saattaa olla jo merkki trendistä. Trendit ovat
organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka
saattavat vaikuttaa organisaation toiminnan edellytyksiin: uhata niitä
tai avata mahdollisuuksia. Organisaatio on sitä vahvempi, mitä parem­
min se on selvillä toimintaympäristön muutoksista. Mitä aikaisemmin
se pystyy ennakoimaan isoja muutoksia, niin sanottuja megatrendejä,
sitä paremmin se pystyy kohtaamaan ne kehittämällä organisaation
omaa osaamista juuri oikeilla alueilla.
Kehittäjille välttämätöntä tulevaisuustietoa tuottavat verkkoon
myös eri alojen harrastajat.

21. 32
Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut
oma osaamisen alueensa, jonka toimijat työskentelevät yritysten neu­
vonantajina ja jakavat lisäksi osaamistaan verkossa. Ryhtymällä yhteis­
työhön kilpailijoiden kanssa voi arvioida oman toimialan käytäntöjä ja
tunnistaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Oman organisaation ul­
kopuoliset suhteet auttavat välttämään ryhmäajattelua.
hugh MacLeodin seksin ja käteisen teoria
Gaping Void ­strippejä piirtävä sarjakuvapiirtäjä Hugh MacLeod ke­
hottaa luovuusmanifestissaan (How To Be Creative, 2004) pitämään
kiinni päivätyöstä, vaikka unelmoisikin luovan alan täyspäiväisestä
itsenäisestä ammattilaisuudesta. Hänen mielestään ihannetilantees­
sa ihminen nauttii säännöllistä kuukausipalkkaa hyvin osaamastaan
työstä, jota ei kuitenkaan tee sydänverellään. Näin vapaa­ajalle jää ai­
kaa ja henkisiä resursseja tehdä sitä, mitä rakastaa.
”Minua ei niin haittaa, jos joku tulee sanomaan, että muuta tätä
mainosta. Heidän tuotteensa ja brändinsähän se on”, leipätyökseen
mainosalalla toimiva MacLeod sanoo. Sen sijaan kukaan ei voi tulla
määräämään miestä piirtämään sarjakuviaan eri tavalla. Ne ovat hä­
nen oma juttunsa.
MacLeod nimittää neuvojaan seksin ja käteisen teoriaksi. Seksik­
kyyttä elämään tuo, kun voi olla luova, kaupallisuutta kaihtava tai­
teilija. Käteistä tuo se osa omaa osaamista, jonka on kaupallistanut
työmarkkinoille työnantajansa palvelukseen. MacLeod kehottaa vai­
mentamaan luovan minän halun ottaa dramaattisesti lopputilin päi­
vätyöstä, koska taiteellisen tinkimättömyyden joutuu kuitenkin en­
nen pitkää uhraamaan ansaitakseen elantonsa.

22. 33
Julkinen
henkilökohtainen
• Läsnäolo ja toiminta
verkon yhteisöissä
• Kulttuurituotanto
• Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä
Kun laajentaa julkista verkkoidentiteettiään työasioista vapaa­ajan kiin­
nostuksen kohteisiin, tarjoutuu elämän koko kirjo avattavaksi verkko­
yhteisöille.
Omaa persoonallisuuttasi voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuk­
sen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkai­
suissa (tilapäivitykset, blogikirjoitukset etc.) että toimimalla erityisissä,
näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä.
Median jakamispalveluissa löytymistä edistävät aiheeseen liittyvät
tunnisteet (tags).
Käsityö­, muoti­ ja ruokablogit ovat valtavirtaa. Jos syöt ulkona, voit
ilmentää persoonallisuuttasi osallistumalla kollektiiviseen ravintolasuo­
situsten tekemiseen, ks. esimerkiksi Eat.fi.
Tuntuisiko luontevalta käyttää musiikkimakua osana nettipersoo­
naa? Voit jakaa musiikkikirjastosi Last.fm:ssä, tehdä soittolistoja Spoti­
fyssä tai julkaista Facebook­sivullasi linkkejä päivän tunnelmaan sopi­
viin musiikkivideoihin.
Liikutko aktiivisesti? Runkeeper, Sports Tracker ja lukuisat muut
mobiilisovellukset auttavat paitsi pitämään kirjaa liikuntasuorituksis­
ta, myös jakamaan ne netissä. Urheilutsemppausta varten on niin ikään

