SlideShare une entreprise Scribd logo

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

•
•
Panu Kekäle
Panu Kekäle

Ehdotus Hämeenlinnan ja seudun matkailulliseksi tapahtumastrategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. Tälle kävi kuten monelle muullekin matkailulliselle asialle Hämeenlinnassa: strategialuonnos luovutettiin Kehittämiskeskus Oy Hämeelle (tj), ja sinnepä se hukkui...

Voyages
1  sur  53
Télécharger pour lire hors ligne
HÄMEENLINNAN JA SEUDUN MATKAILULLINEN TAPAHTUMASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2016 - versio 0.98 24.5.2012 Kehittämiskeskus Oy Häme Panu Kekäle
1 (40) - versio 0.93 -
2 (40) - versio 0.93 - Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 20122016 Sisällys Lukijalle ............................................................................................................................................................. 4 0. 1. Tiivistelmä.............................................................................................................................................. 5 Johdanto ................................................................................................................................................ 6 Taustatekijät ja määritelmät ............................................................................................................................ 7 2. Tapahtumat ........................................................................................................................................... 7 2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta ................................................................................... 7 2.2. Tapahtumat voimavarana ..................................................................................................................... 8 2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ....................... 8 2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ....................................................... 8 2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ....................................................................................... 8 2.3. Tapahtumien tilastointi ......................................................................................................................... 9 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................. 10 4. Arvot .................................................................................................................................................... 11 Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely ..................................................................................................... 12 5. 6. 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 7. 8. 8.1. 8.2. 8.3. 8.4. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena ................................................................................... 12 Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 13 Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä ................ 13 Hämeen linnaa ja muita paikkoja ........................................................................................................ 15 Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ............................................................................ 16 Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello .............................................................................................. 18 Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 19 Kilpailija-analyysi ................................................................................................................................. 20 Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................................... 20 Kilpailija-analyysi: Lahti........................................................................................................................ 21 Kilpailija-analyysi: Tampere ................................................................................................................. 23 Kilpailija-analyysi: Turku ...................................................................................................................... 24 Mihin haluamme päästä? Visiomme.............................................................................................................. 26 9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta .......................................................................... 26
3 (40) - versio 0.93 - Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ................................. 28 10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen ................................................................. 28 10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen ....................................... 28 10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen............................................................................................................... 28 10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa ........... 30 10.4. Markkinointi ja viestintä .............................................................................................................. 30 10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen ................................................. 31 10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen........................................... 33 11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys.................................................................................... 35 11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus ........................................................... 35 12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria ................................................................................................. 37 12.1. Kärkituotestrategian laatiminen .................................................................................................. 38 13. Organisoituminen ................................................................................................................................ 39 13.1. Organisaatio................................................................................................................................. 39 13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli .............................. 40 14. Strategiatyön jatko ja seuranta ........................................................................................................... 42 15. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 43 16. Liitteet.................................................................................................................................................. 44 16.1. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) ........................... 44 16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) ....................................................................... 45 16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy .............................................................................. 46 16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot .................................................................... 47
4 (40) - versio 0.93 - Lukijalle Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa: ”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”(1 Tämä strategia pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Missä olemme nyt? • Mihin haluamme päästä? • Miten pääsemme sinne? Rakenteellisesti tämä strategia jakautuu määritelmien ja rajausten jälkeen näiden kolmen kysymyksen mukaan. Nykytilannetta määriteltäessä on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Hämeenlinnassa ja seudulla, tai jos Hämeenlinnassa ja seudulla ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla. Samalla on kuvattu, missä tärkeimmät kilpailijamme ovat. Nykytilanteen hahmottamisen jälkeen on määritetty tulevaisuuden tahtotilamme, visio ja keskeiset tavoitteemme. Tämän jälkeen on määritetty ne toimenpiteet, jotka auttavat vision saavuttamisessa. Tarve matkailulliselle tapahtumastrategiatyölle on kirjattu ”Hämeenlinnan seudun matkailun strateginen toimenpideohjelma 2009-2013” (Creamentors, 2008). Hämeenlinnan seudun ohjelma syntyi samaan aikaan kuin ”Kanta-Hämeen matkailun strateginen jatkoselvitys vaihe III” –raportti (Creamentors, 2008, toimeksiantajana Hämeen Matkailu Oy ja Hämeen Liitto), jossa taas kuvataan tarkemmin painopistealueita. Tuolloin on myös määritetty, että matkailullisilla tapahtumilla käsitetään yleisötapahtumia (eli kokous- ja kongressimatkailu on eriytetty ja käsitelty erikseen) vastaten kansallista suurtapahtumastrategiaa (OPM 2006, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr27.pdf?lang=fi). Tässä strategiassa käsitellään tapahtumia matkailullisesta näkökulmasta siksi, tapahtumat nähdään yhtenä merkittävimpänä syynä matkailuun ja sitä kautta taloudellisesta merkityksestä kohdealueelle, tässä tapauksessa Hämeenlinnan seudulle. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla. Tämä strategia on vaiheessa 0.93 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu kaikki ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan tullut. Asiakirja on käsitelty versiomuodossa 0.9 matkailuelinkeinon keskuudessa. Asiakokonaisuuksia voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka. 1 ) Strategian määrittely, kuten Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ”Uudistuva Hämeenlinna 2015 (KV 14.6.2010)” se on tehty http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Strategia/
5 (40) - versio 0.93 - 0. Tiivistelmä HämeEvent –hankkeessa on ollut tehtävänä laatia Hämeenlinnan seudun matkailullisten tapahtumien strategia. Hankkeessa strategiatyö rajattiin koskemaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialalle. Tieteelliset kongressit ja tapahtumat eivät kuuluneet hankkeen tehtäväksi antoon. Lähtötietojen selvitys paljasti selkeästi kehitystarpeita Hämeenlinnan, seudun ja maakunnan matkailullisen tapahtumaelinkeinon tuki-infrastruktuurissa, aina lähtien ihan perustavaa laatua olevista tilastoista alkaen. Toisaalta selvitysten kautta aukesi moni muukin aukko Hämeenlinnan matkailussa, mm. tapahtumien erikoinen ja poikkeuksellinen keskittyminen tiettyihin ajankohtiin, seitsemän kuukauden tyhjyys matkailullisten tapahtumien suhteen sekä kaupungin, seutukunnan ja maakunnan majoitusliikkeiden muuta maata alhaisemmat käyttöasteet. Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin valtavasti potentiaalia, joka oikein hyödynnettynä voi säteillä positiivista taloudellista hyötyä matkailuelinkeinolle laajemminkin maakunnassa. Merkittävin potentiaali on tähän hetkeen sidottua ja toisaalta sijaintiin; molemmat vaativat kuitenkin julkishallinnon sitoutumista ja panostusta, sillä yksityisin varoin tai myyntiin pohjautuen näitä resursseja ei saada käyttöön, vaan alkupanostuksen turvaamiseen tarvitaan julkisia pääomia. Strategian sisällä on kaksi linjaa, jotka voidaan määrittää kuvauksella ”Kantolalla tai ilman”. Kantolan Tapahtumapuiston toteutuminen avaa Hämeenlinnalle, seudulle ja laajemmin koko maakunnalle täysin uudet mahdollisuudet. Käytännössä puhutaan 100 000 - 200 000 uuden matkailijan potentiaalista. ”Ilman Kantolaa” vaihtoehto tulee kuitenkin toteuttaa, sillä jotta Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden käyttöastetta saadaan nostettua valtakunnalliselle keskiarvotasolle, ei keskittyminen pelkkiin kesätapahtumiin riitä, vaan tapahtumia tarvitaan kaikille kuukausille (syksy, talvi, kevät). Tällöin luontaisina painopistealueina ovat sisätiloissa tapahtuvat liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumat. Toisaalta alueella on myös muissa matkailullisissa strategioissa tunnistetut vahvat teemat, kuten ratsastus, golf ja moottoriurheilu.
6 (40) - versio 0.93 - 1. Johdanto Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) matkailullista tapahtumastrategiaa on työstetty reilun vuoden ajan osana HämeEvent –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin Ypäjää – niiltä osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat Hämeenlinnaan ja seutuun. Matkailullinen tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent’in liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet ja palvelut sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan matkailutoiminnot olivat murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa etsinnässä. Vaikka strategiassa on pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa ole unohdettu. Matkailullinen tapahtumastrategia on samalla Häme Event –palvelukonseptin perusta. HämeEvent –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelututkimus, jonka tarkoitus oli selvittää Hämeenlinnan ja seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 ensisijaisesti Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin KantaHämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaari, johon osallistui 40 maakunnallista toimijaa; tässä vaiheessa tavoitteena oli vielä luoda maakunnallinen strategia, josta tavoitteesta myöhemmin luovuttiin valitsevien faktojen paineessa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita ja mallia HämeEvent –organisaatiolle. Osana HämeEvent –hanketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, matkailullisen tapahtumastrategiaseminaarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla laadittiin HämeEvent –organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT . HämeEvent –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy, Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone Oy Tampereelta. Hämeenlinnassa 24.5.2012 Panu Kekäle projektipäällikkö HämeEvent –hanke, Kehittämiskeskus Oy Häme Lasse Paananen toimitusjohtaja Ideone Oy
7 (40) - versio 0.93 - Taustatekijät ja määritelmät 2. Tapahtumat 2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti. Tällöin tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista vaikuttavuutta (paikallinen – alueellinen – kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on painotettu muita, kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia. Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta: tapahtuma on syy ihmisten lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista Hämeenlinnan seudulla ja tapahtumien kasvaessa muuallakin Kanta-Hämeen alueella Hämeenlinnan seudun majoituskohteiden täyttyessä. Tällä ei haluta väheksyä paikallisia tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista, sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista vaikutusta, joka hyödyntää matkailua. Lisäksi ne luovat yleistä matkailullista imagoa ja toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta tuleville ihmisille matkailullisena syynä. Tapahtumat ovat merkittävä osa matkailun ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa paikkakunnalle. Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen vaikuttavuuteen: tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla matkailullisesti vähemmän vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa puolet osallistujista tulee muualta ja majoittuu paikkakunnalla.
8 (40) - versio 0.93 - 2.2. Tapahtumat voimavarana Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisilla mittareilla jo siitäkin syystä, että mittaaminen on siten kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä kehitys, sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat aluetalouteen pidemmällä aikavälillä imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta. 2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian ymmärtämistä ja huomioimista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy paikallisen ja muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata joko rikastuttavia elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa huomioida mahdollisimman hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa tapahtuma-alueita. 2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan kunnat ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa Kanta-Hämeen kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman väestönkin keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se tekijä, josta paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan Oopperajuhlat jne. Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”EteläSuomen vetovoimaisin asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki tunnistettaisiin myös tapahtumiensa kautta. 2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori 2009-2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta mitataan useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta tapahtumamatkailu – tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun aseman muiden elinkeinojen joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm. julkisten investointien päätöksenteon tueksi. Ohessa on yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010: • 24 festivaalia • Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20% • Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten 240 euroa • Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa Pirkanmaan ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)
9 (40) - versio 0.93 - Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaarirock Joensuuhun 4 miljoonaa euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman toteutettua tutkimusta. Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset esim. kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per katsoja 120 – 140 euroa). 2.3. Tapahtumien tilastointi Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko maakunnan kattavaa tilastointia ei ole. Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl. Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.
10 (40) - versio 0.93 - 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015, jossa on määritelty seuraavasti: ”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla hankitaan, tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti KantaHämeen matkailun strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen mukaisesti.” Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että matkailullisessa tapahtumastrategiatyössä on painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta golfia ja ratsastusta. Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi); myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu. Myöskään Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin strategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010], Palvelu- ja hankintastrategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010]), pois lukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.
11 (40) - versio 0.93 - 4. Arvot Matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu arvoihin, jotka ovat osittain yhteiset Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Toisaalta arvomaailmassa on pyritty huomioimaan vallalla olevat yhteiskunnalliset ja matkailulliset trendit, jotka ovat paikallisesti luontevia. • Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys − − • kaikkia tapahtumatoimijoita kohdellaan yhdenvertaisina matkailullisten tapahtumien järjestäjiä ohjataan yhteistoimintaan ja verkottumiseen muun matkailuelinkeinon kanssa Luovuus ja rohkeus − • etsimme rohkeasti uusia keinoja tapahtumatoiminnan aktivointiin, kuten uusien tapahtumien saamiseen Kestävä kehitys osana kokonaislaatua: − tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja kulttuuristen seikkojen huomioinnin (mm. paikallisen väestön huomioimisen) sekä ekologisuuden sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus − − • kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia tapahtumia kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua, kuten myös palveluhenkisyys Saavutettavuus: − saavutettavuudella ymmärretään tässä ensisijaisesti esteettömyyttä − kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tukeutumista Hämeenlinnan vammaisneuvoston konsultaatioon mm. tapahtumien saavutettavuuden suunnittelussa.
12 (40) - versio 0.93 - Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely 5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena Tämä strategia ei ota kantaa matkailuun yleisesti. Tapahtumamatkailu nähdään kuitenkin mahdollisuutena koko matkailuelinkeinolle Hämeenlinnan seudulla. Matkailuna käsitetään kaikki ihmisten liikkuminen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten • majoituspalvelut, • henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), • ravitsemispalvelut, • matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, • kulttuuripalvelut, • urheilu- ja virkistyspalvelut, • liikennevälineiden vuokraus ja • sekalaiset palvelut sikäli, kun niihin yhdistyy tuo aiemmin määritetty ehto liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla. Niiden liikevaihto ei kuitenkaan synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla. Merkittävin rooli matkailulla on majoituspalveluissa. Hämeenlinnan, seudun ja Kanta-Hämeen majoitustilastot osoittavat maakunnan majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen keskiarvon (vuonna 2011 majoitusliikkeiden käyttöaste valtakunnallisesti 49,69%, Kanta-Hämeessä 40,51%, Hämeenlinnan seudulla 39,51% ja Hämeenlinnassa 43,54%).
13 (40) - versio 0.93 - 6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti, Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden: • Sijainti • Tapahtumapaikat • Resurssit ja sitoutuminen Kanta-Hämettä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla. 6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle 2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla, Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.
14 (40) - versio 0.93 - Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan liittyvä, ei etäisyyteen perustuva. Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeenlinnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä 435 huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584 vuodepaikkaa (Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä). Toisille tapahtumille tämä kapasiteetti on riittävä, toisille se on taas sitten liian pieni. Sijainnin vahvuudet • • Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille • Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa • Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen saavutettavan tapahtumakaupunkina • Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä • Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat tapahtuma-alueen kehittämisen • + Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä liikennevälineillä Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet Sijainnin heikkoudet • - Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa? • ”Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?” • Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä • Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä pääkaupunkiseutuun • Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta – riittämätön
15 (40) - versio 0.93 - 6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään – merkittävimmät paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä maaseutukohteet. Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, Ahvenisto, Evo, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki ja Tiilaakson alle brändätyt golfkentät. Näistä etenkin liikunnan ympärille rakentuvat tapahtumat tarjoavat hyvän kehittymispotentiaalin Myös Parolannummi ja siellä toimiva varuskunta alueineen tulee nähdä tulevaisuuden potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle. Suuria kaupunkiulkoilmatapahtumia Hämeenlinnassa järjestetään lähinnä Linnanpuistossa ja Etelärannan alueella. Haasteen muodostaa se, että Linnanpuistolla on hyvin rajallinen yleisökapasiteetti (rakennettu suon päälle) ja Etelärantaa ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi. Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja tässä suhteessa Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden. Koko alueen tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjen läheisyys ja tämän luomat mahdollisuudet. Tapahtumapaikkojen vahvuudet • • Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön • Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien järjestämisen ja osin myös kansainväliset suurtapahtumat/arvokilpailut • Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien järjestämisen • + Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja keskikokoisille kongresseille Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa Tapahtumapaikkojen heikkoudet • Hämeenlinna ei ole saavuttanut vakiintunutta asemaa kokous- ja kongressikaupunkina – kuten Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat tehneet • Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema (Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen) • Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla
16 (40) - versio 0.93 - • - Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja • Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti • osa urheilupaikoista auttamattomasti vanhentuneita 6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista. Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin. Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja seutukuntineen. Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet • • Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi • Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille • Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa • Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa • + Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista Hämeenlinnassa Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet • - Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien hankinnassa • Helsingissä tapahtumayksikkö on aloittanut 2008, Tampereella tapahtumatoimisto 2011. Molemmat on resursoitu vahvasti ja ilman tulorahoitusvelvoitetta. • Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut • Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja
