Veli Liikasen esitys Itä-Suomen alueellisilla nuorisotyöpäivillä 3.9.2015. LIMU-hankkeesta nousevia johtopäätöksiä ja alkavan VALKKU-hankkeen lähtökohtia.
LIMU: Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat 2012-2015
VALKKU: Vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa 2015-
http://limuhanke.blogspot.fi/
Alternative youth sports as worlds of interaction / ESA 2013 Torino
Nuorten liikunnan uudet tilat ja tavat: miten nuorisotyö voi tukea liikkumista
1. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Limu ja vammaisten nuorten liikunta
Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015
Veli Liikanen, projektitutkija
2. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Nuorten liikunnan uudet tilat ja tavat: miten
nuorisotyö voi tukea liikkumista
Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015
Veli Liikanen, projektitutkija
LIMU: Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat 2012-2015
3. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Nuorten liikunta
huolettaa!
”lue kauhutarina lasten
liikuntapommista
tästä”
Liikunnan ohjaajat yhä
paremmin koulutettuja
Olosuhteet parempia
kuin koskaan(?)
Organisoitu
liikuntakulttuuri
aikuisvetoisempaa ja
ammattimaisempaa
Suorituspaineita,
sitoutumisen
vaatimuksia, “viimeisiä
hetkiä aloittaa”
4. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 1:
Olisi syytä kuunnella, mitä
nuorilla on sanottavana
liikuntapommista.
Images: Mountain Dew
5. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
52%
44%
35%
58%
49%
36%
11 v 13 v 15 v
Kuinka suuri osa osallistuu urheiluseuran
toimintaan? (2010)
Tytöt Pojat
WHO-Koululaistutkimus 1986–2010
6. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Nuorten liikunnan drop-off
• Organisoidun liikunnan suuret massat alakouluikäisiä
• ”Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta?” (Aira ym. 2013)
• Liikuntaharrastuksen lopettamiseen liittyviä tekijöitä
(Tiirikainen & Konu 2013)
– Sosiaaliset suhteet
– Valmentajan ja nuoren urheilijan välinen vuorovaikutus
– Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet
7. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Merkittävä taustatekijä myös yleinen
elämäntavan muutos
8. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 2:
Elämäntavan ja terveyden
näkökulmasta arkinen ympäristö,
reitit, rutiinit ja aikataulut ovat
äärimmäisen tärkeitä. Näitä ei usein
mielletä liikunnaksi ollenkaan.
Images: Shutterstock
9. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Nuorten liikunnan todellisuudet
• Teen jaon kolmeen (vrt. Koski 2004)
• Urheiluseurojen todellisuus
– Aikuisten vapaaehtoistyö, perinteet, rakenne
– Motivoiva kilpailullisuus, ohjaus, aikataulut
• Omaehtoisen liikunnan todellisuus
– Soviteltavuus, ympäristön hyödyntäminen, vapaus
– Kasvava kehon ja terveyden fokus, yksilöllisyys
• Liikkumattomuuden todellisuus
– Passiviisuus mielekkäänä valintana (Kauravaara 2013)
– Sopivan liikuntatavan puute
10. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 3:
On ymmärrettävä, että nuorten
liikuttamiseen ei ole yhtä muottia.
Tarvitaan monipuolisia
mahdollisuuksia.
Images: Shutterstock
11. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Frisbeegolfia
Miksi? Miten?
Milloin? Kenen
kanssa?
Onko hyvä?
Images: Wikipedia
12. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
• 10 lajia: capoeira, boulderointi, parkour, katutanssi,
skeittaus, longboarding, roller derby, scoottaus, uusi sirkus
ja bleidaus
Kuvat: Shutterstock, Carlos Marko-Tapio, Wikipedia
bleidaus
longboarding
skeittaus
scoottaus
roller derby
capoeira
boulderointi
parkour
katutanssi
uusi sirkus
13. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Tutkimus
• Aineisto:
– Verkkokysely lajien harrastajille marras-joulukuussa
2012 (nuoria vastaajia 935)
– Lajiharrastajien haastatteluja 2012-2014
– Osallistuva havainnointi kentällä 2013-2014
– Harrastajien itsensä tuottamaa verkkomateriaalia
• Yhdistysten verkkosivut, foorumit, sosiaalinen
media, verkkolehdet yms.
14. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Elämäntapalajien ominaispiirteitä
(Wheaton 2013)
• Tuoreus, 1960-luvun jälkeen syntyneitä
• Uusien esineiden ja teknologioiden kulutus
• Investoinnit resursseihin, tyyliin, identiteettiin
• Jännitys, pöhinä, yhteys ympäristöön
• Luovuus, itseilmaisu, näyttäytyminen
• Vastahankaisuus (tai ristiriitainen suhtautuminen) sääntöjä
tai perinteistä kilpailua kohtaan
• Keskiluokkaisuus, länsimaisuus, mutta ei kytkeydy
kansallisiin symboleihin
• Harrastus tyypillisesti yksillöllistä muodoltaan
• Uudet tai muokatut tilat, löyhät rajat
15. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Scoottausta voi harrastaa sekä yksin että
kavereiden kanssa. Hauskempaa tietysti on, jos
muutama kaveri lähtee mukaan.
