Esitelmä RISS:n lounaalla 14.1.2015.

1. Oppimateriaalin tuottaminen
verkkoon
Vesa Linja-aho 14.1.2015

2. Mistä on kyse?
• 1990-luvulle asti ainoa tapa opiskella uusia asioita oli
käytännössä toisilta ihmisiltä oppiminen ja kirjojen
lukeminen. Internet on mullistanut tiedon saatavuuden,
mutta kaikki tieto ei sellaisenaan kelpaa oppimateriaaliksi.
• Avoimesti lisensoitu tietosanakirja Wikipedia on
käytännössä tuhonnut perinteiset painetut
tietosanakirjat. Avoin sisällöntuotanto tekee tuloaan myös
oppimateriaaleihin, tuoden maksuttomat tai edulliset
oppimateriaalit kaikkien tiedonjanoisten ulottuville.
• Kuinka avoimet oppimateriaalit mullistavat opetusalaa?
Kuka maksaa maksuttomat oppimateriaalit? Tästä kertoo
Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja Avoimet
oppimateriaalit ry:n puheenjohtaja DI Vesa Linja-aho."

3. Maailma muuttuu
• Perinteinen malli: kustannusyhtiö laatii
oppimateriaalin ja myy sitä kappalehintaan.
– Liikevoittoprosentit useita kymmeniä.
• 2000-luvun alussa markkinoita ravisteli
oppikirjojen systemaattinen kierrätys (nyt noin
joka kolmas oppikirja ostetaan käytettynä).
• Sähköiset oppimateriaalit yleistyvät:
– Jakelun rajakustannus käytännössä 0 €.
– Ei enää oikeutta myydä eteenpäin.
– Et enää omista teoskappaletta, vaan käyttöoikeuden.

5. OpenCourseWare
• Huippuyliopistot (MIT ensimmäisenä) jakavat
oppimateriaaliaan ilmaiseksi verkossa:
– http://www.oeconsortium.org/

6. Tekijän näkökulma
• Oppimateriaalin tekijä saa tyypillisesti 10-20 %
kustantajan nettomyyntihinnasta.
– Prosentti usein progressiivinen.
• Esimerkki: kirjan hinta hyllyssä 50 €, josta:
– Alv 10 % 4,55
– Kirjakauppa 10 €
– Tekijä(t) 3-6 €
– Kustantaja 24-27 €
• Tästä maksetaan painokulut (2-4 €), jakelukulut, toimitilojen
vuokra, kustannustoimittajan palkka, hallintokulut, markkinointi…
• Tekijät saavat usein myös apurahoja, jotka rahoitetaan
Kopiosto-korvauksilla.

7. Avoin lisensointi
• Avoin lisensointi = teoksen tekijä antaa luvan
– käyttää
– levittää
– muokata
materiaalia, tietyillä ehdoilla.
• Hyödyt:
– Materiaali ei “kuole” kun tekijä/kustantaja hylkää
sen.
– Kirjaa voi lyhentää tai täydentää vapaasti.

8. Liiketoimintamallit vasta syntymässä
• Suomen haasteena on pieni kielialue
• Ilmaisenkin oppimateriaalin maksaa aina joku
• Entä jos kunta tai kuntayhtymä tilaa
oppimateriaalin ehdolla että materiaali on
vapaasti lisensoitua?
– Kukaan ei halua olla aloitteentekijä.

9. Suurin haaste: viimeistellyys
• Kirjan tekemisen vaivasta (on oman
kokemukseni mukaan) noin kolmasosa
viimeistelyä.
• Viimeistely = tylsin työvaihe.
• Kaupallisella kustantajalla tämän hoitaa
kustannustoimittaja kk-palkalla -> tulee
tehtyä.
• Oman kurssin iloksi tehty oppimateriaali tulee
usein otettua käyttöön viimeistelemättömänä.

10. Oppimateriaalia on monenlaista
• Alakoulun oppikirja työkirjoineen, opettajan
oppaineen ja lisämateriaaleineen (markkinat:
tuhansia kopioita vuodessa) on täysin eri tuote
kuin yliopistopruju (markkinat esim. 30
kopiota vuodessa).
• Kapean alan erikoiskurssilla voi olla
tyytyväinen että ylipäätään on jotain
oppimateriaalia.

11. Lähteitä ja lisälukemista
• http://mythbusting.oerpolicy.eu
• http://teamopen.cc/david/
• http://avoinoppikirja.fi
• http://avoimetoppimateriaalit.fi
• https://fi.wikibooks.org/
• http://www.slideshare.net/linjaaho/tuhat-
kalvoa-shktekniikkaa-ja-elektroniikkaa