17 (40) - versio 0.93 - Turun henkilö- ja raharesurssit • Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän korkealle • Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa (kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus) Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz, Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin seuraavaa: • mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas talkoohenki → tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi → tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen • mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011 Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta. • ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski • konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat (kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat. Johtopäätöksenä tästä voidaan vetää, mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden synnyttämiseen löytyä myös riittäviä julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys, kuuluvatko tällaiset tapahtumat julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi maakunnallinen tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)
18 (40) - versio 0.93 - 6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello: Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011 (49) Tuomaan markkinat (48)Wetterhoffin Korttelijoulu Tapahtuman nimen edessä suluissa viikko, jolloin tapahtuma järjestetään. Tekstin väri: Uusi tapahtuma Alueellinen tapahtuma Kertaluontoinen tapahtuma (41) Hämeenlinnan Taikaviikko – UUSI! (39) Radalle.COM Finals (37) Kalamarkkinat (14) Kalamarkkinat (34-36) Art Häme – UUSI! (31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI! (26) AmyRock (32) Elomessut Radalle.COM (32) Radalle.COM –Suolenkki LinnaJazz (33) Hämeen Keskiaikamarkkinat (33) Historic Grand Race Salibandy-tapahtuma UUSI! WanajaFestival (34) Kirjan aika –festivaali (30) Hippalot (34) Aulanko CUp 10.1.2012 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Rakenna – Sisusta – Asu –messut Vanajalinna Ralli Radalle.COM Cumulus-turnaus Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali Nice Run Hml 1 Nykyisen vuosikellon perusteella voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta ei ole kovin vahvaa ja on keskittynyt merkittävästi loppukesään ja vaatii monipuolistamista. Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli Hämeenlinnassa on heikko, vaikka kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät eivät näe itseään matkailutoimijoina ja toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa kiinni mm. joulun välipäivinä, joka kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun sesonkiajankohta.
19 (40) - versio 0.93 - 7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT VAHVUUDET • • • • • • • • sijainti ja hyvät kulkuyhteydet alueen historia ja keskiaikateema kaunis luonto ja vesistöt sopivankokoinen logistisesti ja toiminnallisesti vahvat brändit: Hämeen linna, Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff ja Vanajanlinna halu kehittyä ja tukea tapahtumakenttää tapahtumapaikat lähellä keskustaa maakunnallinen liikuntaosaaminen kärkituotteina: golf, hevosmatkailu ja jalkapallo HEIKKOUDET ei omaa lentokenttää alueen julkinen liikenne hotellikapasiteetin riittämättömyys isoille tapahtumille edullisemman majoituksen puuttuminen rohkeuden puute uusille avauksille ja yhteistyölle ammattimaisen tuottamisosaamisen puute tapahtumat painottuvat voimakkaasti kesään ja talvikuukaudet ovat hiljaista aikaa profiilitapahtuman puute: Hämeenlinnaa ei tunneta tapahtumakaupunkina - eikä tapahtumia yhdistetä Hämeenlinnaan hallintokaupungin imago • • • • • • • • • MAHDOLLISUUDET • • • • • • • • • • • • potentiaalia kehittyä vetovoiman lisääminen maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja tonttipolitiikalla uudet tapahtuma-alueet: Kantola, Laivaranta ja Sarionranta keskustan elinvoiman tukeminen uusi monitoimihalli majoitusmuotojen monipuolistuminen yhteinen teema vesimatkailu keskiaikateeman hyödyntäminen laajemmin iso tapahtuma lähimatkailun kasvaminen Hämeen linnan monipuolisempi hyödyntäminen UHAT • • • • • • ”läpiajo” kaupunki yhteistyön pysähtyminen yhteismarkkinoinnin hiipuminen Helsingin ja Tampereen vetovoima velkaantuminen, lama väestöpohjan eläköityminen ja palvelujen keskittyminen senioreille
20 (40) - versio 0.93 - 8. Kilpailija-analyysi Hämeenlinnan seudun ympärillä reilun sadan kilometrin säteellä on useita väkiluvultaan yli 100 000 asukkaan kaupunkeja. Näistä neljä valittiin kilpailija-analyysitarkasteluun: Helsinki, Lahti, Tampere ja Turku. Tässä kappaleessa esitellään kunkin kaupungin nykyhetken tilanne tapahtumatoimiston tai sen luonteisen toiminnan osalta. Kaupunkien mallit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan erilaisista ratkaisuista ja painotuksista. 8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki Helsingin kaupungilla tapahtumat nousivat keskiöön vuonna 2007 kaupungin elinkeinostrategiassa sekä Helsingissä järjestettävän Euroviisu-kilpailun myötä. Elinkeinostrategia linjasi tapahtumat vetovoimaisen kaupunkiympäristön kulmakiveksi ja Euroviisut merkittävänä suurtapahtumana nosti muun muassa esiin teeman, miten tapahtumilla voidaan muokata kaupunkikuvaa, kehittää kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailua. Nykyisessä kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012 tapahtumat nostetaan laajasti esiin. Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö perustettiin vuonna 2008 elinkeinopalvelujen alle, jonne on sijoitettu myös elinkeinokehitysyksikkö, matkailu- ja kongressitoimisto sekä YritysHelsinki yksikkö. Tapahtumatoimiston suuntalinjojen ja kaupungin virastojen sekä liikelaitosten poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi kaupunginjohtaja perusti tapahtumatyöryhmän. Työryhmä koostuu talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen, liikuntaviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston, ympäristökeskuksen sekä kulttuuriasiankeskuksen päättäjistä. Tapahtumatyöryhmällä ei ole päätäntävaltaa vaan työryhmä toimii tapahtumayksikön työkaluna. Tapahtumayksikön budjetti on 3,2 miljoonaa euroa ja yksikössä työskentelee yhteensä 10 henkilöä. Palvelu on tapahtumajärjestäjille maksutonta ja suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan on käytössä henkilöresursseja sekä paikallistuntemusta. Rahallista tukea annetaan vain yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin ja näissäkin kohdennetusti esimerkiksi siisteyteen ja turvallisuuteen. Suoraa rahallista tukea tapahtumille myönnetään kulttuurikeskuksesta ja liikuntavirastosta normaalin avustuskäytännön mukaisesti. Myös Helsingin kaupunginhallitus tekee päätöksiä kertaluonteisten suurtapahtumien hakemisesta. Helsinki on ollut tähän saakka merkittävin massaulkoilmakonserttien (yli 25 000 katsojaa) järjestämispaikka, jonka vaihtoehtoina ovat olleet lähinnä Tampereen Ratina ja Porin Kirjurinluoto. Helsingin asema on kuitenkin muuttumassa johtuen pääkaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta, minkä vuoksi monet tapahtumapaikat (mm. Jätkäsaari ja Kalasatama) ovat poistuneet käytöstä. Tapahtumayksikölle on määritelty seuraavat tehtävät: • Kaupungin omien tapahtumien järjestäminen kotimaassa ja ulkomailla • Tapahtumajärjestäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen • Kumppanuuden tiivistäminen kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien välillä: − Kaupungin ulkoalueilla yksi yhteinen varausjärjestelmä − Tapahtumaluvat löytyvät keskitetysti verkosta
21 (40) - versio 0.93 - • Kansainvälisten suurtapahtumien hakeminen Helsinkiin − − • Kartoittaa haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä Laatia malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012) Luoda järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle Esimerkki Helsingin kaupunginhallituksen tapahtumahakupäätöksestä: Kaupunginhallitus päätti hakea MTV Europe Music Awards -tapahtumaa vuodelle 2012 tai 2013. Tapahtuman tuotantobudjetti on keskimäärin 10–15 miljoonaa euroa, josta noin puolet käytetään paikallisten palveluiden ostoon. MTV edellyttää isäntäkaupungilta järjestelyihin osoitettavaa rahallista panostusta, joka aiempien tapahtumien perusteella on Helsingin hakemuksessa määritetty 1,5 miljoonaksi euroksi. Ministeriöistä OKM ja TEM ovat valmiita tukemaan EMA:n järjestämistä 750 000 eurolla. Helsingin kaupungin panostuksen arvoksi tulee samoin 750 000 euroa. Mikäli Helsinki saa EMA:n, kaupunki ei myönnä järjestelyihin suoraa rahallista avustusta, vaan järjestää tapahtumalle palveluita ja markkinointitoimenpiteitä edellä mainitun panostuksen arvoisesti. Palveluita ovat mm. paikallinen koordinointi, paikallinen markkinointi ja näkyvyys, vastaanotto, tilaisuuden jatkojuhlat, turvallisuuspalvelut sekä kuljetuspalvelut. 8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti Lahden kaupunkistrategiassa 2025 (päivitetty 2011) tapahtumat nostetaan esille: ”Kehitetään alueen vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa.” Tapahtumien osalta strategia painottaa isoja, kansainvälistä huomiota saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen strategisten kärkien (ympäristö, muotoilu ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta) ympärille. Myös Päijät-Hämeen liiton maakuntaohjelmassa tapahtumamatkailua käsitellään mahdollisuutena. Lahdessa työ tapahtumayksikön perustamiseksi on muotoutumisvaiheessa. Tapahtumatoiminnan edistämiseksi Lahdessa on aloitettu tapahtumayksikön käynnistämishanke, joka toteutetaan aikavälillä 1.1.2011–31.12.2013. Hankkeen rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesin rahoittama IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi. Tapahtumayksikön kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 375 000 €. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: EAKR + valtio 70 %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %. Tapahtumayksikkö -hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen tapahtumatoimisto, joka tarjoaa tapahtumajärjestäjille kehitysapua ja palvelua sekä kaupungin/alueen päättäjille uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvää koordinointija arviointiapua. Tavoitteena on synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys (Design for all -näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden työtä sekä ottaa palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.
22 (40) - versio 0.93 - Tapahtumatoimiston tehtävät: • Palvelumallien kehittäminen ja konseptointi: − ”Yhden luukun” palvelumallin luominen − IDEAL –palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen − Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon − Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen − Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen − Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen Tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta Pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle sopivasta kaupungin tuesta Malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset − − Yhteiskuntavastuumallin luominen − Uudet tapahtumakonseptit − Promootioapumallinnus − Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus − Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen − • Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen Yhteistyön kehittäminen ja koordinointi: − − Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarking-matkat − • Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen tapahtumia Sähköiset palvelut: − Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live) − Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle − Tapahtumatilojen varausjärjestelmä ja yhteinen hinnoittelumalli
23 (40) - versio 0.93 - Esimerkki tapahtumapalvelukonsepti hankkeesta: IDEAL 2017 IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen IDEAL –palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu, puuosaaminen ja kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Tavoitteena on houkutella alueelle uusia tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita. Hanke on Lahden kaupungin Sivistystoimen alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön muodostama yhteishanke, jonka päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi. Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston tehokkaampi hyödyntäminen osana tapahtumajärjestämistä. IDEAL –hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 897 500 €. 8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampere -ohjelmassa, aloitettiin laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen vuonna 2006. Seuraavana vuonna 2007 Tampereen kaupungilla aloitti sisäinen suurtapahtumatyöryhmä, joka koordinoi suurtapahtumien hankintaa. Pirkanmaan liiton aloitteesta alueelle luotiin matkailun, tapahtumien ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna 2009. Vuonna 2011 perustettiin tapahtumatoimisto tukemaan kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan keskittyviä yhtiöitä. Tapahtumien hankinta ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin että maakunnan strategioista ja että mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden etenemisen seurannasta. Tavoitteena on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen tapahtumien houkuttelu. Tapahtumatoimiston budjetti on 200 000 euroa ja toimistossa työskentelee kaksi henkilöä: projektijohtaja ja vastaava tuottaja.
24 (40) - versio 0.93 - Tapahtumatoimistolle on määritelty seuraavat tehtävät: • Tapahtumien hankinta: Tapahtumatoimisto tukee Tampereella järjestettävien tapahtumien toteutusta, koordinoi kaupungin sisäistä toimintaa ja osallistuu kansallisten ja kansainvälisten arvokilpailujen ja tapahtumien hakuprosesseihin. Painopiste on kulttuurin ja liikunnan suurtapahtumissa. • Tampereen omien tapahtumien koordinointi • Tapahtumajärjestäjän tukeminen: Toimisto toimii myös tietopankkina erilaisten tapahtumien järjestäjille ja opastaa tapahtumajärjestäjiä muun muassa lupa-asioissa. • Vuosikalenteri • Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan myötä Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan käytössä henkilöresurssien lisäksi rahaa, vuosittain 100 000500 000 euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä avustusta voidaan myöntää 20 000-60 000€ per tapahtuma. Erikseen ovat suurtapahtumat, kuten olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity World Forum (yli 500 000 €), Metropolis yli 500 000 €), joille myönnettävä tuki on korkeampi. Kaupunginhallituksen tuen lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja kulttuuritoimella sekä tilaajalla kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset. Esimerkki yhteistyöstä: Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja pirkanmaalaisten kuntien tuella käynnistettiin Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 pirkanmaalaisen festivaalin yhteenliittymä. Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo on noin 500 000. Näillä toteutettiin mm.: • Festivaalien kävijäkyselyt • Festivaalien ympäristösuunnitelmat • Festivaalien yhteinen markkinointi • Resurssi- ja kalustopankki • Festivaalien muu yhteinen kehittäminen 8.4. Kilpailija-analyysi: Turku Turussa tapahtumat ovat osana kaupungin vuonna 2009–2012 strategista toimeenpano-ohjelmaa. Turku-sopimuksen kuuluu ”Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013”, jonka yhtenä painopisteenä matkailu ja kulttuuripääkaupunki. Näissä kohdissa tapahtumamatkailu sekä elämystuotannon osaaminen on nostettu esiin. Myös tapahtumien lupaprosessien kriittiset palvelupolut nostetaan tavoitteena esiin. Turussa ei ole perustettu tapahtumiin keskittyvää tapahtumatoimistoa. Kaupungin roolia tapahtumakoordinoinnissa ollaan kuitenkin parhaillaan suunnittelemassa. Tällä hetkellä
25 (40) - versio 0.93 - tapahtumajärjestäjiä avustavia tahoja ovat kaupungin keskushallinnon Strategia ja viestintä yksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto Turku Touring. Turun kaupungin keskushallinnon strategia ja viestintä -yksikön kansainväliset asiat osastolla on kolme henkilö, jotka vastaavat kaupungin tapahtumapalveluista. Tapahtumapalvelut tuottavat kaupungissa järjestettäviä suurtapahtumia sekä erityyppisiä vuosittain toistuvia tilaisuuksia. Tapahtumapalvelut myös neuvovat tapahtumajärjestäjiä kaupungin lupa-asioissa, yhteistyö- ja muissa toimintaperiaatteissa. Strategia ja viestintä -yksikön tehtävät tapahtumakentällä: • Järjestää kaupungin omia vuosittain toistuvia tapahtumia ja tukea ulkopuolelta tulevia tapahtumia. Budjetti tapahtumien järjestämisen on noin 500 000 € • Tapahtumien konsultointi ja koordinointiapu • Yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien välillä: yhteistyötä on alettu tehdä suurtapahtumien saralla ja taustalla on positiivisia kokemuksia mm. kulttuuripääkaupunki vuoden osalta. Turku Touring Oy on maakunnan kattava alueellinen matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, joka perustettiin vuonna 1998. Henkilökuntaa yhtiössä yhteensä 26, joista vaihtelevasti 3-5 henkilöä toimivat tapahtumien parissa. Yhtiön toiminta rahoitetaan 60 % kaupungin budjetista ja loput omalla liiketoiminnalla. Turku Touringin tehtävät tapahtumakentällä (tarjoavat pääosin palvelujaan kongressitoimijoille, mutta myös tapahtumille) • keskitetty majoitusvaraus • oheisohjelmapalvelut • myynti • verkkokauppa: Turku card ja matkapaketit • tapahtumakalenteri • asiakaspalvelu • kierrätys mahdollisissa tapahtumapaikoissa Turku Touring Oy:n kongressipalvelut ovat tietyin kriteerein maksuttomia järjestäjälle, mutta tarjoavat myös maksullista palvelua. Organisaatio on mukana Turun suurtapahtumien hakuprosessissa ja tekevät tässä yhteistyötä kaupungin keskushallinnon kanssa. Varsinaista suunnitelmaa suurtapahtumien houkutteluun ei ole. Turku Touring Oy on panostanut huomattavasti nettisivuihin sekä sosiaaliseen mediaan ja verkkokaupan myynti on kasvanut tasaisesti.
26 (40) - versio 0.93 - Mihin haluamme päästä? Visiomme 9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta Visio käsitetään tässä strategiassa tavoitteeksi, johon tähdätään. Tämän matkailullisen tapahtumastrategian visio on, että vuonna 2016 ”Hämeenlinnan seutu on yksi Etelä-Suomen johtavista kansallisten tapahtumien järjestämisalueista, jossa on tapahtumia vuoden ympäri ja jonka tapahtumia leimaavat jatkuvuus, kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.” Hämeenlinnan seudulla sisältää tässä Hämeenlinnan kaupungin, Hattula ja Janakkalan kunnat. EteläSuomella käsitetään puolestaan Hämeenlinnasta noin 120 säteellä oleva alue, jota asuttaa 2,7 miljoonaa ihmistä. Kansallisilla tapahtumilla käsitetään tapahtumia, joiden vaikutusalue on koko Suomi, kuten SMkilpailuja. Kuvaavaa on, että nämä tapahtumat herättävät mielenkiintoa ja niihin tulee osallistujia eripuolilta maata. Kansallisuus ei sulje pois kansainvälisiä osallistujia ja mielenkiintoa, mutta enemmistö osallistujista on suomalaisia. Visiossa puhutaan myös kestävästä kehityksestä, joka käsitellään arvoissa. Tämän arvon merkitys on kasvussa laajemman arvomaailmojen muutoksen kautta, joka heijastuu nykyisin myös matkailuun mm. sitä kautta, että tapahtumajärjestäjät vaativat entistä useammin hiilijalanjäljen mitattavuutta ja muita vastaavia toimenpiteitä kohdealueilta. Kestävässä kehityksessä haluamme myös korostaa liikkumisen minimointia, joka kansallisessa mitattavuudessa puoltaa Hämeenlinnaa. Korkean laadun mittari tulee puolestaan arvojen noudattamisesta, ja mitattavuus taas tulee eri asiakasryhmien asiakastyytyväisyyden kautta. Tähän visioon on voimakkaasti vaikuttaneet mm. seuraavat, aiemmin tässä strategiassa mainitut seikat: • majoitusliikkeiden valtakunnallista alhaisempi käyttöaste: − − • nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman tuloksen, eli massatapahtumissa. lisäksi tähän visioon sisältyy oletus ja ajatus siitä, että Kanta-Hämeen menestys matkailullisten tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että Hämeenlinnan tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muuallekin maakuntaan muuttuva toimintaympäristö massaulkoilmatilaisuuksien kentässä mahdollistaa tämän vision kohtuullisella ponnistelulla − tämän toteutuminen edellyttää isoille, yli 25 000 osallistujan tapahtumapaikan toteutumista (Kantola)
27 (40) - versio 0.93 - • tapahtumien vuosikellon tasaaminen ympärivuotiseksi − Hämeenlinnassa on vähintään yksi matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien avauksien löytämistä. Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.
28 (40) - versio 0.93 - Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi Vision toteuttaminen on haasteellinen. Keskeiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi voidaan jakaa kolmen pääluokkaan: • • • • toiminnan organisoiminen toiminnallisten perusteiden luominen ja suunnitelmallisen toiminnan käynnistäminen kärkiteemoihin keskittyminen tapahtumainfrastruktuurin kehittäminen Toimenpidevalinnat pohjaavat aiemmin tässä strategiassa esitettyihin havaintoihin, jotka taas pohjaavat tehtyihin haastatteluihin sekä 3.11.2011 pidetyn seminaarin strategiatyöpajojen tuloksiin (LIITE). 10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen 10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen Tapahtumamatkailusta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Koska haluamme pohjata päätökset ja toimenpiteet faktoihin, ja haluamme tietää tapahtumamatkailun todellisen tilanteen Hämeenlinnassa ja minkälaiset vaikutukset sillä on myös laajemmin yhteiskunnallisesti katsottuna, tarvitsemme asiasta tutkittua tietoa. Tästä syystä alueella tulee aloittaa säännöllinen tiedon kerääminen, jotta jatkossa on mahdollista kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa Suomen matkailukentässä oikein ja avoimesti, hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • alueella toteutetaan jatkossa säännöllisesti tapahtumien kävijätutkimuksia, joilla pyritään saamaan selville tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset vaikutukset Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) 2012-2014 • matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan kerätä järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa internetissä sekä tilastoista pidetään säännölliset tiedotustilaisuudet. Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu per heti 10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan erilaisilla resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla. Nämä linjaukset olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että kuntatasolla oleellisiin strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian hyväksymisen yhteydessä:
29 (40) - versio 0.93 - • perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa aiotaan tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein • kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia • kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä strategiassa määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle ja luvan varaisille toiminnoille). Tukemista linjattaessa tulee huomioida seuraavat seikat ja niiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat: • halutaanko tukea paikallista tapahtumatoimintaa ja sen kehittymistä? • mitenkä suhtaudutaan siihen, että joku tapahtumatoimija haluaa tuoda tapahtuman Hämeenlinnaan? • kuinka suhtaudutaan kiertäviin tapahtumiin Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille nykyisten rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi Kuopiossa. Toimenpide-ehdotukset, ”Tapahtumien tukeminen” ja ”Rahoitus ja tuet”: Vastuutaho: Aikataulu: • määritellään kaupungin periaatteet tapahtumien tukemiselle linjalla ”vanhojen tapahtumien elikelpoistaminen ja toimintaedellytysten ylläpitäminen” vs. ”uusien tapahtumien synnyttäminen ja kaupunkiin hankkiminen” Hämeenlinnan kaupunki Kehittämiskeskus Oy Hämeen esityksestä 2012 • tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi näiden koulutusta luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä keskenään, muiden matkailualan yritysten kanssa että kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • luodaan talkoopankki luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • luodaan tapahtumille hankintapooli luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto
30 (40) - versio 0.93 - • tapahtumatuottajan oppaan aktiivinen ylläpito luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi 2013 ”Rahoitus ja tuet”: • ”Rahoitus ja tuet”: alueen kuntien, kehitysyhtiöiden (ja maakuntaliiton) tulee luoda pelisäännöt siitä, minkälaisia tapahtumia tuetaan ja näiden tulee pohjautua tähän strategiaan − rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kevyt ja selkeä • selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen hallinnointi Kehittämiskeskus Oy Häme 2013 • Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien matkailullisesta vaikutuksesta arvion luotavalta HämeEvent-yksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan tukea matkailullisen vaikuttavuuden perusteella. Hämeenlinnan kaupunki 2012 10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa Kuten aiemmin on todettu (esim. kohta 3 ”Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin”), on matkailu ja tapahtumamatkailu jääneet merkitystään vähäisemmälle huomiolle. Jotta matkailun ja tapahtumien rooli yhtenä varteenotettavana elinkeinona täsmentyy, tulee tämä huomioida strategiatasolta lähtien erilaisiin toimenpide-ohjelmiin saakka. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: Matkailullinen tapahtumastrategia esitellään kunnallisille, alueellisille ja maakunnallisille päättäjille. Kehittämiskeskus Oy Häme 06/2012 10.4. Markkinointi ja viestintä Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa kuin tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Merkittävin ero tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla paikan lisäksi tulee muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat merkittävämpi matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa. Koska matkailullisiakin tapahtumia on monen tasoisia ja kokoisia, ja toisaalta käytettävät resurssit ovat rajallisia, tulee kärkituotteet ja nousevat mahdollisuudet tunnistaa ja keskittää toimenpiteet niihin. Tapahtumat ovat myös merkittävä imagotekijä: Pori tunnistetaan Jazzeistaan, Savonlinna Oopperajuhlistaan ja Kuopio Tanssii ja Soi. Tästä syystä tapahtumien markkinoinnissa on jatkossa
