Esitelmäni Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 18.2.2015. Tilaisuuden nettisivu: http://www.uef.fi/fi/avoto

1. OPPIMATERIAALIT
AVOIMIKSI
V E S A L I N J A - A H O , M E T R O P O L I A -
A M M AT T I K O R K E A K O U L U

2. AVOIMUUDEN EVOLUUTIO
1. Oppimateriaali julkaistaan kirjana tai opetusmonisteena.
2. Oppimateriaali on opiskelijoiden kopioitavissa (nippu
kopiokoneen vieressä).
3. Oppimateriaali on intrassa (tai muuten salasanan takana)
luettavissa.
4. Oppimateriaali on internetissä kaikkien luettavissa.
5. Oppimateriaali on internetissä avoimesti lisensoituna.
• Ammattikorkeakouluilla tavallisesti käytössä (3), Aalto-
yliopistolla (4 ja 5): https://noppa.aalto.fi/ , muilla yliopistoilla
vaihtelee laitoksittain.

3. MIKÄ AVOIN LISENSOINTI?
• Avoin lisenssi: tekijä/julkaisija antaa etukäteen luvan tekemänsä
materiaalin
– käyttöön
– levitykseen
– muokkaamiseen.
• Oppisisältöjen julkaisemisessa suosituimpia ovat Creative
Commons –lisenssit (CC). Valmis lakiasiantuntijan miettimä
lisenssiteksti.
– http://creativecommons.fi
• Yksi esimerkki: Wikipedia.

4. OPPIMATERIAALI ON
OPETTAJAN OMAISUUTTA
• ... ellei toisin sovita. Oikeustapauksia ei juuri ole, perustuu alan
vakiintuneeseen käytäntöön. Työnantaja- ja työntekijäliitot toki eri
mieltä asiasta.
• Jos oppimateriaalin teko on resursoitu erikseen, voidaan ajatella
että työn tulos = materiaali = työnantajalla vähintään käyttöoikeus.
• Perustelu: opettajalle maksetaan opetuksen antamisesta ja hän voi
hoitaa sen kokonaan ilman oppimateriaaliakin, joten
oppimateriaalin tekeminen = opettajan omaa työtä = tuloskin on
oma.
• Työsopimuksissa ei yleensä mainintaa tekijänoikeuksista.
– Ainakin yhdessä suomalaisessa amk:ssa on uusien työntekijöiden
sopimuksessa pykälä, jonka perusteella koululle jää käyttöoikeus
opettajan tekemään materiaaliin.

5. RISKI TYÖNTEKIJÄLLE
• Esimerkki tosielämästä:
– palkataan opettaja vuodeksi määräaikaisella työsopimuksella
– opettaja tekee hienot opetusmateriaalit
– työsopimuksessa maininta että koululle jää käyttöoikeus
oppimateriaaliin
– Jatkosopimusta ei tule. Myöhemmin selviää että opettajan tilalle on
palkattu pomon kaveri ja hän pääsee aloittamaan valmiilla
materiaaleilla.

6. AVOIMUUDEN MUITA
HAASTEITA
• Haaste numero 1: opettajat ovat erittäin itsekriittisiä oman
materiaalin suhteen (“kehtaako tätä julkaista”, “tämä ei ole ihan
valmis”).
• Omassa materiaalissa ei ole tekijänoikeudet kunnossa
(kuvituskuvia johon ei ole käyttölupaa jne.)
• Kannustin julkaista puuttuu
– Esim. MIT maksaa erikseen professoreilleen avoimesti julkaistusta
materiaalista: http://ocw.mit.edu/
• Tukiorganisaatio ja/tai johdon tahtotila puuttuu = rahat puuttuu.

7. MIKSI JULKAISISIN
MATERIAALINI AVOIMESTI?
• … varsinkin jos siitä ei makseta?
– oma henkilöbrändäys
– kaikkien ei tarvitse tehdä samaa työtä uudestaan
– materiaalista ei saisi rahaa kuitenkaan
– materiaalista saisi niin vähän rahaa että saman tien voi julkaista
ilmaiseksikin
– materiaali ei “kuole” vaikka tekijä vaihtaisi työpaikkaa/alaa
• Eräänlainen vangin dilemma: jos kaikki jakaisivat materiaalinsa
avoimesti lisensoituna, niitä voisi kehittää eteenpäin, remiksata
ja lainata. Kukaan ei kuitenkaan halua olla se ensimmäinen.