23. 34
monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista re­
aaliajassa yhteisöprofiilissa.
nYT TiedäT
• Runmeter sekä toimittaa verkostoille tiedon alkaneesta lenkistä että
myös välittää palveluun kirjatut kommentit puhesyntetisaattorin
avulla suoraan urheilijan korviin suorituksen aikana! (Ito 2006.)
Japanilais­amerikkkalainen huippuverkottunut konsultti Joi Ito sanoi
taannoin, että ”World of Warcraft on uusi golf ”. Niin tehokas verkos­
toitumisen kanava se hänelle oli. WoW on massiivisesti moninpelattava
verkkoroolipeli, jossa menestymiseen vaaditaan erinomaisia yhteistyö­
taitoja ja huolellista ajankäyttöä. Pelaajat ovat jäseninä killoissa, joiden
hyväksi ne tekevät taisteluretkiä. Nämä taisteluretket saattavat kestää
tuntikausia. Ne voivat olla hyvin johdettuja ja tarjota palkitsevia onnis­
tumisen elämyksiä. Pelin kuluessa vaihdetaan myös pelin ulkopuolisen
elämän kuulumisia.
Monille iso osa Facebookin koukuttavuutta ovat siellä pelattavat pe­
lit, kuten FarmVille ja Mafia Wars. Myös konsolipelit kuten Xbox ja PS3
julkaisevat pelisaavutuksia verkkoyhteisöihin käyttäjän niin halutessa.
Sosiaalisen median haltuunotto voi tehdä hyvää suhteillesi lähipiirin
teineihin. Jos oma tai kummilapsesi pelaa esimerkiksi GoSuperModel­
verkkoyhteisössä, Habbossa tai vastaavassa pelimaailmassa, kannat­
taa jutella lapsen kanssa tämän hahmon maineesta ja ominaisuuksista.
Kuunnellessasi voit punnita, mikä lapsen kertomassa on merkittävää
nettimaineen kannalta yleisemminkin.

24. 35
nikSi
• Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletus­
arvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kaveriryhmille ne näy­
tetään, ettet tule spämmänneeksi niitä ystäviäsi, joita pelit eivät
kiinnosta. Jos itse kyllästyt katselemaan kaverisi profiilissa jonkun
sovelluksen tuottamia automaattipäivityksiä, voit piilottaa ne.
Saat ”piilota” ­toiminnon näkyviin viemällä hiiren ei­toivotun so­
vellusuutisen riville. Voit tarkistaa, mitkä sovellukset (tai kaverit)
olet piilottanut profiilisivusi alalaidassa olevasta ”muokkaa ase­
tuksia” ­linkistä.
Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen
verkkoviestinnän kontekstissa
Tässä kirjassa tarkoitamme henkilöbrändillä henkilön mainetta tavoit­
teellisen verkkoviestinnän kontekstissa. Se muodostuu muiden silmissä
olemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. Henki­
löbrändiin liittyvän tiedon perusteella voi päätellä, millaisista asioista
henkilö on kiinnostunut, keiden kanssa hän toimii sekä miten ja milloin
häneen voi ottaa yhteyttä.
Työelämän viimeaikaisten muutosten myötä työntekijän on mah­
dollista kehittää ammatillista henkilöbrändiä, joka ei välttämättä ole
kytköksissä työntantajan tarjoamiin perinteisiin työrooleihin.
Luotettavan ja vaikuttavan henkilöbrändin luomisen perustana on
todellinen asiantuntemus, vankka kokemus ja huippuluokan työ. Tä­
män lisäksi työ on tehtävä näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla artikke­
leita, järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja kirjoittamalla kir­
joja.
Nettiverkostoituneessa maailmassa on tärkeää sitoa kaikki toiminta
verkkoidentiteettiin esimerkiksi liittämällä blogin tai muun verkkosi­
vun osoite kaikkeen julkaistuun materiaaliin. URL­osoitteen viljely tuo
blogillesi näkyvyyttä myös hakukoneiden kautta; mitä enemmän link­
kejä sivustoosi maailmalta löytyy, sitä merkityksellisemmäksi hakuko­
neet sen arvioivat ja tarjoavat sitä hakutuloslistan kärkeen.