31 (40) - versio 0.93 - nähtävä myös se elementti, että ne ovat kaupungin imagon rakentajia: näin tapahtumamatkailu tukee koko Hämeenlinnan kaupungin strategiaa. Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee huomioida myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän tai ei lainkaan. Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin markkinointimaksuihin tai kynnysrahoihin. Toimenpide-ehdotukset, ” Markkinointi ja viestintä”: Vastuutaho: Aikataulu: • Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme markkinoinnin markkinointistrategiassa huomioidaan tapahtumien erikoisluonteet Häme markkinointi / Hämeen Matkailu Oy per heti • Kehitetään tapahtumien yhteismarkkinointia kärkituotestrategian pohjalta Häme markkinointi / Hämeen Matkailu Oy per heti • tapahtumat ja tapahtumilla markkinointi tulee nähdä kaupungin strategian ja imagon tukijana ja siihen tulee osoittaa riittävät resurssit Hämeenlinnan kaupunki osoittaa resurssit, Hämeen Matkailu toteuttaa 2013 budjetista alkaen jatkuvana strategisena toimenpiteenä 10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti vapaaajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa viime vuosina. Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin käyttämistä, sillä matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan. Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen ja hinnoittelun osalta. Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa hankittaessa pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa korostuu myös se, että tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin majoitusliikkeillä on asiakastarvetta, jotteivät tapahtumat kasaannu toistensa kanssa päällekkäin tai sellaisiin ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste. Tämä edellyttää tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta majoitusliikkeiden sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan tiiviillä ja avoimella vuoropuhelulla. Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja tapahtumien tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija voisi auttaa tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä panostaa jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu enemmän yöpymisiä.
32 (40) - versio 0.93 - Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä ja samalla markkinointia. Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä enemmän tapahtumaa tuotetaan vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua verkottumisessa ja sponsorihankinnassa. Toisaalta myynniksi tulee nähdä se, että haetaan alueelle uusia tapahtumatuottajia. Toiminnan lähtökohtana tulee olla periaate ”Löydä tuottaja – älä tuota itse”, sillä kaupallista tapahtumatuotantoa ei voi nähdä julkisin varoin toimivan yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi, jos vastaavan palvelun voi toteuttaa yksityisesti toimiva toimija. Jo olemassa olevista tapahtumista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkein periaate. Tähän keskitytään tarkemmin myöhemmin kohdassa ”Tuotekehitys”. Tapahtumayksikön tulee myös aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa. Tässä on käytettävissä kolme eri periaatetta: 1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita tuomaan tapahtumansa Hämeenlinnaan 2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Hämeenlinnassa infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta 3. resursoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle yrittäjälle, kuten Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai tuetaan uutta tapahtumaa vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka laskee toiminnan käynnistyttyä, kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin kysyä, voitaisiinko Elomessut Hämeenlinnassa yksityistää. 4. uusia tapahtumia pyritään synnyttämään ja hankkimaan nimenomaan tapahtumien vuosikello huomioiden, jotta tapahtumat eivät kasautuisi liikaa samoille ajankohdille, vaan niitä olisi tasaisesti pitkin vuotta. Toimenpide-ehdotukset, ”Myyntityön kehittäminen”: Vastuutaho: Aikataulu: • kehitetään ristiinmyyntiä (osana myyntistrategia ja sen pelisääntöjä) Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2012-2016, jatkuva prosessi • liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2012-2013, jatkuva prosessi • kehitetään hinnoittelujärjestelmää yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy 2013-2014,
33 (40) - versio 0.93 - majoitusliikkeiden kanssa • Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa jatkuva prosessi uusien tapahtumatuottajien löytäminen alueelle Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) jatkuva prosessi 10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen Tapahtumat voidaan luokitella Hämeenlinnan ollessa kyseessä kolmeen luokkaan kokonsa mukaan: • Alle 300 osallistujaa − − • useita eri toteutuspaikkavaihtoehtoja, ei vaadi koko kaupungin majoituskapasiteettia 300-1500 osallistujaa − − • vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle, tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista Yli 1500 osallistujaa − vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle, − tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista ja tapahtuman majoitusjärjestelyiden osalta joudutaan tekemään erikoisjärjestelyitä sekä hyödyntämään maakunnan muuta majoituskapasiteettia Suurtapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan. Myös niiden imagohyöty on tapahtuman onnistuessa poikkeuksellisen suuri. Suuratapahtumien kohdalla haasteena on järjestämispaikka (tila), joka varsinaisesti puuttuu, mutta jolle on kysyntää. Tarvitaan erillinen tapahtumayksikkö tekemään töitä näiden saamiseksi. Tällainen tapahtuma, esim. 25 000 hengen konsertti, täyttäisi kaikkien kaupungin majoituspaikkojen lisäksi myös maakunnan majoituspaikkoja. Lisäksi tällaista vierasmäärää varten jouduttaisiin rakentamaan tilapäismajoitusjärjestelyjä (koulumajoitus, tilapäisleirinnät, kotivuokraus) sekä järjestämään muita erityistoimenpiteitä (liikennöinti jne). Tällaisten tapahtumien yhteydessä myös päiväkävijöiden määrä kasvaa.
34 (40) - versio 0.93 - Toimenpide-ehdotukset: • Hämeenlinnan seudulla tullaan jatkossa panostamaan etenkin keskikokoisten ja suurten tapahtumien hankkimiseen priorisoiden siten, että pysyvät tapahtumat ovat järjestyksessä ensimmäisenä väheksymättä kuitenkaan kiertäviä tai pienempiä tapahtumia. Vastuutaho: Aikataulu: luotava tapahtumayksikkö jatkuva periaate
35 (40) - versio 0.93 - 11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana kokonaismatkailustrategiaa, ts. tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista että tämän painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja golf-tapahtumat kuuluvat maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin syystä, että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan. Toisaalta kärkituotteet ja teemat löytyvät luontaisesti olemassa olevan infrastruktuurin kautta siten, että mitkä tapahtumat ovat kaupungissa mahdollisia. Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti matkailustrategisesti teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat ja liikuntatapahtumat, joille on potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa. 11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän tapahtumayksikön päätehtävistä. Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren pidentäminen) kuin uusien tapahtumien saaminenkin. Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee olla käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman pöydän ääreen. Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, tukea ja koordinointivastuuta kentästä ja sen kehittämisestä. Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään suunniteltaessa erilaisia koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille. Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii tilaajan roolissa järjestettävien koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen tapahtumastrategia, sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia suunniteltaessa. Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea. Tapahtumajärjestäjiä tulee jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille luoda muita kanavia keskustelulle ja vuorovaikutukselle, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin sitoutumista näiden palveluiden vastineena. Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä materiaalien että talkoohenkilöstön osalle. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen tuotekehityksen ja koulutuksen kautta luotava tapahtumayksikkö alkaen 2012, jatkuva prosessi. • tapahtumatuottajien säännölliset tapaamiset luotava alkaen 2012,
36 (40) - versio 0.93 - tapahtumayksikkö • hankintapoolin ja talkoopankin luominen jatkuva prosessi. luotava tapahtumayksikkö valmis 2013
37 (40) - versio 0.93 - 12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria Tapahtumien toteuttaminen vaatii aina siihen tarkoitukseen sopivan tilan, mutta tila ei korvaa toimintaa. Aiemmin on todettu, että alueen luontaiset tapahtumapaikat ovat seuraavat ja niiden kehittämiseen ja niihin toiminnallisuuden kehittäminen on tapahtumamatkailullisesti merkittävää: • sisäliikuntatilat: jäähallit, salibandyhalli, Hämeenkaari jne: erittäin soveltuvia sisäliikuntatapahtumiin ja turnauksiin sekä messuihin ja näyttelyihin etenkin sinä aikana, kun niiden luontainen käyttö ei sido niitä ja toisaalta matkailullisesti vuotuisen kellon tasaamiseen, jossa niillä on jopa päärooli. Ongelmana kuitenkin se, että vastaavia tiloja löytyy lähes kaikista Suomen kaupungeista. Suunniteltu Pullerin liikuntahalli siirtäisi tilojen puolesta Hämeenlinnan uudelle tasolle ja tukisi tapahtumamatkailuakin (mm. haetut naisten salibandyn MM-kisat). • muut urheilutilat ja muut urheilutilat, kuten Pullerin kentästö ja Kauriala: myös tilat mahdollistavat • Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, keskusta-alue toreineen ja satamineen muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka kehittämisessä tulee tapahtumien tuottaminen ja • Ahveniston moottorirata on poikkeuksellinen kohde Suomessa ja sen toiminnan kehittäminen on tärkeää • Evo on tällä hetkellä käytännössä eteläisen Suomen merkittävin luontomatkailutapahtumien alue (mm. partioleirit ja vaelluskilpailut), jonka aktiivista tuotteistamista tapahtumille tulee tutkia entistä enemmän, kuitenkaan unohtamatta luonnon rajallista kantokykyä. • ratsastuskeskukset tukeutuen Ypäjän Hevosopistoon • Eerikkilän Urheiluopisto pystyy hyödyntämään koko maakuntaa • Parolan varuskunta pystyy synnyttämään tapahtumatoimintaa (mm. valatilaisuudet). Toisaalta varusmiehet muodostavat suuren asiakaspotentiaalin Hämeenlinnan ja seudun tapahtumille. • Tiilaakson alle brändätyt golfkentät mahdollistavat kansainväliset, suuremmatkin golfkilpailut ja –leirit. Hämeenlinnan seutua voidaan pitää Suomen golfpääkaupunkina ja golfin ympärillä olevissa tapahtumissa on jopa luontaista kansainvälistä potentiaalia. Lisäksi tulee tutkia ja selvittää seuraavia alueita, joiden mahdollisuuksia tapahtumamatkailulle ei ole vielä täysin tutkittu, että tarjoavatko ne mahdollisuuksia uusiin avauksiin: • Kantola tai muu vastaava paikka massaulkoilmatilaisuuksille • Iittalan lasimäki • koko Hämeenlinnan seudun vesistö mm. kalastus- ja veneilymatkailun näkökulmasta
38 (40) - versio 0.93 - Toimenpide-ehdotukset: • matkailuelinkeinon tulee osoittaa tukensa tapahtumamatkailua tukevien tilojen kehittämiseen ja toisaalta matkailuelinkeinoa tulee kuulla tällaisten tilojen kehittämisessä 12.1. Vastuutaho: Aikataulu: Kehittämiskeskus Oy Häme 2012, jatkuva toiminto Kärkituotestrategian laatiminen Hämeenlinnan seudun kärkituotteet löytyvät yleisen matkailustrategian, tapahtumien vuosikellon ja infrastruktuurin kautta. Koska aitoa, mitattua tietoa eri tapahtumista ja niiden vaikutuksesta ei ole, ei varsinaisia kärkituotteita pystytä tämän hetkisen tiedon pohjalta objektiivisesti valitsemaan. Tästä syystä tämä työ jätetään tulevaan strategiapäivitykseen. Toimenpide-ehdotukset: • lisätään kärkituotteet matkailulliseen tapahtumastrategiaan omana osanaan Vastuutaho: Aikataulu: luotava tapahtumayksikkö 2014
39 (40) - versio 0.93 - 13. Organisoituminen 13.1. Organisaatio Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on olemassa tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on ilmeisimmin lopulta nykyisen matkailuorganisaation yhteydessä, mutta vielä sen aika ei ole kypsä: tapahtumatoiminnan käynnistäminen vaatii ensin enemmän kehitystyötä, jolloin tapahtumayksikkö on luonnollisempaa luoda Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteyteen. Pitkällä aikajänteellä, kehittämis- ja käynnistämistyön jälkeen, organisaation toiminnan tulee olla avointa kaikille niille tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja muualla Kanta-Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa panostusta. Organisaatiolle ajatellut tehtävät: Yhden luukun periaatteella: • nykyisten tapahtumien matkailullistaminen sekä elinkeinoistaminen − uusien tapahtumien luominen ja houkuttelu − uusien tapahtumien julkisen tukijärjestelmän luominen -> kaupunki tukee tapahtumajärjestäjää -> kaupunki käynnistää tapahtuman itse
40 (40) - versio 0.93 - -> avoin tarjouskilpailu • tapahtumaklusterin kehittäminen ja toiminnan organisoiminen − − poikkihallinnollisen toiminnan kehitys ja koordinointi − matkailullisten tapahtumien ja muiden tapahtumien alueellinen tulovaikutuksen selvittäminen − • strategisten kumppanuuksien luominen -> luonteva win-win yhteistyö vuosikellon mukainen tapahtumien koordinointi ajan ja tilan suhteen tapahtumien markkinoinnin koordinointi alueelliseen yhteismarkkinointiin tapahtumapaikkojen kehittäminen/arviointi − − nyt Kantola, monitoimihalli, Tiilaakso, mitkä ovat tarpeet − • mahdollisuudet uusiin avauksiin HämeEventin pysyvän ansaintamallin luominen toimintakenttä Hämeenlinna/seutu Toimenpide-ehdotukset, ”Organisaatio”: Vastuutaho: Haetaan jatkohanketta toimintaympäristötuelle Hämeen ELY-keskukselta (kaksi vuotta, 1. strategiakausi) Aikataulu: Kehittämiskeskus Oy Häme Tavoitteena HämeEventin toiminnan jalkauttaminen ja ensimmäisen strategiakauden aikainen organisoituminen sekä kehittämistoiminnan käynnistäminen 13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli HämeEventin rahoitus voi muodostua yhdistelmästä: 1) Julkinen rahoitus eli kuntien ja kaupunkien rahoitus 2) Projektimuotoinen julkinen rahoitus 3) Yksityinen rahoitus, jonka voidaan jakaa seuraaviin lähteisiin 3a. Kiinteä kynnysrahoitus Hämeen matkailualan toimijoilta eli lähinnä majoituslaitoksilta 3b. Kerätään komissiopohjaisesti rahoitusta majoituslaitoksilta, tapahtumajärjestäjiltä sekä mahdollisesti tapahtumapaikoilta ja muilta tapahtumista hyötyviltä tahoilta. Toivottavinta olisi, että perustettavan tapahtumayksikön (HämeEventin) annettaisiin hallinnoida tapahtumapaikkaa (Kantola) tai –paikkoja, koska tällöin toteutuisi yhden palveluluukun periaate ja toisaalta yksikkö voisi rahoittaa vuokratuloilla toimintaansa.
41 (40) - versio 0.93 - 3c. Muu myyntitoiminta, kuten lippuvälitys, yhteismarkkinoinnin organisoiminen jne. Lopullinen valinta eri rahoitusmuotojen välillä arvioidaan neuvotteluissa julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, jolla on myös liiketaloudellista vastuuta omasta toiminnastaan. Kilpailutilanne eri kaupunkiseutujen välillä sekä Hämeen tapahtumien volyymi ei mahdollistane pelkälle yksityiselle rahoituksella pohjautuvaa toimintaa. Välivaiheessa toiminnan on tukeuduttava projektirahoitukseen, mikäli tällaiseen rahoitukseen löytyy Hämeestä yhteinen tahtotila. Toimenpide-ehdotukset, ” Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli”: Vastuutaho: Aikataulu: Selvitetään rahoitusmuodot ja niiden tuotto sekä etsitään hallinnoimisratkaisu mahdollisen suurtapahtuma-alueen syntyessä (Kantola) Kehittämiskeskus Oy Häme ja sen tapahtumayksikkö 2012-2014 • kohdan 10.7. ”Myyntityön kehittäminen” toimenpideehdotus hinnoittelusta koskettaa tätä aihetta • organisaatio, josta tietoa saatavilla keskitetysti tulevaisuudesta. Tämä organisaatio on syytä kehittää yhden pisteen palvelutiskiksi. Kehittämiskeskus Oy Häme 2012-2014 etsitään organisaatiolle oikea sijoitus, 2015 • toimijoiden aktivointi luotava tapahtumayksikkö jatkuva prosessi • tapahtumien laaja-alaistaminen ja ympärivuotisuuden lisääminen Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • • myyntistrategian laatiminen strategiaan pohjautuva aktiivinen myyntityö Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
42 (40) - versio 0.93 - 14. Strategiatyön jatko ja seuranta Strategiakaudeksi on määritelty 2012-2016. Tämä on kuitenkin tämän hetkisessä maailmassa pitkä aika. Kuten tässä strategiassa on kuitenkin jo aiemmin määritelty, tehdään tiettyjä toimenpiteitä (kuten organisoituminen) välivaiheen kautta ajanjaksolla 2012-2014. Tästä syystä on järkevää, että tätä strategiaa tarkastellaan suunnitellun HämeEvent II –hankkeen aikana aktiivisesti ja että se päivitetään viimeistään 2014. Suotavaa olisi, että tästä strategiasta tulisi kiinteä osa laajempaa matkailustrategiaa. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: HämeEvent II –hankkeen ohjausryhmä vastaa tämän strategian välipäivityksestä. Samalla se toimii strategisena johtoryhmänä, joka raportoi kaupugille strategian toteutumisesta. HämeEvent II – hankkeen ohjausryhmä 2014
43 (40) - versio 0.93 - 15. Kirjallisuutta ja lähteitä Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015 Hämeen maakuntaohjelma 2011-2014 Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 Kaupungin strategia Palvelu- ja hankintastrategia Karppinen, A., Vähäsantainen, S. 2011. Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A. Kyllä tapahtuu! Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma. Lappeenranta–Imatra-kaupunkiseudun aluekeskusohjelman julkaisuja 2008:1. http://www.luovasuomi.fi/images/stories/liitteet/kyll%20tapahtuu.%20tapahtumatuotannon%20toime npideohjelma.pdf Lampinen, J. 2011. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Pori: Suomen Ympäristöja Tervesyalan Kustannus Oy. Mikkonen, J., Pasanen, K., Taskinen, H. 2008. Itäsuomalaisten tapahtumien asaiakasprofiilit ja aluetaloudellinen vaikuttavuus. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 1.
44 (40) - versio 0.93 - 16. 16.1. Liitteet LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) 120102_HämeEvent _toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx HämeEvent_haastatt elutulokset-V09.doc
45 (40) - versio 0.93 - 16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) 111103_Strategiapäi vä_Vaakuna_työpajojen tulokset.docx
46 (40) - versio 0.93 - 16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy 120102_HämeEvent _toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx
47 (40) - versio 0.93 - 16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot Projektipäällikkö • Panu Kekäle, projektipäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme HämeEvent-hankkeen ohjausryhmä (rahoittajien edustus) • Heikki Hietanen, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.12.2011 saakka) • Antti Jokivirta, hankepäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.3.2011 saakka ELYkeskuksen edustajana) • Antti Välimäki, rakennerahastoasiantuntija, Hämeen ELY-keskus (1.9.2011alkaen) • Raija Forssman, toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (31.5.2011 saakka) • Kati Tiitola, vt. toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (1.6.2011 alkaen) • Leena Puumalainen, matkailupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme • Kari Viitamaki, aluejohtaja, Restel • Jouko Astor, toimistusjohtaja, Verkatehdas • Jorma Hassinen, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy • Sirkku Korkiamaki, palvelupäällikkö, Ypäjän Hevosopisto • Mika Walkamo, , Vanajanlinna • Esa Palosaari, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna Strateginen kumppani palvelukonseptin ja strategian rakentamisessa – Ideone Oy (mm. haastattelujen toteuttaminen ja analysointi) • Lasse Paananen, toimitusjohtaja, Ideone Oy • Noora Vaaraniemi,asiantuntija , Ideone Oy Haastatellut • Pertti Kurki-Suonio, Ahvenisto • Göran Enckelman, Eerikkälän Urheiluopisto • Janne Hallenberg, Forkwork • Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff –säätiö • Jouni Airaksinen, Historic Grand Race • Pia Ryöppy, Hotelli Emilia
48 (40) - versio 0.93 - • Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus • Niko Blomberg, Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke • Sanni Hallavaara, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Jouni Marjamäki, Hämeen Linna • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Esko Tuovinen, Hämeen Taikaviikot • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustyhdistys ry • Kalevi Lauronen, Hämeenlinnan yrittäjät • Kari Viitamäki, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko • Ann-Mari Virta, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX • Juha Liedes, Lasten liikunnan tuki ry • Jere Rauhala, Metsähallitus • Tomi Enäjärvi, Oiva - matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Esa Palosaari, Sokos Hotel Vaakuna • Heikki Matiskainen, Suomen lasimuseo • Veikko Lindholm, Tawastia Group • Birgitta Putkonen, Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali • Mikko Hansson, Wanaja Festival • Tapio Vekka, Vekka Liikenne Oy • Janne Nieminen, Verkatehdas • Heikki Heiskanen, Ypäjän hevosopisto • Sirkku Korkeamäki, Ypäjän hevosopisto • Päivi Lilja, Ämy ry Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 3.11.2011 • Marjo Salo, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry • Arja Mäkinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö
49 (40) - versio 0.93 - • Simo Viertonen, Hattulan kunta • Markku Juhola, Hehkua Liikunnasta ry • Pekka Räsänen, Hopealinja • Antti Välimäki, Hämeen ELY-keskus • Panu Kekäle, HämeEvent • Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat • Jaana Laakso, Hämeen liitto • Mari Vadén, Hämeen linna • Kati Tiitola, Hämeen Matkailu Oy • Tomi Enäjärvi, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Aino Koecher, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo • Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys • Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara • Noora Vaaraniemi, Ideone Oy • Lasse Paananen, Ideone Oy • Jorma Ranta, Ideone Oy • Ulla Vehmasaho, Ideone Oy • Heidi Lampsijärvi, Janakkalan kunta • Antti Jokivirta, Kehittämiskeskus Oy Häme • Mirva Lemmetty, Kehittämiskeskus Oy Häme • Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme • Maritta Sandler, Koulutuskeskus Tavastia • Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia
50 (40) - versio 0.93 - • Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry • Ville Ketonen, Local Crew Oy • Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila-hanke • Erno Hyvättinen, Oy Forkwork Ltd • Matti Arnkil, Riihimäen Teatteri • Erkki Korhonen, Sibeliuksen Syntymäkaupunki-säätiö • Esa Palosaari, Sokotel Oy • Kristian Schmidt, Suisto Oy • Esko Tuovinen, T:mi Tuovinen Esko • Pia Ryöppy, Tawastia Group • Susanna Mattila, Hämeen Yrityssanomat • Timo Martola, valokuvaaja y-tunnuksella • Pekka Allinen, Vanajanlinna Group • Janne Nieminen, Verkatehdas Oy Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 11.1.2012 • Pekka Allinen, Vanajanlinna Group • Mari Ampuja-Valaja, Hämeen Matkailu Oy • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys ry • Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat • Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia • Satu Hiisijärvi, Petrol Promotions • Erno Hyvättinen, Oy ForkWork Ltd. • Jari Hämäläinen, Viihdemoguli Oy • Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila –hanke • Tiina Kassari, Jalo-lautta • Panu Kekäle, HämeEvent • Timo Koivu, Hämeenlinnan kaupunki
51 (40) - versio 0.93 - • Erkki Korhonen, Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö • Jarkko Kurvinen, Plutoni Oy • Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit • Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit • Jaana Laakso, Hämeen liitto • Erja Laine, Kriipin lomamökit • Arto Laine, Kriipin lomamökit • Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Timo Martola, valokuvaaja • Virpi Messman, Innopark Programmes Oy • Antti Nousimaa, Local Crew Oy • Lasse Paananen, Ideone Oy • Lasse Pakarinen, Suomen TilausAktiviteetit Oy • Saana Pirhonen, Suisto-klubi • Leena Puumalainen, Kehittämiskeskus Oy Häme • Leena Rankila, Hämeenlinnan seudun TE-toimisto • Carita Rantala, Hämeen keskiaikamarkkinat • Pia Ryöppy, Tawastia Group • Karri Salo, Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö • Esa Salokorpi, Salokorpi-Yhtiot Oy • Kristian Schmidt, Suisto-klubi • Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut • Kati Tiitola, Hämeen Matkailu • Esko Tuovinen, T:Tuovinen Esko • Sinikka Wegelius, Terolan Taimitarha • Esa Vienamo, Taidekeskus Kettuki
52 (40) - versio 0.93 - • Simo Viertonen, Hattulan kunta • Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö

Recommandé

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassaArvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassaTuija Aalto
 
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...Kati Lundgren
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioSovelto
 

Recommandé

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassaArvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassaTuija Aalto
 
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja t...Kati Lundgren
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioSovelto
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metso Group
 
Kolmikantavalmistelu
KolmikantavalmisteluKolmikantavalmistelu
KolmikantavalmisteluSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Oriola-KD: vuosikertomus 2016
Oriola-KD: vuosikertomus 2016Oriola-KD: vuosikertomus 2016
Oriola-KD: vuosikertomus 2016Oriola-KD Corporation
 
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelmaTaltioni
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ympäristöselostus
YmpäristöselostusYmpäristöselostus
Ympäristöselostuslansisuomenhelmet
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
Raportti2009
Raportti2009Raportti2009
Raportti2009Koordinaatti
 
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Jukka Punamäki
 
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessaSosiaalinen media asiakaskokemuksessa
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessaAli Consulting
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosuSYL
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palveluseteli-hanke
 
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmäHyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012TIVIA ry
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
150912 Hämeen Sanomat
150912 Hämeen Sanomat150912 Hämeen Sanomat
150912 Hämeen SanomatPanu Kekäle
 
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1Panu Kekäle
 

Contenu connexe

Similaire à Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metso Group
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelmaTaltioni
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Jukka Punamäki
 
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessaSosiaalinen media asiakaskokemuksessa
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessaAli Consulting
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosuSYL
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palveluseteli-hanke
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012TIVIA ry
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 

Similaire à Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098 (20)

Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018
 
Kolmikantavalmistelu
KolmikantavalmisteluKolmikantavalmistelu
Kolmikantavalmistelu
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
 
Oriola-KD: vuosikertomus 2016
Oriola-KD: vuosikertomus 2016Oriola-KD: vuosikertomus 2016
Oriola-KD: vuosikertomus 2016
 
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
2012 03-15 taltioni osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
 
Ympäristöselostus
YmpäristöselostusYmpäristöselostus
Ympäristöselostus
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
Raportti2009
Raportti2009Raportti2009
Raportti2009
 
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
 
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessaSosiaalinen media asiakaskokemuksessa
Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosu
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
 
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmäHyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
 

Plus de Panu Kekäle

150912 Hämeen Sanomat
150912 Hämeen Sanomat150912 Hämeen Sanomat
150912 Hämeen SanomatPanu Kekäle
 
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1Panu Kekäle
 
Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015
Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015
Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015Panu Kekäle
 
131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa
131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa
131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassaPanu Kekäle
 
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)Panu Kekäle
 
130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu
130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu
130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastatteluPanu Kekäle
 
130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla
130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla
130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdillaPanu Kekäle
 
110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni
110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni
110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumniPanu Kekäle
 
130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...
130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...
130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...Panu Kekäle
 
130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan
130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan
130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy HämeenlinnaanPanu Kekäle
 
130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina
130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina
130707 Hämeen Sanomat, Antin pakinaPanu Kekäle
 
130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy
130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy
130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyyPanu Kekäle
 
130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?
130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?
130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?Panu Kekäle
 
130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu
130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu
130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastatteluPanu Kekäle
 
130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä
130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä
130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiäPanu Kekäle
 
130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi
130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi
130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysiPanu Kekäle
 
121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä
121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä
121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssäPanu Kekäle
 
130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki
130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki
130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi KäkiPanu Kekäle
 
130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014
130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014
130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014Panu Kekäle
 
130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin
130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin
130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekinPanu Kekäle
 

Plus de Panu Kekäle (20)

150912 Hämeen Sanomat
150912 Hämeen Sanomat150912 Hämeen Sanomat
150912 Hämeen Sanomat
 
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
Hämeen Sanomat, 14.6.2015, Just-liite, sivu 1
 
Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015
Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015
Yhteismarkkinointi Hämeenlinna 2015
 
131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa
131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa
131114 Leena Gröönroos Etelä-Suomen matkailun yhteisiä teemoja rakentamassa
 
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)
 
130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu
130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu
130919 Hämeen Sanomat: Aulangon uuden johtajan, Marko Sylvelinin haastattelu
 
130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla
130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla
130829 Hämeen Sanomat: Vieraat vähenivät vauhdilla
 
110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni
110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni
110716 Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Juhani Hongan kolumni
 
130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...
130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...
130825 Hämeen Sanomat: Hiipuuko matkailun vetovoima? Maakuntajohtaja Timo Rei...
 
