Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
7. Suositus 6: Elämänlaatu riippuu ihmisten objektiivisista
olosuhteista ja toimintakyvyistä. Tulisi ottaa askeleita parantaa
ihmisten terveyttä, koulutusta, henkilökohtaisia aktiviteetteja ja
ympäristöolosuhteita. Erityisesti panoksia pitäisi suunnata
kehittämään kestäviä ja luotettavia mittareita sosiaalisille
suhteille, poliittiselle äänelle ja turvattomuudelle osana
elämänlaatua.
Suositus 7: Elämänlaatumittareiden kaikissa kuvatuilla alueilla
tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen epätasa-arvoisuus.
Suositus 10: Objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin
mittarit tuottavat olennaista tietoa ihmisten elämänlaadusta.
Tilastollisten toimistojen tulisi lisätä kyselyihinsä kysymyksiä
ihmisten oman elämän arvioista, aistillisista kokemuksista ja
tärkeyksistä
Miten hyvinvointia tulisi mitata
(nobelistit Sen ja Stiglitz / Sarkozy Commission)
8. ”Toimintakykylähestymistapa alkaa
hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä:
mitä ihmiset todella voivat tehdä ja olla?
Mitä todellisia mahdollisuuksia heille on
tarjolla?”
- Martha Nussbaum: Creating Capabilities. The
Human Development Approach.
9. Toimintakyky-
lähtöisyys
Onnellisuus- ja
moraali-
lähtöisyys
Yhteisö-
lähtöisyys
Resurssi-
lähtöisyys
Tavoitteena taata
kaikille yhteisön
jäsenille riittävät
oman elämän
ohjaamiseen
tarvittavat
toimintakyvyt ja
vapaus tehdä
valintoja.
Ei määritä tiukkaa
oikeaa elämän
mallia ja hyväksyy
resurssien
kohdentamisen
heikommille,
resurssierot sekä
vähemmistöjen
erityisoikeudet.
Tavoitteena
maksimaalinen,
määritelty
onnellisuus
mahdollisimman
suurelle määrälle
ihmisiä.
Määrittää
normatiivisesti
oikean elämän
mallin.
Tavoitteena
rationaalisten
ihmisten
neuvotteluna
syntynyt
yhteiskunta.
Korostaa
neuvottelun
merkitystä ja jättää
ei-kansalaiset ja
esim. vammaiset
neuvottelun
ulkopuolelle,
yhteiskunnan
kohteiksi.
Tavoitteena taata
olemassa olevien
resurssien
mahdollisimman
tasainen jako.
Vähemmistöt
näyttäytyvät
ajattelussa helposti
ongelmana.
Ei keskity tuloksiin,
tekee resursseista
yhteismitallisia ja
esimerkiksi tuloerot
näyttäytyvät
ongelmana.
Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities
10. 1. Elämä (normaalin mittainen elämä)
2. Terveys (terveys, ravinto, suoja)
3. Ruumiillinen koskemattomuus (liikkumisvapaus,
turvallisuus)
4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (ajattelu, oppiminen, uskonnon
harjoittaminen)
5. Tunteet (rakkaus ja suru, kyky tuntea ilman rajoituksia)
6. Harkinta (moraali, kriittinen tarkastelu,
tulevaisuudensuunnitelmat)
7. Yhteenkuuluvuus (elämä muiden kanssa ja hyväksi,
itsearvostus, yhdenvertaisuus)
8. Muut lajit (eläimet ja luonto, kestävät elämäntavat)
9. Leikki (nauru, leikki, vapaa-ajan mahdollisuudet)
10. Ympäristön kontrolli (mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään
ja elinympäristöön, poliittinen osallistuminen, ihmisarvoinen
työ, omistaminen)
(Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities)
Perus-
toimintakyvyt
12. Joka kolmas Helsingissä
syntyvä syntyy perheeseen,
jossa ainakin toinen
vanhemmista puhuu muuta
äidinkieltä kuin suomea,
ruotsia tai saamea.
Uskonto on uudella tavalla
läsnä nuorten elämässä.
29. Nuorisobarometri 2012:
Ne jotka tekevät asioita muiden
kanssa, luottavat enemmän
muihin ihmisiin ja yhteisiin
toimintamahdollisuuksiin.
30. • Miten tuotetaan palveluita, joissa
yhdistyvät just minä + me?
• Miten kuntalaiset voisivat auttaa toisiaan?
Voiko julkinen sektori auttaa, että näin
tapahtuu?
• Viranhaltija Civil Servant
• Kuuleminen Yhdessä tekeminen
Julkisen sektorin iso testi
33. ”Suurin osa oppilaitoksista ja työpaikoista on
suunniteltu nollasummaympäristöiksi pakotetuilla
arvoasteikoilla ja vaadituilla pisteytyskaarilla
jotka jakavat ryhmän jäseniä toisiaan vastaan
voittaja-häviäjä-asetelmiin. Näissä asetelmissa
on aivan luonnollista olettaa, että vertaiset
suuntautuvat ottajan suuntaan ja pitäytyvät
antamisesta. Tämä vähentää tosiasiallisen
antamisen määrää ja johtaa antajien määrän
aliarviointiin. Ajan myötä, koska antamista
tapahtuu harvemmin, antamisen arvoilla
varustetut ihmiset kokevat olevansa
vähemmistössä.”
- Adam Grant: Give and Take 2013
Antajat ja ottajat
34. • Meillä on koulutetummat työntekijät ja
kuntalaiset kuin koskaan Suomen
historiassa.
• Hyvinvointivaltiolla on vankka
kansalaisten kannatus.
• Suomi on vauras valtio. Helsinki on
varakas kunta.
• Suurin osa ihmisistä on töissä julkisella
sektorilla sen vuoksi, että siellä tehdään
hyviä asioita.
• Olemme maailman huippua
teknologisessa varustelussa, mutta
heikkoja soveltamisessa.
Arvot kohdallaan
36. • Hyvä vapaa-aika: Nelivuotinen
tutkimus, jossa seurataan kuutta helsinkiläistä
luokkaa ja katsotaan, miten vapaa-aika
vaikuttaa terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.
• Hyvinvointikertomus: Syksyllä lanseerataan
verkkopalvelu, josta löytyvät kaikki perustiedot
helsinkiläisten nuorten tilanteesta.
Tietoa itselle ja muille
39. Jokainen meistä lähtee liikkeelle
juttelemaan nuorten kanssa.
Me ja nuoret määrittelemme
nuorisoasiainkeskuksen
tulevaisuuden.
40. • Saa tehdä enemmän: Kansainvälisen
toiminnan rahat koko henkilökunnalle hakuun
ehdotuksia vastaan. Strategisten tavoitteiden
kehittämisryhmät, joihin kuka tahansa sai
hakea.
• Tasa-arvoinen työpaikka: Vieraita
keskustelutilaisuuksiin vähemmistöryhmistä.
Nimetön työnhaku. Kiusaamiskyselyn avoin
käsittely.
• Sosiaalinen media: Kaikki strategia-aineistot
kaikkien selattavissa. Yksi sisäinen ja yksi
ulkoinen blogi. Twitter. Facebook.
• Vallanjako: Lähiesimiehille enemmän
päätösvaltaa.
Uutta henkilöstöpolitiikkaa