8. HYÖTYJÄ
• Yliopistotasoinen tieto kaikkien saatavilla
– Tiedeartikkelit eivät aukea rivikansalaiselle (tieteellinen lukutaito
puuttuu)
• Poimitaan yksittäinen omaa näkökantaa tukeva artikkeli ja sivuutetaan 99
%.
• Käytetään lähteenä “tiedelehteä”, joka julkaisee kaiken jos maksaa.
• Opiskelija voi vertailla miten asia opetetaan muualla
• Julkinen kritiikki  parempi laatu (vrt. tutkimusdatan avoimuus).
• Yliopiston brändi: laadukas oppimateriaali luo positiivisen kuvan
– Tosin: opiskelupaikka valittaneen edelleen perinteisin perustein.
• Kokemuksia: lahjakkaat alakoululaiset opiskelleet omin päin
yläkoulumatematiikkaa, monet opettajat käyttäneet omaa
materiaalia…

9. STATISTIIKKAA (1 VUOSI)
Oma oppimateriaali Slidesharessa: 120000 katselua/vuosi.

10. STATISTIIKKAA (2011-)

11. STATISTIIKKAA (2011-)

12. OIKAISUJA YLEISIIN
HARHAKÄSITYKSIIN
• Selittäviä piirroksia, kuvaajia, harjoitustehtäviä ym. saa käyttää vapaasti,
koska ne eivät ylitä teoskynnystä.
– Lähde on tietenkin hyvän kirjallisen/tieteellisen tavan mukaan mainittava.
– Harjoitustehtävät usein kiertävät kuin vitsit, niistä ei ole tapana ilmoittaa
lähdettä.
• Avoimesti lisensoitu materiaali ei tarkoita että se on tehty ilman korvausta.
Avointa materiaalia voi tuottaa korvausta vastaan siinä missä kaupallistakin
materiaalia.
• Avoimesti lisensoitu materiaali ei tarkoita että materiaali on laadutonta.
– Vaihtelu on kyllä suurta.
– Kaupallisilta kustantajiltakin pääsee läpi floppeja.
– Materiaalin loppuviimeistely = suurin haaste (vrt. avoimen lähdekoodin
ohjelmistot: toiminnallisuus tehdään mutta ulkoasu jää karuksi).

13. KUINKA OPPIMATERIAALIT
AVOIMEKSI YLIOPISTOSSA?
• Avoimuus strategiaan: verorahoja sisään, tietoa ulos
• Keskitetty paikka, missä julkaistaan
• Yksi riittävästi resursoitu henkilö koordinoimaan hommaa
– Koordinointi ≠ byrokratiaa vaan että on henkilö jonka puoleen voi
kääntyä jos on kysyttävää.
• Rahallinen kannustin
– Tietyt kriteerit täyttävästä materiaalista palkkio, vuoden oppimateriaali
–stipendi, …
• Viestintä ja johdon tuki
– Avoimuus ei saa olla vain pari lausetta jossain vanhassa
pöytäkirjassa.

14. OPPIMATERIAALIA ON
MONENLAISTA
• Yliopisto-oppimateriaali, amk-oppimateriaali, toisen asteen
oppimateriaali, peruskoulun oppimateriaali: vaatimukset täysin
erilaisia
– Yliopiston Powerpoint-satsi vs. alakoulun materiaalipaketti.
• Alat ovat erilaisia: perusmatematiikka, historia, sähkötekniikka…
– Tarvitaanko harjoitustehtäviä ja pedagogista rautalankaa, vai
riittääkö dokumentti jossa kerrotaan miten asia on?
– Kuinka nopeasti sisältö muuttuu (matematiikka vs.
tietokoneohjelmistot)?
– Kuinka paljon opetukseen tarvittavaa sisältöä löytyy netistä?

15. ONHAN TÄMÄN SEMINAARIN
AVOIMUUS KUNNOSSA?
Tulevatko esitykset jakoon
intranetiin vai internetiin ja onhan
lisenssi avoin?