130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan
130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan
130719 Hämeen Sanomat: yöpyvät matkailijat eivät päädy Hämeenlinnaan
 
130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina
130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina
130707 Hämeen Sanomat, Antin pakina
 
130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy
130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy
130704 Hämeen Sanomat: varhain alkaneen leirintäkauden huippu lähestyy
 
130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?
130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?
130704 Hämeen Sanomat kysyy aiheellisesti, onko Hämeenlinnassa leirintäaluetta?
 
130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu
130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu
130703 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: MEK:in Jari Ahjoharjun haastattelu
 
130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä
130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä
130609 Hämeen Sanomat ja Hämeen Matkailun analyysiä
 
130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi
130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi
130601 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset: Viitamäen haastattelu ja Karppisen analyysi
 
121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä
121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä
121118 Hämeen Sanomat: Mestarit myllyssä
 
130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki
130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki
130313 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset, Mervi Käki
 
130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014
130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014
130730 Tiedote: Jaguar Land Rover Snow & Ice 2014
 
130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin
130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin
130118 Tiedote: Katisten Kartanon ravintola auki yksittäisasiakkaillekin
 

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

  • 1. HÄMEENLINNAN JA SEUDUN MATKAILULLINEN TAPAHTUMASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2016 - versio 0.98 24.5.2012 Kehittämiskeskus Oy Häme Panu Kekäle
  • 3. 2 (40) - versio 0.93 - Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 20122016 Sisällys Lukijalle ............................................................................................................................................................. 4 0. 1. Tiivistelmä.............................................................................................................................................. 5 Johdanto ................................................................................................................................................ 6 Taustatekijät ja määritelmät ............................................................................................................................ 7 2. Tapahtumat ........................................................................................................................................... 7 2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta ................................................................................... 7 2.2. Tapahtumat voimavarana ..................................................................................................................... 8 2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ....................... 8 2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ....................................................... 8 2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ....................................................................................... 8 2.3. Tapahtumien tilastointi ......................................................................................................................... 9 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................. 10 4. Arvot .................................................................................................................................................... 11 Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely ..................................................................................................... 12 5. 6. 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 7. 8. 8.1. 8.2. 8.3. 8.4. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena ................................................................................... 12 Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 13 Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä ................ 13 Hämeen linnaa ja muita paikkoja ........................................................................................................ 15 Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ............................................................................ 16 Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello .............................................................................................. 18 Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 19 Kilpailija-analyysi ................................................................................................................................. 20 Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................................... 20 Kilpailija-analyysi: Lahti........................................................................................................................ 21 Kilpailija-analyysi: Tampere ................................................................................................................. 23 Kilpailija-analyysi: Turku ...................................................................................................................... 24 Mihin haluamme päästä? Visiomme.............................................................................................................. 26 9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta .......................................................................... 26
  • 4. 3 (40) - versio 0.93 - Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ................................. 28 10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen ................................................................. 28 10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen ....................................... 28 10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen............................................................................................................... 28 10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa ........... 30 10.4. Markkinointi ja viestintä .............................................................................................................. 30 10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen ................................................. 31 10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen........................................... 33 11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys.................................................................................... 35 11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus ........................................................... 35 12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria ................................................................................................. 37 12.1. Kärkituotestrategian laatiminen .................................................................................................. 38 13. Organisoituminen ................................................................................................................................ 39 13.1. Organisaatio................................................................................................................................. 39 13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli .............................. 40 14. Strategiatyön jatko ja seuranta ........................................................................................................... 42 15. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 43 16. Liitteet.................................................................................................................................................. 44 16.1. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) ........................... 44 16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) ....................................................................... 45 16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy .............................................................................. 46 16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot .................................................................... 47
  • 5. 4 (40) - versio 0.93 - Lukijalle Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa: ”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”(1 Tämä strategia pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Missä olemme nyt? • Mihin haluamme päästä? • Miten pääsemme sinne? Rakenteellisesti tämä strategia jakautuu määritelmien ja rajausten jälkeen näiden kolmen kysymyksen mukaan. Nykytilannetta määriteltäessä on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Hämeenlinnassa ja seudulla, tai jos Hämeenlinnassa ja seudulla ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla. Samalla on kuvattu, missä tärkeimmät kilpailijamme ovat. Nykytilanteen hahmottamisen jälkeen on määritetty tulevaisuuden tahtotilamme, visio ja keskeiset tavoitteemme. Tämän jälkeen on määritetty ne toimenpiteet, jotka auttavat vision saavuttamisessa. Tarve matkailulliselle tapahtumastrategiatyölle on kirjattu ”Hämeenlinnan seudun matkailun strateginen toimenpideohjelma 2009-2013” (Creamentors, 2008). Hämeenlinnan seudun ohjelma syntyi samaan aikaan kuin ”Kanta-Hämeen matkailun strateginen jatkoselvitys vaihe III” –raportti (Creamentors, 2008, toimeksiantajana Hämeen Matkailu Oy ja Hämeen Liitto), jossa taas kuvataan tarkemmin painopistealueita. Tuolloin on myös määritetty, että matkailullisilla tapahtumilla käsitetään yleisötapahtumia (eli kokous- ja kongressimatkailu on eriytetty ja käsitelty erikseen) vastaten kansallista suurtapahtumastrategiaa (OPM 2006, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr27.pdf?lang=fi). Tässä strategiassa käsitellään tapahtumia matkailullisesta näkökulmasta siksi, tapahtumat nähdään yhtenä merkittävimpänä syynä matkailuun ja sitä kautta taloudellisesta merkityksestä kohdealueelle, tässä tapauksessa Hämeenlinnan seudulle. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla. Tämä strategia on vaiheessa 0.93 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu kaikki ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan tullut. Asiakirja on käsitelty versiomuodossa 0.9 matkailuelinkeinon keskuudessa. Asiakokonaisuuksia voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka. 1 ) Strategian määrittely, kuten Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ”Uudistuva Hämeenlinna 2015 (KV 14.6.2010)” se on tehty http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Strategia/
  • 6. 5 (40) - versio 0.93 - 0. Tiivistelmä HämeEvent –hankkeessa on ollut tehtävänä laatia Hämeenlinnan seudun matkailullisten tapahtumien strategia. Hankkeessa strategiatyö rajattiin koskemaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialalle. Tieteelliset kongressit ja tapahtumat eivät kuuluneet hankkeen tehtäväksi antoon. Lähtötietojen selvitys paljasti selkeästi kehitystarpeita Hämeenlinnan, seudun ja maakunnan matkailullisen tapahtumaelinkeinon tuki-infrastruktuurissa, aina lähtien ihan perustavaa laatua olevista tilastoista alkaen. Toisaalta selvitysten kautta aukesi moni muukin aukko Hämeenlinnan matkailussa, mm. tapahtumien erikoinen ja poikkeuksellinen keskittyminen tiettyihin ajankohtiin, seitsemän kuukauden tyhjyys matkailullisten tapahtumien suhteen sekä kaupungin, seutukunnan ja maakunnan majoitusliikkeiden muuta maata alhaisemmat käyttöasteet. Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin valtavasti potentiaalia, joka oikein hyödynnettynä voi säteillä positiivista taloudellista hyötyä matkailuelinkeinolle laajemminkin maakunnassa. Merkittävin potentiaali on tähän hetkeen sidottua ja toisaalta sijaintiin; molemmat vaativat kuitenkin julkishallinnon sitoutumista ja panostusta, sillä yksityisin varoin tai myyntiin pohjautuen näitä resursseja ei saada käyttöön, vaan alkupanostuksen turvaamiseen tarvitaan julkisia pääomia. Strategian sisällä on kaksi linjaa, jotka voidaan määrittää kuvauksella ”Kantolalla tai ilman”. Kantolan Tapahtumapuiston toteutuminen avaa Hämeenlinnalle, seudulle ja laajemmin koko maakunnalle täysin uudet mahdollisuudet. Käytännössä puhutaan 100 000 - 200 000 uuden matkailijan potentiaalista. ”Ilman Kantolaa” vaihtoehto tulee kuitenkin toteuttaa, sillä jotta Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden käyttöastetta saadaan nostettua valtakunnalliselle keskiarvotasolle, ei keskittyminen pelkkiin kesätapahtumiin riitä, vaan tapahtumia tarvitaan kaikille kuukausille (syksy, talvi, kevät). Tällöin luontaisina painopistealueina ovat sisätiloissa tapahtuvat liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumat. Toisaalta alueella on myös muissa matkailullisissa strategioissa tunnistetut vahvat teemat, kuten ratsastus, golf ja moottoriurheilu.
  • 7. 6 (40) - versio 0.93 - 1. Johdanto Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) matkailullista tapahtumastrategiaa on työstetty reilun vuoden ajan osana HämeEvent –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin Ypäjää – niiltä osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat Hämeenlinnaan ja seutuun. Matkailullinen tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent’in liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet ja palvelut sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan matkailutoiminnot olivat murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa etsinnässä. Vaikka strategiassa on pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa ole unohdettu. Matkailullinen tapahtumastrategia on samalla Häme Event –palvelukonseptin perusta. HämeEvent –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelututkimus, jonka tarkoitus oli selvittää Hämeenlinnan ja seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 ensisijaisesti Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin KantaHämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaari, johon osallistui 40 maakunnallista toimijaa; tässä vaiheessa tavoitteena oli vielä luoda maakunnallinen strategia, josta tavoitteesta myöhemmin luovuttiin valitsevien faktojen paineessa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita ja mallia HämeEvent –organisaatiolle. Osana HämeEvent –hanketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, matkailullisen tapahtumastrategiaseminaarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla laadittiin HämeEvent –organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT . HämeEvent –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy, Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone Oy Tampereelta. Hämeenlinnassa 24.5.2012 Panu Kekäle projektipäällikkö HämeEvent –hanke, Kehittämiskeskus Oy Häme Lasse Paananen toimitusjohtaja Ideone Oy
  • 8. 7 (40) - versio 0.93 - Taustatekijät ja määritelmät 2. Tapahtumat 2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti. Tällöin tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista vaikuttavuutta (paikallinen – alueellinen – kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on painotettu muita, kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia. Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta: tapahtuma on syy ihmisten lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista Hämeenlinnan seudulla ja tapahtumien kasvaessa muuallakin Kanta-Hämeen alueella Hämeenlinnan seudun majoituskohteiden täyttyessä. Tällä ei haluta väheksyä paikallisia tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista, sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista vaikutusta, joka hyödyntää matkailua. Lisäksi ne luovat yleistä matkailullista imagoa ja toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta tuleville ihmisille matkailullisena syynä. Tapahtumat ovat merkittävä osa matkailun ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa paikkakunnalle. Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen vaikuttavuuteen: tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla matkailullisesti vähemmän vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa puolet osallistujista tulee muualta ja majoittuu paikkakunnalla.
  • 9. 8 (40) - versio 0.93 - 2.2. Tapahtumat voimavarana Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisilla mittareilla jo siitäkin syystä, että mittaaminen on siten kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä kehitys, sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat aluetalouteen pidemmällä aikavälillä imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta. 2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian ymmärtämistä ja huomioimista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy paikallisen ja muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata joko rikastuttavia elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa huomioida mahdollisimman hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa tapahtuma-alueita. 2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan kunnat ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa Kanta-Hämeen kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman väestönkin keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se tekijä, josta paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan Oopperajuhlat jne. Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”EteläSuomen vetovoimaisin asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki tunnistettaisiin myös tapahtumiensa kautta. 2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori 2009-2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta mitataan useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta tapahtumamatkailu – tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun aseman muiden elinkeinojen joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm. julkisten investointien päätöksenteon tueksi. Ohessa on yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010: • 24 festivaalia • Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20% • Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten 240 euroa • Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa Pirkanmaan ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)
  • 10. 9 (40) - versio 0.93 - Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaarirock Joensuuhun 4 miljoonaa euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman toteutettua tutkimusta. Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset esim. kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per katsoja 120 – 140 euroa). 2.3. Tapahtumien tilastointi Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko maakunnan kattavaa tilastointia ei ole. Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl. Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.