Lajilla ei ole mitään mottoa, mutta sitä kuvaa
ehkä parhaiten se, ettei kenelläkään ole
valmentajaa sanomassa, mitä seuraavaksi
pitäisi tehdä. Jokainen saa päättää, koska lähtee
lautailemaan ja mitä tekee.
(scoottaaja)
Images: Shutterstock
17. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 4:
Kolme keskeistä asiaa uuden
liikunnan syntymisessä: tila,
sosiaalisuus ja elämykset.
Images: Shutterstock
19. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Kesällä skeittaaminen on siellä ainutlaatuista:
paikan päälle mennään iltapäivällä ja siinä sitten
skeitataan, välillä syödään ja skeitataan lisää ja
puhutaan paskaa. Paikka on siis myös
sosiaalinen kohtauspaikka. Illan hämärtyessä
suunnattaan jokilaivoille juomaan limpparia.
(24-vuotias skeittaaja)
Images: Shutterstock
22. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Tila:
Sallitaan julkisen tilan käyttö
liikuntaan. Edistetään tilan
jakamista toisia huomioiden.
Tuodaan esiin nuorten
näkökulmia tilaan.
Jaetaan liikuntatiloja
tasapuolisemmin.
Images: Shutterstock
24. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ja sitte jos se toinen myös sen tavallaan
ymmärtää, tai tiedostaa, et miten pitkään
esimerkiks se tyyppi on harjotellu sitä temppua,
et se on niinku halunnu ja nyt se osaa sen, jotain
tällästä, ja on siinä mukana, se on tosi tärkeää.
Ja tavallaan kun toinen onnistuu, tulee itelleki
sellanen fiilis, et pitää nyt vähän enemmän
treenata, et kyl mäkin onnistun.
(sirkuksen harrastaja)
Images: Shutterstock
25. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Sosiaalisuus:
Nuoret liikkuvat muiden nuorten perässä.
Kannustetaan vertaisohjaukseen,
lajiesittelyihin, kokeiluihin. Ratkotaan
ristiriitoja.
Keskustelu on osa liikuntaharrastusta.
Images: Carlos Marko-Tapio
27. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
”Sen vaan sanon, että ei todellakaan mitään tanssia!
Taistelua, fyysistä mutta myös henkistä treeniä,
kulttuuria, musiikkia, rytmitajua, uutta kieltä, uusia
kavereita, parempi koordinaatio ja kehonhallinta.”
(Capoeirista)
Images: Shutterstock
28. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Elämykset:
Elämykset vaativat uusia kokemuksia,
vauhtia, tyyliä, median käyttöä, jakamista.
Liikunta kytkeytyy nuorisokulttuureihin.
Liikunta voi liittyä valokuvaamiseen,
pelaamiseen, keräilyyn, hengailuun.
Images: Wikipedia
29. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka
tahansa skeitata? Mitä sä luulet?
M: No voi, miks ei vois.
A: Ei oo mitään rajotuksia?
M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny
niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo
jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä.
Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei
oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä
skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten,
jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin
skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin
skeitata.
(17-vuotias skeittari, haastattelu)
Images: Shutterstock
30. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
“Ite haluis ajatella, että minkä takii se ei
voi olla kaikille mahdollista alottaa.
Tietysti siellon, vaikkei ääneen
sanotakaan, niin oon kuullu tavallaan
silleen, tai niinkun aistinu silleen vähän
niinkun. No en mä tiedä. Vaikee.”
(29-vuotias lonkkaroija, haastattelu)
31. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 5:
Vaihtoehtolajit haluavat olla avoimia,
mutta kaikkien ei ole helppo päästä
mukaan.
Images: Shutterstock
32. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Mikko Piispan tuleva artikkeli
”Suomalaisen huippu-urheilun kriisi” vs. Piispalta lainattu lista
• Suomesta tulee täysammattilaisia boulderoinnissa eli
kalliokiipeilyssä, kun taas esimerkiksi suomalaisille
perinteisessä painissa täysammattilaisia ei ole ainoatakaan
• Suomalaiset edustavat heti yhdysvaltalaisten jälkeen
maailman terävintä huippua frisbeegolfissa
• Suomalainen Tuomas Kärki on footbagin maailmanmestari,
ja on siitä hyvästä nimetty vuonna 2012 Vuoden
helsinkiläisurheilijaksi
33. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Mikko Piispan tuleva artikkeli
• Suomalainen Arto Saari äänestettiin skeittaajien toimesta
Yleisradion Kaikkien aikojen suomalaiset -äänestyksessä
sijalle 26, eikä syyttä, sillä hän on skeittauksen
täysammattilainen ja maailman ehdotonta eliittiä tässä
laajasti harrastetussa lajissa
• Suomalaiset lumilautailijat ovat maailman kärkeä, ja heistä
useat ovat myös täysammattilaisia – eivätkä vain ne
muutamat, jotka ovat voittaneet olympiamitaleja
• Suomesta tulee ehdottomia maailman huippuja myös
breakdancessa ja monissa vähemmän tunnetuissa uusissa
tanssilajeissa
Images: Shutterstock
34. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 6:
Vaihtoehtoliikuntaa syytä arvostaa
myös huippu-urheiluna. Harrastuksesta
on voitava olla ylpeä.