25. 36
Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luotta­
musta. Henkilöbrändin tärkein funktio on tarjota vastaus kysymykseen
”Miksi luottaisin tähän henkilöön?” Lisäksi henkilöbrändäämisellä voi­
daan pyrkiä kertomaan mahdollisimman selvästi kuka henkilö on, mitä
hän osaa, mitä hän haluaa ja millaisiin hankkeisiin hän on valmis läh­
temään. Henkilöbrändäyksen tavoitteiden painotus riippuu asemasta
työelämässä ja omista uratavoitteista. Akuutit löytymisen tarpeet taas
vaihtelevat meneillään olevien hankkeiden mukaan. Luottamusta he­
rättää myös pitkäjänteisyys: ei voi olla vaikuttava persoona kampanja­
maisesti silloin tällöin, kun inspiraatio iskee.
Henkilöbrändi muodostuu siis kaiken verkkotoiminnan jättämi­
en jälkien summana. Muodostuva kuva ei välttämättä vastaa aivan sitä,
miltä itse sen kuvittelee näyttävän. On myös hyvä muistaa, että eri vii­
teryhmät arvottavat ja arvostavat eri asioita: toiset arvostavat avointa
jakamista ja työprosessien avaamista, kun taas toisille yksityisen ja julki­
• Itsetuntemuksen lisääminen on hyödyllistä ammatillisen kehitty­
misen kannalta, ja siihen tarjoavat keinoja monet eri koulukunnat.
Yksi yrityselämässä pitävän jalansijan saanut lähestymistapa on
Myers­Briggs Type Indicator ­persoonallisuustestaus. Amerik­
kalaistaustaisesta testistä on verkossa lukuisia kevennettyjä ver­
sioita. 2000­luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä
MBTI­testaus oli suomalaisessa blogosfäärissä muotia, ja esimer­
kiksi Blogilistan hakemistosta saattaa vieläkin löytää blogeja, joi­
den avainsanoina on testitulosten nelikirjaimisia persoonallisuus­
tyyppitunnuksia kuten INTJ tai ENTP.
Hakukone löytää valtavasti erilaisia MBTI­mukaelmia, joita
voi kokeilla ajanvietteenä, mutta joita ei kannata ottaa sen enem­
pää vakavissaan.
Netissä on myös kiertänyt suosittu persoonallisuustesti Joha­
rin ikkuna. Sillä voi selvittää, osuuko oma määräävien persoonalli­
suuden piirteiden lista yksiin kavereiden käsityksen kanssa.
Linkki: http://kevan.org/johari

26. 37
sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttele­
vin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisön silmissä haluaa olla
huomattu ja arvostettu.
Runsauden keskellä henkilöbrändäystä tehdään myös kieltäytymäl­
lä. Kun ”kaikki” ovat Facebookissa, massasta erotutaankin pysymällä
sieltä poissa.
Vaikuttavan henkilöbrändin perusta:
motivaatio, asenne ja osaaminen
Motivaatio ja asenne
Jos motivaatiosi on täysin ulkoinen – sinun on käsketty ”mennä nettiin”
ja ”ottaa käyttöön sosiaalista mediaa” – kaikki toiminta perustuu orga­
nisaation tarpeisiin. Jos taustalla on oma halu oppia uutta ja ymmärtää
uutta digitaalista ja verkostoitunutta kulttuuria, mahdollisuuksia voi
tutkia vapaammin.
Ryhtyessäsi toimimaan verkossa saatat pahimmassa tapauksessa
kuulla kollegoiltasi negatiivista palautetta. Työkaverit saattavat epäillä,
ettet tee ”oikeita töitä”, jos sinulla on aikaa puuhata netissä. Kun toimit
sosiaalisen median ympäristöissä työksesi, tuloksille on esimiehen kans­
sa hyvä sopia mitattavissa olevat tavoitteet. Jos verkkoläsnäolo ei kuulu
työtehtäviisi, tee se omalla ajallasi.
Sosiaalisen median käyttö vaatii sekä omanarvontuntoa että kykyä
osoittaa kunnioitusta muita kohtaan, aivan kuten mikä tahansa muu­
kin sosiaalinen toiminta. Ammatillinen nettielämä on antoisinta, mi­
käli osaa olla nöyrä ja myöntää auliisti sen, että ei tiedä kaikkea. Kun ei
yritä esiintyä kaikkitietävänä, ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan siitä,
että joku tulee osoittamaan oman ajattelun vääräksi. Bloggaamista aras­
tellaan joskus siksi, että blogissa vanhat ajatukset ovat esillä vielä mieli­
piteen muututtuakin. Mutta oman ajattelun kehittymisestä pitäisi päin
vastoin osata olla iloinen!
Verkossa toimiessa tarvitaan kykyä ottaa ja antaa apua. Yksinäinen
työn sankari, joka ei osaa pyytää eikä ottaa vastaan apua, saa verkostois­
taan paljon vähemmän irti kuin vastavuoroiseen yhteistyöhön kykenevä.
Tasapainoiset sosiaaliset suhteet ovat sellaisia, joissa osapuolet koke­
vat sekä antavansa että saavansa. Jos olet joutumassa tilanteeseen, jossa