  • 11. 10 (40) - versio 0.93 - 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015, jossa on määritelty seuraavasti: ”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla hankitaan, tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti KantaHämeen matkailun strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen mukaisesti.” Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että matkailullisessa tapahtumastrategiatyössä on painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta golfia ja ratsastusta. Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi); myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu. Myöskään Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin strategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010], Palvelu- ja hankintastrategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010]), pois lukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.
  • 12. 11 (40) - versio 0.93 - 4. Arvot Matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu arvoihin, jotka ovat osittain yhteiset Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Toisaalta arvomaailmassa on pyritty huomioimaan vallalla olevat yhteiskunnalliset ja matkailulliset trendit, jotka ovat paikallisesti luontevia. • Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys − − • kaikkia tapahtumatoimijoita kohdellaan yhdenvertaisina matkailullisten tapahtumien järjestäjiä ohjataan yhteistoimintaan ja verkottumiseen muun matkailuelinkeinon kanssa Luovuus ja rohkeus − • etsimme rohkeasti uusia keinoja tapahtumatoiminnan aktivointiin, kuten uusien tapahtumien saamiseen Kestävä kehitys osana kokonaislaatua: − tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja kulttuuristen seikkojen huomioinnin (mm. paikallisen väestön huomioimisen) sekä ekologisuuden sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus − − • kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia tapahtumia kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua, kuten myös palveluhenkisyys Saavutettavuus: − saavutettavuudella ymmärretään tässä ensisijaisesti esteettömyyttä − kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tukeutumista Hämeenlinnan vammaisneuvoston konsultaatioon mm. tapahtumien saavutettavuuden suunnittelussa.
  • 13. 12 (40) - versio 0.93 - Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely 5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena Tämä strategia ei ota kantaa matkailuun yleisesti. Tapahtumamatkailu nähdään kuitenkin mahdollisuutena koko matkailuelinkeinolle Hämeenlinnan seudulla. Matkailuna käsitetään kaikki ihmisten liikkuminen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten • majoituspalvelut, • henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), • ravitsemispalvelut, • matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, • kulttuuripalvelut, • urheilu- ja virkistyspalvelut, • liikennevälineiden vuokraus ja • sekalaiset palvelut sikäli, kun niihin yhdistyy tuo aiemmin määritetty ehto liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla. Niiden liikevaihto ei kuitenkaan synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla. Merkittävin rooli matkailulla on majoituspalveluissa. Hämeenlinnan, seudun ja Kanta-Hämeen majoitustilastot osoittavat maakunnan majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen keskiarvon (vuonna 2011 majoitusliikkeiden käyttöaste valtakunnallisesti 49,69%, Kanta-Hämeessä 40,51%, Hämeenlinnan seudulla 39,51% ja Hämeenlinnassa 43,54%).
  • 14. 13 (40) - versio 0.93 - 6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti, Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden: • Sijainti • Tapahtumapaikat • Resurssit ja sitoutuminen Kanta-Hämettä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla. 6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle 2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla, Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.
  • 15. 14 (40) - versio 0.93 - Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan liittyvä, ei etäisyyteen perustuva. Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeenlinnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä 435 huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584 vuodepaikkaa (Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä). Toisille tapahtumille tämä kapasiteetti on riittävä, toisille se on taas sitten liian pieni. Sijainnin vahvuudet • • Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille • Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa • Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen saavutettavan tapahtumakaupunkina • Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä • Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat tapahtuma-alueen kehittämisen • + Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä liikennevälineillä Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet Sijainnin heikkoudet • - Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa? • ”Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?” • Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä • Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä pääkaupunkiseutuun • Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta – riittämätön
  • 16. 15 (40) - versio 0.93 - 6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään – merkittävimmät paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä maaseutukohteet. Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, Ahvenisto, Evo, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki ja Tiilaakson alle brändätyt golfkentät. Näistä etenkin liikunnan ympärille rakentuvat tapahtumat tarjoavat hyvän kehittymispotentiaalin Myös Parolannummi ja siellä toimiva varuskunta alueineen tulee nähdä tulevaisuuden potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle. Suuria kaupunkiulkoilmatapahtumia Hämeenlinnassa järjestetään lähinnä Linnanpuistossa ja Etelärannan alueella. Haasteen muodostaa se, että Linnanpuistolla on hyvin rajallinen yleisökapasiteetti (rakennettu suon päälle) ja Etelärantaa ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi. Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja tässä suhteessa Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden. Koko alueen tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjen läheisyys ja tämän luomat mahdollisuudet. Tapahtumapaikkojen vahvuudet • • Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön • Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien järjestämisen ja osin myös kansainväliset suurtapahtumat/arvokilpailut • Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien järjestämisen • + Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja keskikokoisille kongresseille Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa Tapahtumapaikkojen heikkoudet • Hämeenlinna ei ole saavuttanut vakiintunutta asemaa kokous- ja kongressikaupunkina – kuten Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat tehneet • Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema (Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen) • Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla
  • 17. 16 (40) - versio 0.93 - • - Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja • Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti • osa urheilupaikoista auttamattomasti vanhentuneita 6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista. Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin. Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja seutukuntineen. Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet • • Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi • Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille • Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa • Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa • + Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista Hämeenlinnassa Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet • - Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien hankinnassa • Helsingissä tapahtumayksikkö on aloittanut 2008, Tampereella tapahtumatoimisto 2011. Molemmat on resursoitu vahvasti ja ilman tulorahoitusvelvoitetta. • Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut • Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja
  • 18. 17 (40) - versio 0.93 - Turun henkilö- ja raharesurssit • Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän korkealle • Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa (kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus) Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz, Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin seuraavaa: • mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas talkoohenki → tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi → tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen • mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011 Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta. • ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski • konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat (kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat. Johtopäätöksenä tästä voidaan vetää, mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden synnyttämiseen löytyä myös riittäviä julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys, kuuluvatko tällaiset tapahtumat julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi maakunnallinen tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)
  • 19. 18 (40) - versio 0.93 - 6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello: Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011 (49) Tuomaan markkinat (48)Wetterhoffin Korttelijoulu Tapahtuman nimen edessä suluissa viikko, jolloin tapahtuma järjestetään. Tekstin väri: Uusi tapahtuma Alueellinen tapahtuma Kertaluontoinen tapahtuma (41) Hämeenlinnan Taikaviikko – UUSI! (39) Radalle.COM Finals (37) Kalamarkkinat (14) Kalamarkkinat (34-36) Art Häme – UUSI! (31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI! (26) AmyRock (32) Elomessut Radalle.COM (32) Radalle.COM –Suolenkki LinnaJazz (33) Hämeen Keskiaikamarkkinat (33) Historic Grand Race Salibandy-tapahtuma UUSI! WanajaFestival (34) Kirjan aika –festivaali (30) Hippalot (34) Aulanko CUp 10.1.2012 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Rakenna – Sisusta – Asu –messut Vanajalinna Ralli Radalle.COM Cumulus-turnaus Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali Nice Run Hml 1 Nykyisen vuosikellon perusteella voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta ei ole kovin vahvaa ja on keskittynyt merkittävästi loppukesään ja vaatii monipuolistamista. Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli Hämeenlinnassa on heikko, vaikka kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät eivät näe itseään matkailutoimijoina ja toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa kiinni mm. joulun välipäivinä, joka kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun sesonkiajankohta.
  • 20. 19 (40) - versio 0.93 - 7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT VAHVUUDET • • • • • • • • sijainti ja hyvät kulkuyhteydet alueen historia ja keskiaikateema kaunis luonto ja vesistöt sopivankokoinen logistisesti ja toiminnallisesti vahvat brändit: Hämeen linna, Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff ja Vanajanlinna halu kehittyä ja tukea tapahtumakenttää tapahtumapaikat lähellä keskustaa maakunnallinen liikuntaosaaminen kärkituotteina: golf, hevosmatkailu ja jalkapallo HEIKKOUDET ei omaa lentokenttää alueen julkinen liikenne hotellikapasiteetin riittämättömyys isoille tapahtumille edullisemman majoituksen puuttuminen rohkeuden puute uusille avauksille ja yhteistyölle ammattimaisen tuottamisosaamisen puute tapahtumat painottuvat voimakkaasti kesään ja talvikuukaudet ovat hiljaista aikaa profiilitapahtuman puute: Hämeenlinnaa ei tunneta tapahtumakaupunkina - eikä tapahtumia yhdistetä Hämeenlinnaan hallintokaupungin imago • • • • • • • • • MAHDOLLISUUDET • • • • • • • • • • • • potentiaalia kehittyä vetovoiman lisääminen maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja tonttipolitiikalla uudet tapahtuma-alueet: Kantola, Laivaranta ja Sarionranta keskustan elinvoiman tukeminen uusi monitoimihalli majoitusmuotojen monipuolistuminen yhteinen teema vesimatkailu keskiaikateeman hyödyntäminen laajemmin iso tapahtuma lähimatkailun kasvaminen Hämeen linnan monipuolisempi hyödyntäminen UHAT • • • • • • ”läpiajo” kaupunki yhteistyön pysähtyminen yhteismarkkinoinnin hiipuminen Helsingin ja Tampereen vetovoima velkaantuminen, lama väestöpohjan eläköityminen ja palvelujen keskittyminen senioreille
  • 21. 20 (40) - versio 0.93 - 8. Kilpailija-analyysi Hämeenlinnan seudun ympärillä reilun sadan kilometrin säteellä on useita väkiluvultaan yli 100 000 asukkaan kaupunkeja. Näistä neljä valittiin kilpailija-analyysitarkasteluun: Helsinki, Lahti, Tampere ja Turku. Tässä kappaleessa esitellään kunkin kaupungin nykyhetken tilanne tapahtumatoimiston tai sen luonteisen toiminnan osalta. Kaupunkien mallit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan erilaisista ratkaisuista ja painotuksista. 8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki Helsingin kaupungilla tapahtumat nousivat keskiöön vuonna 2007 kaupungin elinkeinostrategiassa sekä Helsingissä järjestettävän Euroviisu-kilpailun myötä. Elinkeinostrategia linjasi tapahtumat vetovoimaisen kaupunkiympäristön kulmakiveksi ja Euroviisut merkittävänä suurtapahtumana nosti muun muassa esiin teeman, miten tapahtumilla voidaan muokata kaupunkikuvaa, kehittää kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailua. Nykyisessä kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012 tapahtumat nostetaan laajasti esiin. Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö perustettiin vuonna 2008 elinkeinopalvelujen alle, jonne on sijoitettu myös elinkeinokehitysyksikkö, matkailu- ja kongressitoimisto sekä YritysHelsinki yksikkö. Tapahtumatoimiston suuntalinjojen ja kaupungin virastojen sekä liikelaitosten poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi kaupunginjohtaja perusti tapahtumatyöryhmän. Työryhmä koostuu talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen, liikuntaviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston, ympäristökeskuksen sekä kulttuuriasiankeskuksen päättäjistä. Tapahtumatyöryhmällä ei ole päätäntävaltaa vaan työryhmä toimii tapahtumayksikön työkaluna. Tapahtumayksikön budjetti on 3,2 miljoonaa euroa ja yksikössä työskentelee yhteensä 10 henkilöä. Palvelu on tapahtumajärjestäjille maksutonta ja suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan on käytössä henkilöresursseja sekä paikallistuntemusta. Rahallista tukea annetaan vain yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin ja näissäkin kohdennetusti esimerkiksi siisteyteen ja turvallisuuteen. Suoraa rahallista tukea tapahtumille myönnetään kulttuurikeskuksesta ja liikuntavirastosta normaalin avustuskäytännön mukaisesti. Myös Helsingin kaupunginhallitus tekee päätöksiä kertaluonteisten suurtapahtumien hakemisesta. Helsinki on ollut tähän saakka merkittävin massaulkoilmakonserttien (yli 25 000 katsojaa) järjestämispaikka, jonka vaihtoehtoina ovat olleet lähinnä Tampereen Ratina ja Porin Kirjurinluoto. Helsingin asema on kuitenkin muuttumassa johtuen pääkaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta, minkä vuoksi monet tapahtumapaikat (mm. Jätkäsaari ja Kalasatama) ovat poistuneet käytöstä. Tapahtumayksikölle on määritelty seuraavat tehtävät: • Kaupungin omien tapahtumien järjestäminen kotimaassa ja ulkomailla • Tapahtumajärjestäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen • Kumppanuuden tiivistäminen kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien välillä: − Kaupungin ulkoalueilla yksi yhteinen varausjärjestelmä − Tapahtumaluvat löytyvät keskitetysti verkosta
  • 22. 21 (40) - versio 0.93 - • Kansainvälisten suurtapahtumien hakeminen Helsinkiin − − • Kartoittaa haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä Laatia malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012) Luoda järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle Esimerkki Helsingin kaupunginhallituksen tapahtumahakupäätöksestä: Kaupunginhallitus päätti hakea MTV Europe Music Awards -tapahtumaa vuodelle 2012 tai 2013. Tapahtuman tuotantobudjetti on keskimäärin 10–15 miljoonaa euroa, josta noin puolet käytetään paikallisten palveluiden ostoon. MTV edellyttää isäntäkaupungilta järjestelyihin osoitettavaa rahallista panostusta, joka aiempien tapahtumien perusteella on Helsingin hakemuksessa määritetty 1,5 miljoonaksi euroksi. Ministeriöistä OKM ja TEM ovat valmiita tukemaan EMA:n järjestämistä 750 000 eurolla. Helsingin kaupungin panostuksen arvoksi tulee samoin 750 000 euroa. Mikäli Helsinki saa EMA:n, kaupunki ei myönnä järjestelyihin suoraa rahallista avustusta, vaan järjestää tapahtumalle palveluita ja markkinointitoimenpiteitä edellä mainitun panostuksen arvoisesti. Palveluita ovat mm. paikallinen koordinointi, paikallinen markkinointi ja näkyvyys, vastaanotto, tilaisuuden jatkojuhlat, turvallisuuspalvelut sekä kuljetuspalvelut. 8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti Lahden kaupunkistrategiassa 2025 (päivitetty 2011) tapahtumat nostetaan esille: ”Kehitetään alueen vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa.” Tapahtumien osalta strategia painottaa isoja, kansainvälistä huomiota saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen strategisten kärkien (ympäristö, muotoilu ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta) ympärille. Myös Päijät-Hämeen liiton maakuntaohjelmassa tapahtumamatkailua käsitellään mahdollisuutena. Lahdessa työ tapahtumayksikön perustamiseksi on muotoutumisvaiheessa. Tapahtumatoiminnan edistämiseksi Lahdessa on aloitettu tapahtumayksikön käynnistämishanke, joka toteutetaan aikavälillä 1.1.2011–31.12.2013. Hankkeen rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesin rahoittama IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi. Tapahtumayksikön kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 375 000 €. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: EAKR + valtio 70 %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %. Tapahtumayksikkö -hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen tapahtumatoimisto, joka tarjoaa tapahtumajärjestäjille kehitysapua ja palvelua sekä kaupungin/alueen päättäjille uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvää koordinointija arviointiapua. Tavoitteena on synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys (Design for all -näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden työtä sekä ottaa palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.
  • 23. 22 (40) - versio 0.93 - Tapahtumatoimiston tehtävät: • Palvelumallien kehittäminen ja konseptointi: − ”Yhden luukun” palvelumallin luominen − IDEAL –palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen − Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon − Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen − Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen − Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen Tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta Pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle sopivasta kaupungin tuesta Malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset − − Yhteiskuntavastuumallin luominen − Uudet tapahtumakonseptit − Promootioapumallinnus − Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus − Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen − • Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen Yhteistyön kehittäminen ja koordinointi: − − Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarking-matkat − • Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen tapahtumia Sähköiset palvelut: − Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live) − Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle − Tapahtumatilojen varausjärjestelmä ja yhteinen hinnoittelumalli