Images: Shutterstock
36. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Kunnioitan derbysiskojani ja
tuomareita, ja annan kaikkien tulla lajin
pariin sellaisena kuin ovat, kaikilla on
taitoja ja vahvuuksia joista koko
joukkue hyötyy.
(roller derbyn pelaaja)
Images: Shutterstock
37. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Skeittauksen pitkä vastarinta
• “Skateboarding is not a sport
and we do not want
skateboarding exploited and
transformed to fit the Olympic
program”
• Onko suurin uhka on
scoottauksen suosion nousu?
Images: Shutterstock
38. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 7:
Lajiyhteisöt epätavallisia
yhteistyökumppaneita.
Yhdistykset pakotettu ratkaisu. Osa
harrastajista ei kuulu niihin.
Harrastajien välillä on solidaarisuutta ja
verkostoja. Kolehtia ehkä ymmärretään,
rahahakemuksia ei.
Miten verkoston kanssa tehdään
yhteistyötä?
Images: Shutterstock
39. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Liikuntakulttuurin muutos
• “Jälkimodernissa liikunnassa keskeisintä on urheilun ja
liikkumisen tuottamat elämykset, haasteet ja niiden
jakaminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa”
(Kontro & Pantzar 2005)
• Liikuntaharrastuksen uudistamisen paine näkyy
• Merkittäviä suosion muutoksia, nousuja ja laskuja
nähtävissä
• Liikunnan kenttä muuttuu, mutta monet liikunnan
peruspiirteet säilyvät
• Vaihtoehtolajeissa eväitä muutokseen
• Kohtaavatko valtavirtainen liikuntakulttuuri ja
vaihtoehtoliikunta tulevaisuudessa?
40. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Mitä voidaan oppia?
• Sosiaaliset suhteet: kaveruuden ja keskinäinen
kunnioitus
• Valmennus: vertaisoppimista
• Osallisuus: tee-se-itse
• Tavoitteet: oma kehitys
• Merkitykset liikuntaharratuksessa:
elämykset, media, näkyvyys, elämäntapa
41. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatus 8:
Elämäntapaurheilusta oppia myös
perinteiseen liikuntakasvatukseen ja
seuraliikuntaan.
Images: Shutterstock
42. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Ajatuskokoelma
1. Nuorten näkemys liikuntapommiin
2. Arjen ympäristöt liikuttavat
3. Ei yhtä muottia
4. Uudessa liikunnassa keskeisiä tila, sosiaalisuus,
elämykset
5. Avoimuus tärkeää
6. Arvostettavaa huippu-urheilua
7. Yhteistyötä verkoston kanssa
8. Opitaan elämäntapaliikunnasta
43. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
”Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan
kavereita”
– vammaiset nuoret liikunnallisissa
nuorisokulttuureissa
Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015
Veli Liikanen, projektitutkija
VALKKU-hanke 2015-
44. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka
tahansa skeitata? Mitä sä luulet?
M: No voi, miks ei vois.
A: Ei oo mitään rajotuksia?
M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny
niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo
jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä.
Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei
oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä
skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten,
jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin
skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin
skeitata.
(17-vuotias skeittari, haastattelu)
Images: Shutterstock
45. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Vammaiset nuoret ja
nuorisokulttuurinen liikunta
Analysoidaan
• liikunnan merkitystä vammaisten nuorten arkielämässä
• vammaisten nuorten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa
• mahdollisuuksia olla aktiivisia toimijoita nuorten
liikunnallisissa vertaisyhteisöissä
46. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Vammaiset nuoret ja
nuorisokulttuurinen liikunta
• Miten fyysiset rajoitteet muuttuvat luoviksi ratkaisuiksi?
• Mitä kompromisseja vammaisten nuorten tulee tehdä
ollakseen osallisia?
• Mitä luovia ratkaisuja urheilullisten elämäntapojen
omaksumiseksi?
47. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Vammaiset nuoret ja
nuorisokulttuurinen liikunta
• Onko erilaisiksi tulkituilla nuorilla pääsy alakulttuurien
täysijäseniksi?
• Miten vammaiset nuoret suhtautuvat liikuntayhteisöjen
arvohierarkioihin ja merkityksiin?
• Mitä sosiaalisia liikuntamahdollisuuksia tarjolla
kuntoutuksen tai kilpaurheilun ulkopuolella?
48. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Menetelmät
• (Verkko)kysely
– Vammaiset nuoret
– Liikuntayhteisöjen nuoret
– Liikuntapalvelujen tarjoajat ja ammattilaiset
• Etnografista kenttätutkimusta ja haastatteluja
liikuntayhteisöissä ja vammaisten nuorten arjessa
• Täydennetään teemahaastatteluilla
49. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiKuvat: Shutterstock, Wikipedia, Yle, Carlos Marko-Tapio