  • 24. 23 (40) - versio 0.93 - Esimerkki tapahtumapalvelukonsepti hankkeesta: IDEAL 2017 IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen IDEAL –palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu, puuosaaminen ja kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Tavoitteena on houkutella alueelle uusia tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita. Hanke on Lahden kaupungin Sivistystoimen alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön muodostama yhteishanke, jonka päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi. Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston tehokkaampi hyödyntäminen osana tapahtumajärjestämistä. IDEAL –hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 897 500 €. 8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampere -ohjelmassa, aloitettiin laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen vuonna 2006. Seuraavana vuonna 2007 Tampereen kaupungilla aloitti sisäinen suurtapahtumatyöryhmä, joka koordinoi suurtapahtumien hankintaa. Pirkanmaan liiton aloitteesta alueelle luotiin matkailun, tapahtumien ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna 2009. Vuonna 2011 perustettiin tapahtumatoimisto tukemaan kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan keskittyviä yhtiöitä. Tapahtumien hankinta ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin että maakunnan strategioista ja että mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden etenemisen seurannasta. Tavoitteena on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen tapahtumien houkuttelu. Tapahtumatoimiston budjetti on 200 000 euroa ja toimistossa työskentelee kaksi henkilöä: projektijohtaja ja vastaava tuottaja.
  • 25. 24 (40) - versio 0.93 - Tapahtumatoimistolle on määritelty seuraavat tehtävät: • Tapahtumien hankinta: Tapahtumatoimisto tukee Tampereella järjestettävien tapahtumien toteutusta, koordinoi kaupungin sisäistä toimintaa ja osallistuu kansallisten ja kansainvälisten arvokilpailujen ja tapahtumien hakuprosesseihin. Painopiste on kulttuurin ja liikunnan suurtapahtumissa. • Tampereen omien tapahtumien koordinointi • Tapahtumajärjestäjän tukeminen: Toimisto toimii myös tietopankkina erilaisten tapahtumien järjestäjille ja opastaa tapahtumajärjestäjiä muun muassa lupa-asioissa. • Vuosikalenteri • Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan myötä Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan käytössä henkilöresurssien lisäksi rahaa, vuosittain 100 000500 000 euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä avustusta voidaan myöntää 20 000-60 000€ per tapahtuma. Erikseen ovat suurtapahtumat, kuten olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity World Forum (yli 500 000 €), Metropolis yli 500 000 €), joille myönnettävä tuki on korkeampi. Kaupunginhallituksen tuen lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja kulttuuritoimella sekä tilaajalla kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset. Esimerkki yhteistyöstä: Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja pirkanmaalaisten kuntien tuella käynnistettiin Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 pirkanmaalaisen festivaalin yhteenliittymä. Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo on noin 500 000. Näillä toteutettiin mm.: • Festivaalien kävijäkyselyt • Festivaalien ympäristösuunnitelmat • Festivaalien yhteinen markkinointi • Resurssi- ja kalustopankki • Festivaalien muu yhteinen kehittäminen 8.4. Kilpailija-analyysi: Turku Turussa tapahtumat ovat osana kaupungin vuonna 2009–2012 strategista toimeenpano-ohjelmaa. Turku-sopimuksen kuuluu ”Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013”, jonka yhtenä painopisteenä matkailu ja kulttuuripääkaupunki. Näissä kohdissa tapahtumamatkailu sekä elämystuotannon osaaminen on nostettu esiin. Myös tapahtumien lupaprosessien kriittiset palvelupolut nostetaan tavoitteena esiin. Turussa ei ole perustettu tapahtumiin keskittyvää tapahtumatoimistoa. Kaupungin roolia tapahtumakoordinoinnissa ollaan kuitenkin parhaillaan suunnittelemassa. Tällä hetkellä
  • 26. 25 (40) - versio 0.93 - tapahtumajärjestäjiä avustavia tahoja ovat kaupungin keskushallinnon Strategia ja viestintä yksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto Turku Touring. Turun kaupungin keskushallinnon strategia ja viestintä -yksikön kansainväliset asiat osastolla on kolme henkilö, jotka vastaavat kaupungin tapahtumapalveluista. Tapahtumapalvelut tuottavat kaupungissa järjestettäviä suurtapahtumia sekä erityyppisiä vuosittain toistuvia tilaisuuksia. Tapahtumapalvelut myös neuvovat tapahtumajärjestäjiä kaupungin lupa-asioissa, yhteistyö- ja muissa toimintaperiaatteissa. Strategia ja viestintä -yksikön tehtävät tapahtumakentällä: • Järjestää kaupungin omia vuosittain toistuvia tapahtumia ja tukea ulkopuolelta tulevia tapahtumia. Budjetti tapahtumien järjestämisen on noin 500 000 € • Tapahtumien konsultointi ja koordinointiapu • Yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien välillä: yhteistyötä on alettu tehdä suurtapahtumien saralla ja taustalla on positiivisia kokemuksia mm. kulttuuripääkaupunki vuoden osalta. Turku Touring Oy on maakunnan kattava alueellinen matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, joka perustettiin vuonna 1998. Henkilökuntaa yhtiössä yhteensä 26, joista vaihtelevasti 3-5 henkilöä toimivat tapahtumien parissa. Yhtiön toiminta rahoitetaan 60 % kaupungin budjetista ja loput omalla liiketoiminnalla. Turku Touringin tehtävät tapahtumakentällä (tarjoavat pääosin palvelujaan kongressitoimijoille, mutta myös tapahtumille) • keskitetty majoitusvaraus • oheisohjelmapalvelut • myynti • verkkokauppa: Turku card ja matkapaketit • tapahtumakalenteri • asiakaspalvelu • kierrätys mahdollisissa tapahtumapaikoissa Turku Touring Oy:n kongressipalvelut ovat tietyin kriteerein maksuttomia järjestäjälle, mutta tarjoavat myös maksullista palvelua. Organisaatio on mukana Turun suurtapahtumien hakuprosessissa ja tekevät tässä yhteistyötä kaupungin keskushallinnon kanssa. Varsinaista suunnitelmaa suurtapahtumien houkutteluun ei ole. Turku Touring Oy on panostanut huomattavasti nettisivuihin sekä sosiaaliseen mediaan ja verkkokaupan myynti on kasvanut tasaisesti.
  • 27. 26 (40) - versio 0.93 - Mihin haluamme päästä? Visiomme 9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta Visio käsitetään tässä strategiassa tavoitteeksi, johon tähdätään. Tämän matkailullisen tapahtumastrategian visio on, että vuonna 2016 ”Hämeenlinnan seutu on yksi Etelä-Suomen johtavista kansallisten tapahtumien järjestämisalueista, jossa on tapahtumia vuoden ympäri ja jonka tapahtumia leimaavat jatkuvuus, kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.” Hämeenlinnan seudulla sisältää tässä Hämeenlinnan kaupungin, Hattula ja Janakkalan kunnat. EteläSuomella käsitetään puolestaan Hämeenlinnasta noin 120 säteellä oleva alue, jota asuttaa 2,7 miljoonaa ihmistä. Kansallisilla tapahtumilla käsitetään tapahtumia, joiden vaikutusalue on koko Suomi, kuten SMkilpailuja. Kuvaavaa on, että nämä tapahtumat herättävät mielenkiintoa ja niihin tulee osallistujia eripuolilta maata. Kansallisuus ei sulje pois kansainvälisiä osallistujia ja mielenkiintoa, mutta enemmistö osallistujista on suomalaisia. Visiossa puhutaan myös kestävästä kehityksestä, joka käsitellään arvoissa. Tämän arvon merkitys on kasvussa laajemman arvomaailmojen muutoksen kautta, joka heijastuu nykyisin myös matkailuun mm. sitä kautta, että tapahtumajärjestäjät vaativat entistä useammin hiilijalanjäljen mitattavuutta ja muita vastaavia toimenpiteitä kohdealueilta. Kestävässä kehityksessä haluamme myös korostaa liikkumisen minimointia, joka kansallisessa mitattavuudessa puoltaa Hämeenlinnaa. Korkean laadun mittari tulee puolestaan arvojen noudattamisesta, ja mitattavuus taas tulee eri asiakasryhmien asiakastyytyväisyyden kautta. Tähän visioon on voimakkaasti vaikuttaneet mm. seuraavat, aiemmin tässä strategiassa mainitut seikat: • majoitusliikkeiden valtakunnallista alhaisempi käyttöaste: − − • nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman tuloksen, eli massatapahtumissa. lisäksi tähän visioon sisältyy oletus ja ajatus siitä, että Kanta-Hämeen menestys matkailullisten tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että Hämeenlinnan tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muuallekin maakuntaan muuttuva toimintaympäristö massaulkoilmatilaisuuksien kentässä mahdollistaa tämän vision kohtuullisella ponnistelulla − tämän toteutuminen edellyttää isoille, yli 25 000 osallistujan tapahtumapaikan toteutumista (Kantola)
  • 28. 27 (40) - versio 0.93 - • tapahtumien vuosikellon tasaaminen ympärivuotiseksi − Hämeenlinnassa on vähintään yksi matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien avauksien löytämistä. Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.
  • 29. 28 (40) - versio 0.93 - Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi Vision toteuttaminen on haasteellinen. Keskeiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi voidaan jakaa kolmen pääluokkaan: • • • • toiminnan organisoiminen toiminnallisten perusteiden luominen ja suunnitelmallisen toiminnan käynnistäminen kärkiteemoihin keskittyminen tapahtumainfrastruktuurin kehittäminen Toimenpidevalinnat pohjaavat aiemmin tässä strategiassa esitettyihin havaintoihin, jotka taas pohjaavat tehtyihin haastatteluihin sekä 3.11.2011 pidetyn seminaarin strategiatyöpajojen tuloksiin (LIITE). 10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen 10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen Tapahtumamatkailusta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Koska haluamme pohjata päätökset ja toimenpiteet faktoihin, ja haluamme tietää tapahtumamatkailun todellisen tilanteen Hämeenlinnassa ja minkälaiset vaikutukset sillä on myös laajemmin yhteiskunnallisesti katsottuna, tarvitsemme asiasta tutkittua tietoa. Tästä syystä alueella tulee aloittaa säännöllinen tiedon kerääminen, jotta jatkossa on mahdollista kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa Suomen matkailukentässä oikein ja avoimesti, hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • alueella toteutetaan jatkossa säännöllisesti tapahtumien kävijätutkimuksia, joilla pyritään saamaan selville tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset vaikutukset Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) 2012-2014 • matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan kerätä järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa internetissä sekä tilastoista pidetään säännölliset tiedotustilaisuudet. Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu per heti 10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan erilaisilla resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla. Nämä linjaukset olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että kuntatasolla oleellisiin strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian hyväksymisen yhteydessä:
  • 30. 29 (40) - versio 0.93 - • perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa aiotaan tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein • kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia • kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä strategiassa määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle ja luvan varaisille toiminnoille). Tukemista linjattaessa tulee huomioida seuraavat seikat ja niiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat: • halutaanko tukea paikallista tapahtumatoimintaa ja sen kehittymistä? • mitenkä suhtaudutaan siihen, että joku tapahtumatoimija haluaa tuoda tapahtuman Hämeenlinnaan? • kuinka suhtaudutaan kiertäviin tapahtumiin Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille nykyisten rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi Kuopiossa. Toimenpide-ehdotukset, ”Tapahtumien tukeminen” ja ”Rahoitus ja tuet”: Vastuutaho: Aikataulu: • määritellään kaupungin periaatteet tapahtumien tukemiselle linjalla ”vanhojen tapahtumien elikelpoistaminen ja toimintaedellytysten ylläpitäminen” vs. ”uusien tapahtumien synnyttäminen ja kaupunkiin hankkiminen” Hämeenlinnan kaupunki Kehittämiskeskus Oy Hämeen esityksestä 2012 • tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi näiden koulutusta luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä keskenään, muiden matkailualan yritysten kanssa että kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • luodaan talkoopankki luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto • luodaan tapahtumille hankintapooli luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto
  • 31. 30 (40) - versio 0.93 - • tapahtumatuottajan oppaan aktiivinen ylläpito luotava tapahtumayksikkö 2012, jatkuva toiminto Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi 2013 ”Rahoitus ja tuet”: • ”Rahoitus ja tuet”: alueen kuntien, kehitysyhtiöiden (ja maakuntaliiton) tulee luoda pelisäännöt siitä, minkälaisia tapahtumia tuetaan ja näiden tulee pohjautua tähän strategiaan − rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kevyt ja selkeä • selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen hallinnointi Kehittämiskeskus Oy Häme 2013 • Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien matkailullisesta vaikutuksesta arvion luotavalta HämeEvent-yksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan tukea matkailullisen vaikuttavuuden perusteella. Hämeenlinnan kaupunki 2012 10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa Kuten aiemmin on todettu (esim. kohta 3 ”Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin”), on matkailu ja tapahtumamatkailu jääneet merkitystään vähäisemmälle huomiolle. Jotta matkailun ja tapahtumien rooli yhtenä varteenotettavana elinkeinona täsmentyy, tulee tämä huomioida strategiatasolta lähtien erilaisiin toimenpide-ohjelmiin saakka. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: Matkailullinen tapahtumastrategia esitellään kunnallisille, alueellisille ja maakunnallisille päättäjille. Kehittämiskeskus Oy Häme 06/2012 10.4. Markkinointi ja viestintä Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa kuin tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Merkittävin ero tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla paikan lisäksi tulee muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat merkittävämpi matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa. Koska matkailullisiakin tapahtumia on monen tasoisia ja kokoisia, ja toisaalta käytettävät resurssit ovat rajallisia, tulee kärkituotteet ja nousevat mahdollisuudet tunnistaa ja keskittää toimenpiteet niihin. Tapahtumat ovat myös merkittävä imagotekijä: Pori tunnistetaan Jazzeistaan, Savonlinna Oopperajuhlistaan ja Kuopio Tanssii ja Soi. Tästä syystä tapahtumien markkinoinnissa on jatkossa
  • 32. 31 (40) - versio 0.93 - nähtävä myös se elementti, että ne ovat kaupungin imagon rakentajia: näin tapahtumamatkailu tukee koko Hämeenlinnan kaupungin strategiaa. Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee huomioida myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän tai ei lainkaan. Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin markkinointimaksuihin tai kynnysrahoihin. Toimenpide-ehdotukset, ” Markkinointi ja viestintä”: Vastuutaho: Aikataulu: • Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme markkinoinnin markkinointistrategiassa huomioidaan tapahtumien erikoisluonteet Häme markkinointi / Hämeen Matkailu Oy per heti • Kehitetään tapahtumien yhteismarkkinointia kärkituotestrategian pohjalta Häme markkinointi / Hämeen Matkailu Oy per heti • tapahtumat ja tapahtumilla markkinointi tulee nähdä kaupungin strategian ja imagon tukijana ja siihen tulee osoittaa riittävät resurssit Hämeenlinnan kaupunki osoittaa resurssit, Hämeen Matkailu toteuttaa 2013 budjetista alkaen jatkuvana strategisena toimenpiteenä 10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti vapaaajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa viime vuosina. Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin käyttämistä, sillä matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan. Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen ja hinnoittelun osalta. Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa hankittaessa pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa korostuu myös se, että tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin majoitusliikkeillä on asiakastarvetta, jotteivät tapahtumat kasaannu toistensa kanssa päällekkäin tai sellaisiin ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste. Tämä edellyttää tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta majoitusliikkeiden sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan tiiviillä ja avoimella vuoropuhelulla. Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja tapahtumien tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija voisi auttaa tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä panostaa jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu enemmän yöpymisiä.
  • 33. 32 (40) - versio 0.93 - Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä ja samalla markkinointia. Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä enemmän tapahtumaa tuotetaan vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua verkottumisessa ja sponsorihankinnassa. Toisaalta myynniksi tulee nähdä se, että haetaan alueelle uusia tapahtumatuottajia. Toiminnan lähtökohtana tulee olla periaate ”Löydä tuottaja – älä tuota itse”, sillä kaupallista tapahtumatuotantoa ei voi nähdä julkisin varoin toimivan yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi, jos vastaavan palvelun voi toteuttaa yksityisesti toimiva toimija. Jo olemassa olevista tapahtumista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkein periaate. Tähän keskitytään tarkemmin myöhemmin kohdassa ”Tuotekehitys”. Tapahtumayksikön tulee myös aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa. Tässä on käytettävissä kolme eri periaatetta: 1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita tuomaan tapahtumansa Hämeenlinnaan 2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Hämeenlinnassa infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta 3. resursoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle yrittäjälle, kuten Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai tuetaan uutta tapahtumaa vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka laskee toiminnan käynnistyttyä, kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin kysyä, voitaisiinko Elomessut Hämeenlinnassa yksityistää. 4. uusia tapahtumia pyritään synnyttämään ja hankkimaan nimenomaan tapahtumien vuosikello huomioiden, jotta tapahtumat eivät kasautuisi liikaa samoille ajankohdille, vaan niitä olisi tasaisesti pitkin vuotta. Toimenpide-ehdotukset, ”Myyntityön kehittäminen”: Vastuutaho: Aikataulu: • kehitetään ristiinmyyntiä (osana myyntistrategia ja sen pelisääntöjä) Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2012-2016, jatkuva prosessi • liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2012-2013, jatkuva prosessi • kehitetään hinnoittelujärjestelmää yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy 2013-2014,
  • 34. 33 (40) - versio 0.93 - majoitusliikkeiden kanssa • Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa jatkuva prosessi uusien tapahtumatuottajien löytäminen alueelle Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) jatkuva prosessi 10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen Tapahtumat voidaan luokitella Hämeenlinnan ollessa kyseessä kolmeen luokkaan kokonsa mukaan: • Alle 300 osallistujaa − − • useita eri toteutuspaikkavaihtoehtoja, ei vaadi koko kaupungin majoituskapasiteettia 300-1500 osallistujaa − − • vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle, tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista Yli 1500 osallistujaa − vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle, − tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista ja tapahtuman majoitusjärjestelyiden osalta joudutaan tekemään erikoisjärjestelyitä sekä hyödyntämään maakunnan muuta majoituskapasiteettia Suurtapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan. Myös niiden imagohyöty on tapahtuman onnistuessa poikkeuksellisen suuri. Suuratapahtumien kohdalla haasteena on järjestämispaikka (tila), joka varsinaisesti puuttuu, mutta jolle on kysyntää. Tarvitaan erillinen tapahtumayksikkö tekemään töitä näiden saamiseksi. Tällainen tapahtuma, esim. 25 000 hengen konsertti, täyttäisi kaikkien kaupungin majoituspaikkojen lisäksi myös maakunnan majoituspaikkoja. Lisäksi tällaista vierasmäärää varten jouduttaisiin rakentamaan tilapäismajoitusjärjestelyjä (koulumajoitus, tilapäisleirinnät, kotivuokraus) sekä järjestämään muita erityistoimenpiteitä (liikennöinti jne). Tällaisten tapahtumien yhteydessä myös päiväkävijöiden määrä kasvaa.
  • 35. 34 (40) - versio 0.93 - Toimenpide-ehdotukset: • Hämeenlinnan seudulla tullaan jatkossa panostamaan etenkin keskikokoisten ja suurten tapahtumien hankkimiseen priorisoiden siten, että pysyvät tapahtumat ovat järjestyksessä ensimmäisenä väheksymättä kuitenkaan kiertäviä tai pienempiä tapahtumia. Vastuutaho: Aikataulu: luotava tapahtumayksikkö jatkuva periaate
  • 36. 35 (40) - versio 0.93 - 11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana kokonaismatkailustrategiaa, ts. tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista että tämän painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja golf-tapahtumat kuuluvat maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin syystä, että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan. Toisaalta kärkituotteet ja teemat löytyvät luontaisesti olemassa olevan infrastruktuurin kautta siten, että mitkä tapahtumat ovat kaupungissa mahdollisia. Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti matkailustrategisesti teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat ja liikuntatapahtumat, joille on potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa. 11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän tapahtumayksikön päätehtävistä. Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren pidentäminen) kuin uusien tapahtumien saaminenkin. Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee olla käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman pöydän ääreen. Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, tukea ja koordinointivastuuta kentästä ja sen kehittämisestä. Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään suunniteltaessa erilaisia koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille. Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii tilaajan roolissa järjestettävien koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen tapahtumastrategia, sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia suunniteltaessa. Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea. Tapahtumajärjestäjiä tulee jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille luoda muita kanavia keskustelulle ja vuorovaikutukselle, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin sitoutumista näiden palveluiden vastineena. Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä materiaalien että talkoohenkilöstön osalle. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen tuotekehityksen ja koulutuksen kautta luotava tapahtumayksikkö alkaen 2012, jatkuva prosessi. • tapahtumatuottajien säännölliset tapaamiset luotava alkaen 2012,
  • 37. 36 (40) - versio 0.93 - tapahtumayksikkö • hankintapoolin ja talkoopankin luominen jatkuva prosessi. luotava tapahtumayksikkö valmis 2013
  • 38. 37 (40) - versio 0.93 - 12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria Tapahtumien toteuttaminen vaatii aina siihen tarkoitukseen sopivan tilan, mutta tila ei korvaa toimintaa. Aiemmin on todettu, että alueen luontaiset tapahtumapaikat ovat seuraavat ja niiden kehittämiseen ja niihin toiminnallisuuden kehittäminen on tapahtumamatkailullisesti merkittävää: • sisäliikuntatilat: jäähallit, salibandyhalli, Hämeenkaari jne: erittäin soveltuvia sisäliikuntatapahtumiin ja turnauksiin sekä messuihin ja näyttelyihin etenkin sinä aikana, kun niiden luontainen käyttö ei sido niitä ja toisaalta matkailullisesti vuotuisen kellon tasaamiseen, jossa niillä on jopa päärooli. Ongelmana kuitenkin se, että vastaavia tiloja löytyy lähes kaikista Suomen kaupungeista. Suunniteltu Pullerin liikuntahalli siirtäisi tilojen puolesta Hämeenlinnan uudelle tasolle ja tukisi tapahtumamatkailuakin (mm. haetut naisten salibandyn MM-kisat). • muut urheilutilat ja muut urheilutilat, kuten Pullerin kentästö ja Kauriala: myös tilat mahdollistavat • Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, keskusta-alue toreineen ja satamineen muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka kehittämisessä tulee tapahtumien tuottaminen ja • Ahveniston moottorirata on poikkeuksellinen kohde Suomessa ja sen toiminnan kehittäminen on tärkeää • Evo on tällä hetkellä käytännössä eteläisen Suomen merkittävin luontomatkailutapahtumien alue (mm. partioleirit ja vaelluskilpailut), jonka aktiivista tuotteistamista tapahtumille tulee tutkia entistä enemmän, kuitenkaan unohtamatta luonnon rajallista kantokykyä. • ratsastuskeskukset tukeutuen Ypäjän Hevosopistoon • Eerikkilän Urheiluopisto pystyy hyödyntämään koko maakuntaa • Parolan varuskunta pystyy synnyttämään tapahtumatoimintaa (mm. valatilaisuudet). Toisaalta varusmiehet muodostavat suuren asiakaspotentiaalin Hämeenlinnan ja seudun tapahtumille. • Tiilaakson alle brändätyt golfkentät mahdollistavat kansainväliset, suuremmatkin golfkilpailut ja –leirit. Hämeenlinnan seutua voidaan pitää Suomen golfpääkaupunkina ja golfin ympärillä olevissa tapahtumissa on jopa luontaista kansainvälistä potentiaalia. Lisäksi tulee tutkia ja selvittää seuraavia alueita, joiden mahdollisuuksia tapahtumamatkailulle ei ole vielä täysin tutkittu, että tarjoavatko ne mahdollisuuksia uusiin avauksiin: • Kantola tai muu vastaava paikka massaulkoilmatilaisuuksille • Iittalan lasimäki • koko Hämeenlinnan seudun vesistö mm. kalastus- ja veneilymatkailun näkökulmasta
  • 39. 38 (40) - versio 0.93 - Toimenpide-ehdotukset: • matkailuelinkeinon tulee osoittaa tukensa tapahtumamatkailua tukevien tilojen kehittämiseen ja toisaalta matkailuelinkeinoa tulee kuulla tällaisten tilojen kehittämisessä 12.1. Vastuutaho: Aikataulu: Kehittämiskeskus Oy Häme 2012, jatkuva toiminto Kärkituotestrategian laatiminen Hämeenlinnan seudun kärkituotteet löytyvät yleisen matkailustrategian, tapahtumien vuosikellon ja infrastruktuurin kautta. Koska aitoa, mitattua tietoa eri tapahtumista ja niiden vaikutuksesta ei ole, ei varsinaisia kärkituotteita pystytä tämän hetkisen tiedon pohjalta objektiivisesti valitsemaan. Tästä syystä tämä työ jätetään tulevaan strategiapäivitykseen. Toimenpide-ehdotukset: • lisätään kärkituotteet matkailulliseen tapahtumastrategiaan omana osanaan Vastuutaho: Aikataulu: luotava tapahtumayksikkö 2014
  • 40. 39 (40) - versio 0.93 - 13. Organisoituminen 13.1. Organisaatio Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on olemassa tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on ilmeisimmin lopulta nykyisen matkailuorganisaation yhteydessä, mutta vielä sen aika ei ole kypsä: tapahtumatoiminnan käynnistäminen vaatii ensin enemmän kehitystyötä, jolloin tapahtumayksikkö on luonnollisempaa luoda Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteyteen. Pitkällä aikajänteellä, kehittämis- ja käynnistämistyön jälkeen, organisaation toiminnan tulee olla avointa kaikille niille tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja muualla Kanta-Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa panostusta. Organisaatiolle ajatellut tehtävät: Yhden luukun periaatteella: • nykyisten tapahtumien matkailullistaminen sekä elinkeinoistaminen − uusien tapahtumien luominen ja houkuttelu − uusien tapahtumien julkisen tukijärjestelmän luominen -> kaupunki tukee tapahtumajärjestäjää -> kaupunki käynnistää tapahtuman itse
  • 41. 40 (40) - versio 0.93 - -> avoin tarjouskilpailu • tapahtumaklusterin kehittäminen ja toiminnan organisoiminen − − poikkihallinnollisen toiminnan kehitys ja koordinointi − matkailullisten tapahtumien ja muiden tapahtumien alueellinen tulovaikutuksen selvittäminen − • strategisten kumppanuuksien luominen -> luonteva win-win yhteistyö vuosikellon mukainen tapahtumien koordinointi ajan ja tilan suhteen tapahtumien markkinoinnin koordinointi alueelliseen yhteismarkkinointiin tapahtumapaikkojen kehittäminen/arviointi − − nyt Kantola, monitoimihalli, Tiilaakso, mitkä ovat tarpeet − • mahdollisuudet uusiin avauksiin HämeEventin pysyvän ansaintamallin luominen toimintakenttä Hämeenlinna/seutu Toimenpide-ehdotukset, ”Organisaatio”: Vastuutaho: Haetaan jatkohanketta toimintaympäristötuelle Hämeen ELY-keskukselta (kaksi vuotta, 1. strategiakausi) Aikataulu: Kehittämiskeskus Oy Häme Tavoitteena HämeEventin toiminnan jalkauttaminen ja ensimmäisen strategiakauden aikainen organisoituminen sekä kehittämistoiminnan käynnistäminen 13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli HämeEventin rahoitus voi muodostua yhdistelmästä: 1) Julkinen rahoitus eli kuntien ja kaupunkien rahoitus 2) Projektimuotoinen julkinen rahoitus 3) Yksityinen rahoitus, jonka voidaan jakaa seuraaviin lähteisiin 3a. Kiinteä kynnysrahoitus Hämeen matkailualan toimijoilta eli lähinnä majoituslaitoksilta 3b. Kerätään komissiopohjaisesti rahoitusta majoituslaitoksilta, tapahtumajärjestäjiltä sekä mahdollisesti tapahtumapaikoilta ja muilta tapahtumista hyötyviltä tahoilta. Toivottavinta olisi, että perustettavan tapahtumayksikön (HämeEventin) annettaisiin hallinnoida tapahtumapaikkaa (Kantola) tai –paikkoja, koska tällöin toteutuisi yhden palveluluukun periaate ja toisaalta yksikkö voisi rahoittaa vuokratuloilla toimintaansa.
  • 42. 41 (40) - versio 0.93 - 3c. Muu myyntitoiminta, kuten lippuvälitys, yhteismarkkinoinnin organisoiminen jne. Lopullinen valinta eri rahoitusmuotojen välillä arvioidaan neuvotteluissa julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, jolla on myös liiketaloudellista vastuuta omasta toiminnastaan. Kilpailutilanne eri kaupunkiseutujen välillä sekä Hämeen tapahtumien volyymi ei mahdollistane pelkälle yksityiselle rahoituksella pohjautuvaa toimintaa. Välivaiheessa toiminnan on tukeuduttava projektirahoitukseen, mikäli tällaiseen rahoitukseen löytyy Hämeestä yhteinen tahtotila. Toimenpide-ehdotukset, ” Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli”: Vastuutaho: Aikataulu: Selvitetään rahoitusmuodot ja niiden tuotto sekä etsitään hallinnoimisratkaisu mahdollisen suurtapahtuma-alueen syntyessä (Kantola) Kehittämiskeskus Oy Häme ja sen tapahtumayksikkö 2012-2014 • kohdan 10.7. ”Myyntityön kehittäminen” toimenpideehdotus hinnoittelusta koskettaa tätä aihetta • organisaatio, josta tietoa saatavilla keskitetysti tulevaisuudesta. Tämä organisaatio on syytä kehittää yhden pisteen palvelutiskiksi. Kehittämiskeskus Oy Häme 2012-2014 etsitään organisaatiolle oikea sijoitus, 2015 • toimijoiden aktivointi luotava tapahtumayksikkö jatkuva prosessi • tapahtumien laaja-alaistaminen ja ympärivuotisuuden lisääminen Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • • myyntistrategian laatiminen strategiaan pohjautuva aktiivinen myyntityö Kehittämiskeskus Oy Häme / matkailu (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • 43. 42 (40) - versio 0.93 - 14. Strategiatyön jatko ja seuranta Strategiakaudeksi on määritelty 2012-2016. Tämä on kuitenkin tämän hetkisessä maailmassa pitkä aika. Kuten tässä strategiassa on kuitenkin jo aiemmin määritelty, tehdään tiettyjä toimenpiteitä (kuten organisoituminen) välivaiheen kautta ajanjaksolla 2012-2014. Tästä syystä on järkevää, että tätä strategiaa tarkastellaan suunnitellun HämeEvent II –hankkeen aikana aktiivisesti ja että se päivitetään viimeistään 2014. Suotavaa olisi, että tästä strategiasta tulisi kiinteä osa laajempaa matkailustrategiaa. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: HämeEvent II –hankkeen ohjausryhmä vastaa tämän strategian välipäivityksestä. Samalla se toimii strategisena johtoryhmänä, joka raportoi kaupugille strategian toteutumisesta. HämeEvent II – hankkeen ohjausryhmä 2014
  • 44. 43 (40) - versio 0.93 - 15. Kirjallisuutta ja lähteitä Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015 Hämeen maakuntaohjelma 2011-2014 Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 Kaupungin strategia Palvelu- ja hankintastrategia Karppinen, A., Vähäsantainen, S. 2011. Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A. Kyllä tapahtuu! Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma. Lappeenranta–Imatra-kaupunkiseudun aluekeskusohjelman julkaisuja 2008:1. http://www.luovasuomi.fi/images/stories/liitteet/kyll%20tapahtuu.%20tapahtumatuotannon%20toime npideohjelma.pdf Lampinen, J. 2011. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Pori: Suomen Ympäristöja Tervesyalan Kustannus Oy. Mikkonen, J., Pasanen, K., Taskinen, H. 2008. Itäsuomalaisten tapahtumien asaiakasprofiilit ja aluetaloudellinen vaikuttavuus. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 1.
  • 45. 44 (40) - versio 0.93 - 16. 16.1. Liitteet LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) 120102_HämeEvent _toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx HämeEvent_haastatt elutulokset-V09.doc
  • 46. 45 (40) - versio 0.93 - 16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) 111103_Strategiapäi vä_Vaakuna_työpajojen tulokset.docx
  • 47. 46 (40) - versio 0.93 - 16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy 120102_HämeEvent _toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx
  • 48. 47 (40) - versio 0.93 - 16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot Projektipäällikkö • Panu Kekäle, projektipäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme HämeEvent-hankkeen ohjausryhmä (rahoittajien edustus) • Heikki Hietanen, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.12.2011 saakka) • Antti Jokivirta, hankepäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.3.2011 saakka ELYkeskuksen edustajana) • Antti Välimäki, rakennerahastoasiantuntija, Hämeen ELY-keskus (1.9.2011alkaen) • Raija Forssman, toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (31.5.2011 saakka) • Kati Tiitola, vt. toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (1.6.2011 alkaen) • Leena Puumalainen, matkailupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme • Kari Viitamaki, aluejohtaja, Restel • Jouko Astor, toimistusjohtaja, Verkatehdas • Jorma Hassinen, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy • Sirkku Korkiamaki, palvelupäällikkö, Ypäjän Hevosopisto • Mika Walkamo, , Vanajanlinna • Esa Palosaari, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna Strateginen kumppani palvelukonseptin ja strategian rakentamisessa – Ideone Oy (mm. haastattelujen toteuttaminen ja analysointi) • Lasse Paananen, toimitusjohtaja, Ideone Oy • Noora Vaaraniemi,asiantuntija , Ideone Oy Haastatellut • Pertti Kurki-Suonio, Ahvenisto • Göran Enckelman, Eerikkälän Urheiluopisto • Janne Hallenberg, Forkwork • Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff –säätiö • Jouni Airaksinen, Historic Grand Race • Pia Ryöppy, Hotelli Emilia
  • 49. 48 (40) - versio 0.93 - • Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus • Niko Blomberg, Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke • Sanni Hallavaara, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Jouni Marjamäki, Hämeen Linna • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Esko Tuovinen, Hämeen Taikaviikot • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustyhdistys ry • Kalevi Lauronen, Hämeenlinnan yrittäjät • Kari Viitamäki, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko • Ann-Mari Virta, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX • Juha Liedes, Lasten liikunnan tuki ry • Jere Rauhala, Metsähallitus • Tomi Enäjärvi, Oiva - matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Esa Palosaari, Sokos Hotel Vaakuna • Heikki Matiskainen, Suomen lasimuseo • Veikko Lindholm, Tawastia Group • Birgitta Putkonen, Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali • Mikko Hansson, Wanaja Festival • Tapio Vekka, Vekka Liikenne Oy • Janne Nieminen, Verkatehdas • Heikki Heiskanen, Ypäjän hevosopisto • Sirkku Korkeamäki, Ypäjän hevosopisto • Päivi Lilja, Ämy ry Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 3.11.2011 • Marjo Salo, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry • Arja Mäkinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö
  • 50. 49 (40) - versio 0.93 - • Simo Viertonen, Hattulan kunta • Markku Juhola, Hehkua Liikunnasta ry • Pekka Räsänen, Hopealinja • Antti Välimäki, Hämeen ELY-keskus • Panu Kekäle, HämeEvent • Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat • Jaana Laakso, Hämeen liitto • Mari Vadén, Hämeen linna • Kati Tiitola, Hämeen Matkailu Oy • Tomi Enäjärvi, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Aino Koecher, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo • Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys • Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara • Noora Vaaraniemi, Ideone Oy • Lasse Paananen, Ideone Oy • Jorma Ranta, Ideone Oy • Ulla Vehmasaho, Ideone Oy • Heidi Lampsijärvi, Janakkalan kunta • Antti Jokivirta, Kehittämiskeskus Oy Häme • Mirva Lemmetty, Kehittämiskeskus Oy Häme • Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme • Maritta Sandler, Koulutuskeskus Tavastia • Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia
  • 51. 50 (40) - versio 0.93 - • Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry • Ville Ketonen, Local Crew Oy • Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila-hanke • Erno Hyvättinen, Oy Forkwork Ltd • Matti Arnkil, Riihimäen Teatteri • Erkki Korhonen, Sibeliuksen Syntymäkaupunki-säätiö • Esa Palosaari, Sokotel Oy • Kristian Schmidt, Suisto Oy • Esko Tuovinen, T:mi Tuovinen Esko • Pia Ryöppy, Tawastia Group • Susanna Mattila, Hämeen Yrityssanomat • Timo Martola, valokuvaaja y-tunnuksella • Pekka Allinen, Vanajanlinna Group • Janne Nieminen, Verkatehdas Oy Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 11.1.2012 • Pekka Allinen, Vanajanlinna Group • Mari Ampuja-Valaja, Hämeen Matkailu Oy • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys ry • Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat • Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia • Satu Hiisijärvi, Petrol Promotions • Erno Hyvättinen, Oy ForkWork Ltd. • Jari Hämäläinen, Viihdemoguli Oy • Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila –hanke • Tiina Kassari, Jalo-lautta • Panu Kekäle, HämeEvent • Timo Koivu, Hämeenlinnan kaupunki
  • 52. 51 (40) - versio 0.93 - • Erkki Korhonen, Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö • Jarkko Kurvinen, Plutoni Oy • Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit • Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit • Jaana Laakso, Hämeen liitto • Erja Laine, Kriipin lomamökit • Arto Laine, Kriipin lomamökit • Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Timo Martola, valokuvaaja • Virpi Messman, Innopark Programmes Oy • Antti Nousimaa, Local Crew Oy • Lasse Paananen, Ideone Oy • Lasse Pakarinen, Suomen TilausAktiviteetit Oy • Saana Pirhonen, Suisto-klubi • Leena Puumalainen, Kehittämiskeskus Oy Häme • Leena Rankila, Hämeenlinnan seudun TE-toimisto • Carita Rantala, Hämeen keskiaikamarkkinat • Pia Ryöppy, Tawastia Group • Karri Salo, Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö • Esa Salokorpi, Salokorpi-Yhtiot Oy • Kristian Schmidt, Suisto-klubi • Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut • Kati Tiitola, Hämeen Matkailu • Esko Tuovinen, T:Tuovinen Esko • Sinikka Wegelius, Terolan Taimitarha • Esa Vienamo, Taidekeskus Kettuki
  • 53. 52 (40) - versio 0.93 - • Simo Viertonen, Hattulan kunta • Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö